2020/11/28 - 4 - Jouluruokailu

Havørnreiretin portaat veivät ylös Svolværin hienoimman ravintolan vuokratiloihin, jossa odotti lämmin joulutunnelma.

Portaiden yläpäähän päästessä, silmiin osuivat ensimmäiseksi seinän korkuisten ikkunoiden yläpuolelle asetellut kuusenoksaköynnökset sekä niihin kierretyt kellertävää valoa hohtavat valosarjat. Ulkona vallitsevasta loppuvuoden pimeydestä sekä lähestyvästä kaamoksesta johtuen, ikkunoista ei pystynyt näkemään ulos. Ainoastaan aivan ikkunan vieressä hiljalleen maahan putoilevat valkoiset lumihiutaleet loistivat keltaisesta valosta säihkyen.

Vuokratilojen toisessa päätyseinässä, hieman silmätasoja korkeammalla olevassa televisiossa pyöri 10h takkatuli -video ja ajoittain pystyi kuulemaan hyvinkin aidon kuuloisen tulen ritinän. Taustalla soi hentona taustamusiikkina rakastetut jouluklassikot ja tunnelma huokui lämpöä kylmän talven keskelle.

Takkatuli -television toisella puolelle oli kannettu tekojoulukuusi, joka oli koristeltu niin punaisilla kuin hopeisilla joulupalloilla ja erilaisilla -koristeilla. Aivan kuusen läheisyydessä sijaitsivat myös tilojen pehmeimmät sohvat sekä nojatuolit, joiden ympärille olin suunnitellut joulupukin istahtavan Secret Santa -ohjelmanumeron käynnistyessä.

Samoissa tiloissa tietysti sijaitsivat myös jouluruokalinjasto sekä pitkät ruokapöydät ja niiden ympärille asetellut tuolit. Jouluruokailu oli tarkoitus toteuttaa buffet -tyyliin, eli jokainen sai hakea linjastosta juuri sitä jouluruokaa kuin itse halusi. Menuuseen oli sovittu Haviksen keittiön kanssa kuuluvan ainakin perinteisimmät jouluruuat eli pinnekjøttiä, kålrabistappea, ribbeä, rosenkålia, medisterkakeria, surkålia sekä kalaa sadassa eri muodossa eli ainakin lutefiskiä ja rakfiskiä. Jälkiruuksi tietysti riskremiä, marsipanbrødiä, kransekakea ja paljonpaljon glögiä (holiton + holillinen, kröhöm). Lisäksi suomalaisia oli muistettu perinteisillä suomalaisilla jouluruuilla (Jassun toiveiden mukaisesti) laatikkoja ja kinkkua ja mitä niitä oli... Ainakin pakasteherneitä (mitä?).

Linjastossa seisovat, lämpiminä odottavat ruuat lähettivät herkullisia tuoksuja sieraimiimme ja nälkä yllätti jokaisen meistä.

- Että täällä on ihana näköstä, Nita huokaisi lähettyvilläni ja kehui kovasti vieressään oleville henkilöille tilojen koristelua. Hymyilin itsekseni.

Haviksen ravintolapäällikkö Thorvald, tai tutummin ehkä Togge, oli antanut minulle luvan saapua jo edellisenä iltana koristelemaan tiloja. Paikka oli vaatinut hieman luovuutta, sillä esimerkiksi Haviksen kokoustilat eivät tietysti sisällyttäneet aitoa, kodikasta takkaa tai joulukuusta, joten olin joutunut hieman soveltamaan. Eli toisin sanoen avaamaan YouTuden sekä käymään Jassun varastossa. Togge oli kuitenkin avuaalisti auttanut minua esimerkiksi tekokuusen koristelussa ja olinkin hyvin tyytyväinen lopulliseen kädenjälkeemme.

Buffet ei varsinaisesti vaatinut tarjoilijoita, muutakuin holillisen juomien kaatamiseen. Togge oli luvannut meille ravintolansa asiakastaitoisimmat työntekijänsä. Naurahdin hieman mielessäni tunnistaessa meitä vastassa olevat Mathias Pettersenin sekä Elias Hoelin. Ei ainakaan nuorempia työntekijöitä Togge ollut ilmeisesti löytänyt meille. Ei silti - molemmat olivat kyllä sopivimmat viihdyttämään iltaamme sekä ainakin täydentämään ruokailuiloa myös silmillemme.

