10.10.2020 (JHC #3) Lauantain yleisvakkari

Kehys

Tunnin kuvaus: Tänään keskityttiin ravityöskentelyyn. Alkukäyntien ja kevytraviverryttelyjen jälkeen siirryimme viisikaariselle kiemurauralle, jossa oli tarkoitus ensin harjoitella kiemurauran ratsastamista ja hevosen asetuksen ja taivutuksen muuttamista suunnanmuutoksissa. Kentän keskellä kuvion kokoa hahmottamassa olevat kavalettiristikot kierrettiin oikealta puolelta. Lopuksi lisäsimme jokaiseen kaareen vielä voltit vaikeuttamaan tehtävää. Tunnin loppupuolella harjoittelimme lyhyen sivun keskeltä käynnistä laukannostoa vuoronperään, pitkä sivu ratsastettaisiin laukassa. Sitten loppuverkat kevyessä ravissa ja loppukäynnit.

Elisa - Venni
Venni työskenteli tänään oikein mukavasti! Muista ratsastaa itse aktiivisesti, vaikka hevonen onkin turvallinen automaattiponi eikä juurikaan vaadi ratsastajalta paljoa. Opiskelit tänään hyvin taivutusta sisäpohkeen ympäri ja Venni asettui volteilla oikein mallikkaasti. Tarkkana suoristamisen kanssa, että saat kiemurauran suorilla osuuksilla hevosen kunnolla suoraksi suunnanvaihtoa varten. Laukannostot käynnistä sujuivat hyvin.

Mathilde - Feitli
Tämä tunti meni hieman töltin ja ravin eroavaisuuksien opiskeluun, mutta ei se mitään! Muista korjata virheet heti, äläkä jää matkustamaan jos vaikka huomaat, että kevennys on väärä tai hevonen on rikkonut töltille. Pohjetta voisit käyttää rohkeammin, sillä vaikka hevonen onkin eteenpäinpyrkivä eikä pohjetta vauhdin säätelyyn juurikaan tarvitse käyttää, tarvitset silti sitä taivuttamiseen ja kääntämiseen. Laukannostoissa teillä on vielä harjoiteltavaa, mutta sait hienosti ylläpidettyä laukkaa jo pitkän sivun verran!

Linnea - Stella
Teidän työskentelynne sujui tänään todella hyvin! Kiinnitä kuitenkin huomiota omaan istuntaan, että istut keskellä hevosta etkä kaadu volteilla liikaa sisäistuinluun puolelle. Muista myös katse, älä tuijota volteilla hevosen kaulaa vaan katso sinne, mihin olet menossa, niin painoavut tulevat kuin itsestään. Laukannostot sujuivat hyvin, ja Stella on niihin todella hyvä harjoitusheppa. Omaan istuntaan kun saisit vielä rentoutta, niin hyvä tulee!

Lilja - Raffe
Sinun kolmen ratsastustunnin urheilupäiväsi starttasi tänään Raffen kanssa, ja viisikaarinen kiemuraura toimi teille hyvänä lämmittelynä ennen seuraavan tunnin puomitehtäviä. Sait hyvin Raffea lämmiteltyä, vaikka se olikin alkutunnista kovin kankea eikä olisi halunnut kunnolla taipua rungostaan. Muista käyttää rohkeammin raippaa mieluummin, kuin että naputtaisit jatkuvasti pohkeella, jolloin hevonen todennäköisesti vain turtuu avulle. Laukannostot menivät todella hyvin, niin kuin voi heA-tasoiselta ratsastajalta odottaakin.




Maksuvaihtoehdot
a) Tarina
b) Piirros
c) Runo (vähintään 4 säettä)
d) Pikamaksu: vastaa alla oleviin kysymyksiin
10.10. / 1: Viisikaarinen kiemuraura on hyvä ja monipuolinen tehtävä, jossa tilanne ja suunta muuttuu nopealla tahdilla. Mikä teille oli tänään tehtävässä haastavinta?
10.10. / 2: Omassa istunnassa löytyy aina kehitettävää. Mitä istuntaan liittyviä neuvoja Jassu jakoi sinulle tunnin aikana?

Maksut tähän topiciin, kiitos!

✎ Tilannepäivitys sairaalasta
lauantaina 10. lokakuuta 2020

Näpyttelen tätä viestiä Legevaktin sairaalan ensiavusta.

Ratsastustunnin päätteeksi tallin pihamaalle rynnisti iso hirvisonni, joka pelästytti pahanpäiväisesti kentällä loppukäyntejä kävelleet ratsukot. Feitli sai ihan kauhean sätkyn, eikä minulla ollut mitään mahdollisuuksia pysyä kyydissä tällä olemattomalla tasapainollani, joten lensin päistikkaa maahan.

Itkin maassa tuskissani, joten Jassulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin soittaa ambulanssi paikalle.

Tuomioksi sain sijoiltaan menneen olkapään ja viikon sairaslomaa. Eli samalla ilmoitan sinulle Jassu, että en pääse maanantain alkeis-jatkotunnille!



