24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
Shelyesin Foorumi :: Ratsastus :: Kuluvan vuoden ratsastustunnit :: Vakiotunnit :: Jatko—heC » Lauantain yleisvakkari
Sivu 1 / 1
24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
Jatko-heC Lauantain yleisvakkari # 4
24.10.2020 - puomitunti, askeleen säätely
Shelyesin ratsastuskenttä klo 15-16
Muistakaa merkitä omaan rästilistaanne osasuoritus näille merkeille:
Osallistujat
Bea - Raffe
Elisa - Dimona
Mathilde - Wilda
Linnea - Venni
Maksutilanne ja tuntiarkistot Docsissa
24.10.2020 - puomitunti, askeleen säätely
Shelyesin ratsastuskenttä klo 15-16
Muistakaa merkitä omaan rästilistaanne osasuoritus näille merkeille:
Osallistujat
Bea - Raffe
Elisa - Dimona
Mathilde - Wilda
Linnea - Venni
Maksutilanne ja tuntiarkistot Docsissa
Kehyskommentit
Tunnilla keskityttiin askeleensäätelyyn pitkillä puomiväleillä (yksittäisiä puomeja pitkillä askelväleillä). Lyhennys- ja pidennystehtäviä kaikissa askellajeissa, ja askeleiden ääneen laskua.
Bea - Raffe:
Tänään Raffe pääsi hieman turhan helpolla alkuverryttelyissä, sillä meno oli läpi tunnin melko vetelää. Uskalla pyytää hevosta rohkeammin eteen, äläkä tyydy laahustamiseen, vaikka matalissa ja lyhyissä askelissa matkustaminen onkin ehkä mukavampaa. Puutteellisen pohjatyön vuoksi askeleensäätely osoittautui haastavaksi: lyhennystehtävissä Raffe tuppasi rikkomaan hitaampaan askellajiin, ja pidennystehtävissä askel ei venynyt ihan riittävän paljon, vaan puomit jäivät lähes joka kerralla jalkojen väliin. Tomerampaa ratsastusta ensi kerralla, niin hyvä tulee!
Elisa - Dimona:
Tunti Dimonan kanssa sujui melko vaivattomasti. Myös teidän kohdallanne reippaus meinasi olla alkutunnista hieman hakusessa, mutta pieni muistuttelu raipalla sai pilkukkaan tamman kuitenkin reipastumaan. Varo, ettei oma jalka ja koko istunta pääse jännittymään, kun pyydät hevosta eteen ja käytät pohjetta: jännittynyt istunta toimii Dimonan kohdalla hidastavana apuna, eikä poni pysty pidentämään askelta kunnolla. Osasit tänään hienosti laskea laukat puomien välissä, hyvää työtä!
Mathilde - Wilda:
Viime kertainen tippuminen taisi vielä kummitella muistissa, sillä ratsastit tänään kaikin puolin hyvin varovaisesti. Ravitehtävät sujuivat moitteettomasti, vaikka olisit saanut pyytää Wildaa ehkä vielä asteen reippaammin eteen, sillä nyt se joutui ottamaan usein viimeisellä askeleellaan pienen hypyn kun askel ei osunut muuten kohdalleen. Laukannostoissa oli hakemista, sillä topakkuus puuttui. Sekä askeleen pidennys- että lyhennystehtävissä puomit tuppasivat jäämään jalkojen väliin, mutta Wilda hoiti tehtävät silti turvallisesti ja kuuliaisesti. Kannattaa harjoitella askeleiden laskemista puomien välillä, siitä on suuri apu estetehtävissä vaikka ääneen puhuminen ei olekaan mukavaa!