Pojat ohjasivat meidät istumaan pöytien ympärille ja kehottivat hieman porrastamaan ruuan hakemista. Osalle voitaisiin tarjoilla ensimmäiset juotavat. Kaikki alkoivat hakeutumaan paikoillensa ja taustalla soivaa joulumusiikkia ei meinannut enää kuulla iloisen puheensorinan taustalta.

Mä en ollut tainnut nähdä ikinä Havista niin laitettuna kuin mitä se oli nyt. Oli ollut outoa nähdä Togge eilen ihan arkivaatteissa paikalla kun tuo oli käynyt hakemassa kahvia ja juttelemassa keittiön kanssa vielä vähän huomisesta, jotta tuo osasi laittaa oikean määrän linjastoja ja muita pöytiä esille, jotta linjastoista olisi helppo ottaa ruokaa ja ne olisivat helpot Mattyn tarkistaa sekä tarvittaessa täyttää.

Me oltiin käyty tekemässä Mattyn kanssa viimeinen tarkistus siitä että kaikki olisi varmasti paikoillaan, ennen kuin oli aika päästää Shelyesläiset nauttimaan buffan antimista. Mä olin kironnut Toggen mielessäni alimpaan manalaan tuon käskiessä minut auttamaan Mathias alkuun Shelyesläisten kanssa. Ohjasimme väkeä pöytiin ja ohjeistimme heitä hieman porrastamaan ruuan hakemista, samalla kun kyselimme että mitä kaikki haluaisivat juoda. Kirjattuani ylös muutaman punaviinin ja pari valkoviiniä sekä muutaman aperatiivin ilmoitin Mathiakselle että lähtisin valmistamaan juomia baarin puolelle.

Vaikka päätin tehdä asiat vaikean kautta ja valmistamaan juomat yksitellen sen sijaan että olisin kaatanut kaikki aperatiivit kerralla, tuntui lasit täyttyneen ihan liian nopeasti ja pian olikin sitten aika suunnata täyden tarjottimen kanssa takaisin Shelyesläisten luokse ja alkaa jakamaan juomia kaikille, joiden juomatilauksen olin ottanut vastaan.

Yritin hymyillä mahdollisimman rennosti ja reippaasti asetellessani juomia kaikkien eteen ja toivottaen kaikille hyvää ruokahalua samalla. Varmistuttuani että kaikki olivat saaneet varmasti juomansa ja olivat tyytyväisiä ainakin tähän asti, palasin takaisin salin puolelle ja samalla liike-energialla aina Mathiaksen kaapin kautta ulos lastauslaiturille. Tämä päivä todellakin vaatisi hermosavuja.

Mattyn näkökulma:

Tänään olisi vuorossa Shelyesin pikkujoulut. Hoelin poikaa jostain syystä bileet eivät kiinostaneet mutta mä otin kattauksen mielelläni vastaan. Olihan kattaus tietenkin aina ihan okei, mutta jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa olisi Shelyesin naiset enemmän kuin kauniita.

Elias käveli mun vierellä hieman vastahakoisesti kun johdatettiin Shelyesläiset pöytiinsä mä en voinut kuin esittää mun suloisimman hymyni Catulle joka vain tuhahti istuessaan alas ja mä katsastin illan muun tarjonnan. Kesän jälkeen Shelyesin porukkaan oli liittynyt sellainen hyvin vetävän näköinen sinihiuksinen nainen ja vielä vetävämpi punapää.

Mä pistin ne merkille kun Elias kerkesi käydä ottamassa molempien naisten juomatilaukset, mutta onneksi mulla oli enemmän kuin hyvin mahdollisuuksia tsekkailla mitä nää oli naisiaan ja voisiko niiden kanssa tulla vaikka jotain.

Onneksi pöydän ääressä istui myös muutama vetävän näköinen blondi, eli tarjonta oli todellakin kunnossa ja mä saatoin vain nauttia illan annista.