Merkintä 3, #Tarinatempaus2020 / Aloituspäivämäärä 06.10.2020.

Mua jännitti ihan hirveästi kun poljin kohti Shelyesiä. Tänään olisi mun eka lauantai vakkari ja mulla ei ollut mitään ajatusta siitä että mitä tunnilta voisi odottaa, vaikka olinhan mä ensimmäiset vakkaritunnit käynytkin katsomassa kentän laidalta. Päästessäni tallille näin että oma nimeni oli Stellan nimen vieressä. Mä en ollut aikaisemmin ratsastanut Stellalla, joten mulla ei ollut mitään odotuksia toisaalta tunnin onnistumisesta.

Saatuani Stellan varustettua Freyan avulla, me lähdettiin Jassun merkistä taluttamaan hevosia kohti kenttää ja kun kaikki olivat kentällä ja satulavyöt kiristettynä ja jalustimet laskettuna, oli aika nousta Stellan selkään ja valmistautua tuntiin. Jassun tunnilla oli kiva ratsastaa, kun se antoi ohjeet suomeksi, joten niitä oli vähän helpompi ymmärtää. Me aloitettiin verkat käynnissä ja ravissa ennen kuin oli aika alkaa ratsastamaan viisikaarista kiemurauraa.

Mä en ollut ikinä ratsastanut viisikaarista, joten mulla meni muutama kierros muistaa tehdä tarpeeksi kaaria, mutta hiljalleen mä aloin saamaan tehtävän ideasta kiinni ja tehtävä alkoi sujumaan koko ajan vain paremmin. Jossain kohtaa Jassu lisäsi tehtävään vielä voltit ja mun katse halusi koko ajan vain hakeutua Stellan hallakolle kaulalle ja Jassu joutuikin muistuttamaan mua monesti että mä kattoisin eteen enkä Stellan kaulalle. Stella oli vähän reipaskin joten mua vähän jännitti välillä volteilla, enkä mä uskaltanut istua oikein rennosti.

Stellan laukka oli tosi kiva ja reipas ja se nosti sen kiltisti, vaikka mä välillä vähän jännitykseltäni sekosinkin avuissani. Kuitenkin mä sain muutaman kivan laukannoston aikaan ja kun me oltiin kävelemässä loppukäyntejä, jostain alkoi kuulua ihan hirveää ryminää ja kaikki hepat säikähti sitä ja Stellan ampaistessa laukalle mä säikähdin ihan hirveesti, mutta sain onneksi Stellan pysähtymään nopeasti, mutta Mathilde ei ollut niin onnellinen ja se oli tippunut Feitlin selästä ja sitä oli kai sattunut tosi pahasti, kun Jassu joutui soittamaan sille ambulanssin. Toivottavasti iskä ei saisi kuulla siitä, koska mä haluaisin jatkaa ratsastamista kun mulla ei oo muuten mitään Norjassa.

#Tarinatempaus2020 / Merkintä 4 / 1.10.2020

Valjastin Raffen. Ruuna oli hyvä alku kolme tuntiselle urheilupäivälle. Niin Jassu ainakin sanoi.

Talutin ruunan kentälle ja nousin selkään. Nostin ravin. Pian kuului jo käsky, että nyt viisikaariselle kiemurauralle, ja niin tehtiin. Tarkoitus oli asettaa ja taivuttaa hevosta. Taivuttelun Raffea ja se sujuikin hyvin, vaikkakin Raffe välillä olikin kankea.

”Tehkää nyt sinne voltit!” Käänsin Raffen voltilla ja pian oltiin taas kiemurauralla.
”Jos on tarvetta käyttää raippaa, käytä sitä vähän kovemmin, sulla on taipumus olla hellävarainen. Mieluummin raippa, kuin kova pohkeen käyttö!” Ohjeisti Jassu.

”Nostakaa nyt laukka pitkän sivun keskeltä käynnissä, ja ratsastakaa sitten pitkä sivu laukassa.” Se oli helppoa, olinhan HeA.

Sitten vielä loppukäynnit ja -ravit.

#Tarinatempaus2020, merkintä 7, aloitettu 2.10.

PS. Tunti tarinoita on hankala kirjoitella, sitä tässä harjoittelen. Niistä tulee aikas lyhyitä:thinking:

Se oli ihan persikan (äiti kielsi kiroamasta) jännää. Me oltiin koko tunti tehty ihan hirveästi voltteja ja mutkia ja kaarteita ja kaikkea, joka sai pään ihan pyörälle. Mä olin saanut Vennin ja se oli tosi ihana ja söpö ja Jassu kehui meitä, kun me onnistuttiin tekemään tarpeeksi monta kaarretta sillä kuus- siis viisikaarisella kiemurauralla. Se oli kyllä vaatinut paljon hampaan puremista ja laskemista, mutta mä olin selvinnyt sen ihan kunnialla. Vennin ravissa oli aika raskasta istua, koska sillä oli aika pompottavat liikkeet, vaikka meidän onneksi, me saatiin  keventää melkein koko ajan. Tamma oli tosi kiltti ja Jassukin sanoi, että se oli hyvä opettaja. Mä vähän ihmettelin, että eikö nainen itse ollut se opettaja täällä, mutta Jassu vain naurahti, että jep, hän on opettaja, mutta sillä tarkoitettiin, että se oli hyvä korjaamaan ratsastajansa virheitä, ilman että poni itse veti niistä herneitä nenään.