Linnea - Venni:
Venni kulki tänään oikein kivasti! Kuuntelit hyvin antamiani ohjeita, etkä päästänyt tammaa liian helpolla. Huolehdi, ettei oma katse painu alas, kun olet puomilla: hevonen pääsee kyllä sen yli, vaikket siihen katsetta kiinnittäisikään. Lyhennystehtävissä työstimme tänään pohkeen tukea, jotta Venni ei rikkoisi hitaampaan askellajiin, mikä lopputunnista onnistuikin moneen kertaan hyvin. Pidennystehtävissä loistitte oikein kunnolla ja sait vuoniksesta irti hyvinkin pitkää laukkaa kokoisekseen! Muista laskea puomivälien askeleet ääneen, jos se kuuluu tehtävään – vaikka suomeksi jos norja ei vielä tule luontevasti.
Maksuvaihtoehdot
a) Tarina
b) Piirros
c) Runo (vähintään 4 säettä)
d) Pikamaksu: vastaa alla oleviin kysymyksiin
24.10. / 1: Tänään puomien välit olivat hyvin pitkiä. Mikä tällaisissa tehtävissä on haastavaa verrattuna yhden askeleen välein oleviin sarjapuomeihin?
24.10. / 2: Miten tämän päivän alkuverryttely mielestäsi sujui? Jäikö hevonen hitaaksi, vai saitko sen hyvin kuulolle verkassa?
Maksut tähän topiciin, kiitos!
soriiiiii joo myöhässä kyl te tiiätte
Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Ti 10 Marras 2020, 21:50, muokattu 5 kertaa
Vs: 24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
Mulla oli tänään eka estetunti, tai no oikeastaan tässä kohtaa ihan vain puomitunti Shelyesissä. Se oli tosi kivaa koska ensi kuussa oli kuitenkin tulossa mun ekat kisat ja mä olin ilmoittautunut myös esteille joten kaikki treeni mitä mun olisi mahdollista saada ja mihin mä vain saisin osallistua olisi plussaa koska mulla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta harjoitella samalla tavalla kuin vaikka jollain sellaisella, jolla oli oma hoitohevonen.
Alkuun Venni oli vähän laiska, mutta mä en oikein tiedä että mitä mä tein oikein kun se alkoi jossain kohtaa liikkumaan vähän reippaammin eteenpäin. Jassu oli laittanut osan puomeista niin, että niillä piti hidastaa ratsun askellusta jotta askeleet sai mahtumaan puomien väleihin ja osalla taas askeleita piti pidentää.
Jassu joutui muutaman kerran huomauttaa mua siitä kun mä meinasin katsella vain puomia sen sijaan että mä olisin katsonut eteenpäin. Jossain kohtaa kuitenkin kun Jassu ehdotti että mä ottaisin jonkin kiintopisteen katseelleni, mä aloin katsoa paljon paremmin eteenpäin enkä mä vaan tuijotellut puomeja ja maata. Mä en kans meinannut oikein aina saada Venniä pysymään oikeassa askellajissa tehtävien aikana, mutta kuitenkin onneksi laukassa mä sain sitten Vennin tosi kivaksi myös Jassun mielestä.
Mä en uskaltanut oikein laskea ääneen puomien askelvälejä kun musta tuntui että mä en osannut ääntää kaikkia sanoja kunnolla. Tunnin lopuksi Jassu onneksi kertoi että mä voisin tarvittaessa laskea vaikka suomeksikin, mikä helpotti mun oloa tosi paljon. Nyt täytyisi vain toivoa että kisat menisi hyvin ja että mä muistaisin katsoa eteenpäin…
Alkuun Venni oli vähän laiska, mutta mä en oikein tiedä että mitä mä tein oikein kun se alkoi jossain kohtaa liikkumaan vähän reippaammin eteenpäin. Jassu oli laittanut osan puomeista niin, että niillä piti hidastaa ratsun askellusta jotta askeleet sai mahtumaan puomien väleihin ja osalla taas askeleita piti pidentää.
Jassu joutui muutaman kerran huomauttaa mua siitä kun mä meinasin katsella vain puomia sen sijaan että mä olisin katsonut eteenpäin. Jossain kohtaa kuitenkin kun Jassu ehdotti että mä ottaisin jonkin kiintopisteen katseelleni, mä aloin katsoa paljon paremmin eteenpäin enkä mä vaan tuijotellut puomeja ja maata. Mä en kans meinannut oikein aina saada Venniä pysymään oikeassa askellajissa tehtävien aikana, mutta kuitenkin onneksi laukassa mä sain sitten Vennin tosi kivaksi myös Jassun mielestä.
Mä en uskaltanut oikein laskea ääneen puomien askelvälejä kun musta tuntui että mä en osannut ääntää kaikkia sanoja kunnolla. Tunnin lopuksi Jassu onneksi kertoi että mä voisin tarvittaessa laskea vaikka suomeksikin, mikä helpotti mun oloa tosi paljon. Nyt täytyisi vain toivoa että kisat menisi hyvin ja että mä muistaisin katsoa eteenpäin…
Linnea- Viestien lukumäärä : 37
Ikä : 15
Join date : 26.09.2020
Karma : 0
Jassu and Løken tykkäävät tästä
Vs: 24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
✎ Lahjomisyrityksiä
lauantaina 24. lokakuuta 2020
"Pidä kiinni siitä kunnolla, ettei se horjahda" äiti komensi.
Puristin tiukasti sylissäni lepäävää foliolla peitettyä kakkuvuokaa. Sandra oli väittänyt, että tippumisen johdosta ratsastuksenopettajalle olisi aina leivottava kakku hyvitykseksi. Mitäpä siihen vastaan väittämäänkään. Sandra tiesi varmasti paremmin. Äiti ei ollut asiasta innoissaan ja oma leipomisintonikin oli hiipunut siinä kohtaa, kun tajusin, etten pääsisi kakkua edes maistamaan. Eihän se minulle ollut.
"Jassu", pihisin pienellä äänelläni. "Niin kun mä viimeeks tipuin Feitliltä... Niin... Tässä ois sulle toscakakkua", jatkoin ojentaen lämpimän kakkuvuoan ratsastuksenopettajalleni.
Odotin käsivarret suorina, että Jassu ottaisi kakun vastaan. Pääni painui sentin alemmas joka sekunnilla, jolla odotin Jassun reaktiota. Tämä oli typerä virhe. Sandra oli huijannut taatusti. Ei opettajalle kuulunut leipoa, näkihän sen Jassustakin kuinka hämmentynyt hän tilanteesta oli. Hiivatti kuinka noloa!
"No siitäpä on aikaa kun joku on viimeeksi leiponut tallille kakkua" hän kuitenkin lopulta vastasi lempeästi ja nosti kakun käsistäni. Hän hymyili onnellisena ja kurkisti folion alle. "Kiitos!"
Poistuin liukkaasti paikalta varustamaan Wildaa. Selvisin!
______________________________________________
Jassun alkaessa kantaa erivärisiä puomeja kentälle alkoi mua jännittää. Ei ole totta, tänäänkö hypättäisiin? Nämä muut varmasti olivat hypänneet aiemminkin, he olivat silminnähden kokeneempia ratsastamaan kuin minä, mutta minulla ei ollut aavistustakaan mitä piti tehdä että hevonen hyppäisi. Mutta sitähän minä en ääneen kertoisi. Olin todennut, että paras taktiikka kaikessa oli laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta, joten siihen turvautuisin nytkin.
Pelkoni oli siinä mielessä turha, että puomit vain aseteltiin maahan eikä niistä tehty siis varsinaisia esteitä. Niiden yli piti mennä ja niiden välissä piti ravata tietty määrä askelia (askelten määrä vaihteli). Ensin piti mennä neljä askelta, mutta välillä tuli viisi kun Wilda oli niin laiska. Sitten kun piti mennä kolme askelta puomien välissä, Wilda monesti hyppäsi viimeisellä askeleella puomin yli isolla loikalla. Laskettiinko tämä ensimmäiseksi hypykseni?