Mutta sitten, ihan out of nowhere (mä opin sen sanonnan koulussa) jostain kuului kamala rysähdys ja jättimäinen hirvisonni ilmestyi näköpiiriin. Sillä oli kamalan isot sarvet ja hetken me tuntilaiset vaan tuijotettiin sitä silmät pyöreinä, kunnes kaikki ponitkin säikähti ja kentällä vallitsi täys kaaos. Venni hyppelehti sellaista Nalle Puh Tiikerin hyppypomppuhyppypomppu laukkaa jonkin matkaa eteenpäin, kunnes mä muksahdin kovan tumpsahduksen saattelemana maan kamaralle. Venni onneksi rauhoittui sillä sekunnilla, kun mä kosketin hiekkaa ja jäi hölmistyneenä tuijottamaan minua turpansa edessä. Mä taisin olla niin shokissa, että ainoa mitä mun suusta kuului oli hillitön kikatus.
“Elisa, ota Vennistä kiinni nyt heti! Lilja nojaa taaksepäin, Linnea samoin. Prrr, Feitli seeiiss”, Jassun ääni kantautui mun korviin, ja mun kikatus hiljeni. Hupsis. Ehkei kentän pohja ollut paras paikka saada hepulia.

Äidin säikähtäneet kasvot piirtyivät mun verkkokalvoille, kun mä nousin ylös. Se tuijotti mua silmät lautasen kokoisena, ja tuntui hengittävän vasta sitten, kun mä näytin sille hienoisen peukun. Mun teki mieli kysyä siltä, että saiko se tämän videolle, mutta ihan sitä mä en kehdannut tehdä. Vennistä mulla oli ohja kiinni kädessä, Linnea ja Stella sekä Lilja ja Raffe olivat näyttäneet selvinneen ehjin nahoin. Toisin kuin Mathilde, joka makasi nyyhkyttävänä kasana hiekassa. Feitli seisoi nolon näköisenä sivummalla Jassun tiukassa otteessa, naisen kyykistellessä yhden tuntilaisensa vieressä.

“Tulkaa Lilja ja Linnea alas selästä ja taluttakaa vielä hetki. Elisa, eihän sua sattunut pahasti?” tummatukkainen kysyi ja mä pudistin päätäni huulet tiukaksi viivaksi vedettynä.
“Hyvä. Taluta säkin vielä hetki maasta”, Jassu jatkoi “Jamilleko se oli? Pysytytkö sä hetkeksi tulla pitämään Feitliä? Se on ihan kiltti, mä käyn vaan nopeasti hakemassa Catun tuolta tallista avuksi.” Äiti säpsähti lievästi kuultuaan nimensä, mutta tokeni pikaisesti, ja oli seuraavassa hetkessä Feitlin ohjissa kiinni ja puhelemassa Mathildelle. Mun mikälie shokkitila rupesi vihdoin hellittämään ja mä tärisin lievästi lähtiessäni kävelemään uraa pitkin. Mun toista kylkeä vihloi vähän, mutta mä en sanonut mitään, koska Jassu, joka oli jo ehtinyt takaisin tallista, puhui äidin ja paikalle ehtineen Catun kanssa. Mä ehdin kuulla vaan sanan ambulanssi ja Jassun “Hienosti toimittu kaikki. Viekää ponit talliin ja hoitakaa ellei mene seuraavalle tunnille”, kehotuksen vaimealla hymyllä varustettuna.

Tallissa tunnelma oli levoton ja aavistuksen hysteerinen. Ei siis sellainen, että ihmiset juoksivat ympäriinsä pää kolmantena jalkana, vaan ihan sellainen kysymys tulvaa muistuttava hysteerinen.
“Ei Mathildalle käynyt varmastikkaan kovin pahasti. Hän pystyi puhumaan ja nousi seisomaan kun ambulanssin mies tuli”, äiti selitti ja ajatuksissani mä korjasin Mathildan Mathildeksi.
“Ootko sä nyt ihan varma, ettei sua sattunut Elisa kulta?”
“Ei sattunut. Tai… ei. Tai kyllä siis kylki vähän tömähti, mutta en minä mihinkään lääkäriin mene”, selitin, kun harjasin Vennin punertavaa kylkeä pölyharjalla.
“Oletko nyt ihan varma?”
“Joo, olen olen.”
“Onneksi sulla oli turvaliivi. Ja kypärä. Pitää muuten kattoa, ettei se sun kypärä helise...” Venni joi ahnaasti kupistansa ja mä huokaisin. Kuten sanottu, tunnilla oli kamalan jännää.

Merkintä 2, #Tarinatempaus2020 / Aloituspäivämäärä 11.10.2020.