"Wildalla voit laskea ääneen askeleet niin tiedät ennen puomia, pitääkö hidastaa tai nopeuttaa vauhtia" ohjeisti Jassu.
Niin, voit laskea ääneen. Eli ei ole pakko. En laske.
Sitä paitsi mielessäni 1-2-3-4 ei mennyt yhtään samaan tahtiin kuin Wilda, vaikka laskinkin eri nopeuksilla joka kerta. Mistä minä tiesin milloin oli yksi askel? Vai pitäisikö kurottaa katsomaan milloin jalka nousi? Pää ylös! kajahti kyllä heti, kun yritin tarkistaa Wildan jalkojen vipellystä...
Kun olin juuri rentoutunut ravissa, käski Jassu meitä laukkaamaan. Joo, kyllä mua jännitti. Niin paljon, että annoin Jassun luulla Wildan pelleilleen laukannostoissa, vaikka oikeasti en antanut edes kunnolla pohkeita ja pidätin kokoaika ohjalla. En tiedä uskaltaisinko enää laukata ikinä, siinä mentiin niin lujaa ja todennäköisyys tippumiseen oli siinä suurempi kuin ravissa.
lauantaina 24. lokakuuta 2020
"Pidä kiinni siitä kunnolla, ettei se horjahda" äiti komensi.
Puristin tiukasti sylissäni lepäävää foliolla peitettyä kakkuvuokaa. Sandra oli väittänyt, että tippumisen johdosta ratsastuksenopettajalle olisi aina leivottava kakku hyvitykseksi. Mitäpä siihen vastaan väittämäänkään. Sandra tiesi varmasti paremmin. Äiti ei ollut asiasta innoissaan ja oma leipomisintonikin oli hiipunut siinä kohtaa, kun tajusin, etten pääsisi kakkua edes maistamaan. Eihän se minulle ollut.
"Jassu", pihisin pienellä äänelläni. "Niin kun mä viimeeks tipuin Feitliltä... Niin... Tässä ois sulle toscakakkua", jatkoin ojentaen lämpimän kakkuvuoan ratsastuksenopettajalleni.
Odotin käsivarret suorina, että Jassu ottaisi kakun vastaan. Pääni painui sentin alemmas joka sekunnilla, jolla odotin Jassun reaktiota. Tämä oli typerä virhe. Sandra oli huijannut taatusti. Ei opettajalle kuulunut leipoa, näkihän sen Jassustakin kuinka hämmentynyt hän tilanteesta oli. Hiivatti kuinka noloa!
"No siitäpä on aikaa kun joku on viimeeksi leiponut tallille kakkua" hän kuitenkin lopulta vastasi lempeästi ja nosti kakun käsistäni. Hän hymyili onnellisena ja kurkisti folion alle. "Kiitos!"
Poistuin liukkaasti paikalta varustamaan Wildaa. Selvisin!
______________________________________________
Jassun alkaessa kantaa erivärisiä puomeja kentälle alkoi mua jännittää. Ei ole totta, tänäänkö hypättäisiin? Nämä muut varmasti olivat hypänneet aiemminkin, he olivat silminnähden kokeneempia ratsastamaan kuin minä, mutta minulla ei ollut aavistustakaan mitä piti tehdä että hevonen hyppäisi. Mutta sitähän minä en ääneen kertoisi. Olin todennut, että paras taktiikka kaikessa oli laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta, joten siihen turvautuisin nytkin.
Pelkoni oli siinä mielessä turha, että puomit vain aseteltiin maahan eikä niistä tehty siis varsinaisia esteitä. Niiden yli piti mennä ja niiden välissä piti ravata tietty määrä askelia (askelten määrä vaihteli). Ensin piti mennä neljä askelta, mutta välillä tuli viisi kun Wilda oli niin laiska. Sitten kun piti mennä kolme askelta puomien välissä, Wilda monesti hyppäsi viimeisellä askeleella puomin yli isolla loikalla. Laskettiinko tämä ensimmäiseksi hypykseni?
"Wildalla voit laskea ääneen askeleet niin tiedät ennen puomia, pitääkö hidastaa tai nopeuttaa vauhtia" ohjeisti Jassu.
Niin, voit laskea ääneen. Eli ei ole pakko. En laske.
Sitä paitsi mielessäni 1-2-3-4 ei mennyt yhtään samaan tahtiin kuin Wilda, vaikka laskinkin eri nopeuksilla joka kerta. Mistä minä tiesin milloin oli yksi askel? Vai pitäisikö kurottaa katsomaan milloin jalka nousi? Pää ylös! kajahti kyllä heti, kun yritin tarkistaa Wildan jalkojen vipellystä...
Kun olin juuri rentoutunut ravissa, käski Jassu meitä laukkaamaan. Joo, kyllä mua jännitti. Niin paljon, että annoin Jassun luulla Wildan pelleilleen laukannostoissa, vaikka oikeasti en antanut edes kunnolla pohkeita ja pidätin kokoaika ohjalla. En tiedä uskaltaisinko enää laukata ikinä, siinä mentiin niin lujaa ja todennäköisyys tippumiseen oli siinä suurempi kuin ravissa.
Mathilde- Viestien lukumäärä : 72
Ikä : 11
Paikkakunta : Svolvær
Join date : 07.07.2020
Karma : 2
Jassu, Beata, Ella-Amalie, Elisa, Matias B., Aurora, Nita and Livia tykkäävät tästä
Vs: 24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
Puomeja 24.10.
Dimonan söpöt pikku askeleet tikittivät mun alla meidän ravatessa alkulämmittely raveja. Kentän aidan tolpat vilistivät näkökentän laidalla, kun mä unohduin tuijottelemaan tamman korvia. Mä olin nähnyt, kuinka Mathilde oli ennen tuntia lykännyt Jassun käsiin erehdyttävästi kakulta näyttävän paketin, ja nyt mä mietin olisiko munkin pitänyt tuoda tuntilaisille kakkua. Mähän kun olin lentänyt Venniltä ihan samanlailla tantereeseen kuin Mathildekin. Ehkä mä odottaisin seuraavaan kertaan, kun tippuisin? Tai toisin ensi tunnille? Vai olisko se tyhmää tuoda kaksi tuntia myöhässä? Ehkä Jassu ei pahoittaisi mieltään nyt, kun se sai jo yhden kaku-
"Dimonalle vähän pohjetta lisää. Sehän ravaa, kuin täi tervassa", Jassu napautti keskeltä puomeja kantaessaan. Hetkinen, puomeja? Päästäisiinkö me vihdoin hyppäämään?
Mä vähän petyin, kun raidalliset puomit jäivät vain maan tasalle odottamaan. Mä olin nimittäin osallistunut mun ihka ensimmäisiin este(- ja koulu)kisoihin ja toivoin pääseväni taas hyppäämään ennen kuin marraskuun 14. koittaisi. Torstain tunnilla Janni oli kyllä sanonut, että me päästäisiin vielä hyppäämään jonkun kerran ennen ratsastuskoulujen piirimestaruuksia. Dimona oli vähän reipastunut alkutunnista ja, me saatiin ensimmäisenä tulla päivän tehtävä, jonka ideana oli lyhentää ja pidentää askeleita puomien avulla. Pilkkuponi oli sen verran kääpiökokoinen, että sitä joutui hoputtamaan ihan huolella, jotta sen sai vain neljällä askeleella tehtävästä kunnialla läpi.
"Muista pitää istunta ja jalka rentona, mutta jäntevänä", Jassu taisi nähdä mun kysyvän kulmien kohotuksen, sillä se jatkoi naurahtaen, "mä tiedän, sitä on vaikea toteuttaa ja selittää. Nyt kävi niin, että, kun annoit pohjetta, sun jalka jännittyi siihen malliin, että se sai sun koko istunnan jäykäksi ja se toimi Dimonalle hidastavana apuna, vaikka annoitkin pohjetta samaan aikaan. Muuten hyvä. Linnea voit tulla sieltä seuraavaksi."
Laukan laskeminen oli aika vaikeaa, mutta kun sen hoksasi, se sujui paljon paremmin. Dimona innostui melkoisesti laukkapuomeista, ja vaikka olisi ehkä pitänyt, en oikein malttanut hidastaa tammaa, kun se teki hassuja hyppyjä aina viimeisen puomin päälle. Jassun ilmeestä päätellen se kyllä huomasi mitä tein, muttei sanonut mitään. Pinkki otsapanta vilkkui aina välillä sivuilta, kääntäessäni Dimonaa viimeisen kierroksen jälkeen ympyrälle.
"No niin, sitten voitte päästää vähän ohjaa löysemmälle ja siirtyä uralle ravaamaan. Kevyttä ravia jokaiselle pari kierrosta, ja sitten, kun tuntuu hyvältä, niin voitte siirtää mahdollisimman pienillä avuilla käyntiin…"
Merkintä 11, #Tarinatempaus2020 / Aloituspvm 11.10.2020 | #NVRK2020
Elisa- Viestien lukumäärä : 25
Ikä : 15
Paikkakunta : Svolvær
Join date : 09.08.2020
Karma : 1
Jassu, Matias B., Nita, Linnea and Livia tykkäävät tästä
Vs: 24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
En oikein ymmärtänyt tätä tunneille ilmoittautumista. Eli siis mitä minun pitää tehdä jotta pääsen tunneille ja mille tunneille ylipäänsä pääsee?
Laila- Viestien lukumäärä : 11
Ikä : 19
Join date : 05.10.2021
Karma : 0
Vs: 24.10.2020 (JHC #4) Lauantain yleisvakkari
Laila kirjoitti:En oikein ymmärtänyt tätä tunneille ilmoittautumista. Eli siis mitä minun pitää tehdä jotta pääsen tunneille ja mille tunneille ylipäänsä pääsee?
Moi Laila!
Valitettavasti kaikki kehystarinalliset eli "oikeat" tunnit tällä hetkellä ovat jo "menneitä", eikä niille voi enää ilmoittautua. Ratsastuskoulutoiminta on ollut viime aikoina hyvin vähäistä ylläpidon kiireiden vuoksi, joten ainoa tuntimuoto jolle tällä hetkellä voi osallistua on kuvitteelliset tunnit, joista voi ansaita omatoimimerkkejä.
Voit lukea kuvitteellisille tunneille osallistumisesta lisää tästä topicista. Lyhyesti sanottuna siis voit päättää hahmosi ratsastaneen jollakin tuntilukujärjestyksemme ratsastustunnilla, ja kirjoittaa tästä sitten tallikirjaan
Kun kirjoitat kuvitteellisesta tunnista ja lisäät tarinaasi hashtagin #/OTsuoritus (poista kauttaviiva välistä), suorittamasi tunti lasketaan osasuoritukseksi Omatoimimerkkejä varten!
Similar topics
» 10.10.2020 (JHC #3) Lauantain yleisvakkari
» 24.10.2020 (HAP #4) Lauantain yleisvakkari
» 3.10.2020 (HAP #2) Lauantain yleisvakkari
» 10.10.2020 (HAP #3) Lauantain yleisvakkari
» 12.9.2020 (JHC #1) Lauantain yleisvakkari
» 24.10.2020 (HAP #4) Lauantain yleisvakkari
» 3.10.2020 (HAP #2) Lauantain yleisvakkari
» 10.10.2020 (HAP #3) Lauantain yleisvakkari
» 12.9.2020 (JHC #1) Lauantain yleisvakkari
Shelyesin Foorumi :: Ratsastus :: Kuluvan vuoden ratsastustunnit :: Vakiotunnit :: Jatko—heC » Lauantain yleisvakkari
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa