3.10.2020 (HBA #2) Lauantain yleisvakkari

Kehys
Kello löi neljä, ja oli aika käynnistää toinen lauantain yleisvakkariryhmistä. Puut olivat varistaneet lehtensä aamukasteen jäljiltä pehmeälle kentälle, ja ilma oli kerrankin kaunis ja kuulas. Onneksi, sillä Miriam Meisfjord oli halunnut varata maneesin käyttöön valmennettavilleen. Itse olin istunut piinapenkissä jo aamusella, ja vatsalihakseni huutaisivat huomenna varmaan hoosiannaa.
Virittelin metsästäjänjakkaraa keskelle kenttää niin, että en jäisi ratsukoiden alle – olin nimittäin suunnitellut tälle päivää volttikahdeksikkoa. Pyysin samalla ratsukot kevytraviverryttelyyn ja kehotin erityisesti kiinnittämään huomiota sisäpohkeen läpiratsastukseen ja siirtymisiin, joita kukin sai itsenäisesti uralla työstää.

Nita oli pyytänyt vaihtelun vuoksi ratsukseen Tegurin, ja nainen taisikin hieman yllättyä ruunan suurista askeleista. Ei Dantekaan mikään pieniliikkeinen hevonen ollut, mutta ratsastaminen välillä jollain muulla kuin hänen nuorella kirjavalla tammallaan tekisi varmasti istunnalle hyvää.

”Vatsalihakset käyttöön heti alkutunnista! Kevennä vain sen verran, mitä askel pompauttaa. Varo, ettei jalka pääse heilumaan”, ohjeistin Tegurin selässä kiikkuvaa naista.

Siniset hiukset liehuivat vapaana, kun Aurora viiletti ohi risteytystammallaan.

”Energisyyttä Ronjaan, Aurora! Varo, ettei askeltiheys kasva, vaan pyydä enemmän matkaa. Aktivoi takaosaa, kutittele sitä vähän raipalla, jos pohkeeseen reagointi on hidasta. Ratsasta puolipidätteet läpi.”

Alkuverryttelyn jälkeen oli aika aloittaa taivuttelu. Ohjeistin ratsastamaan päätyihin ympyrät, ja kentän keskelle pitkän sivun keskeltä lähtevän volttikahdeksikon, jossa suuntaa ja sitä myöten asetusta ja taivutusta pääsisi muuttamaan lennosta.

”Rauhoita vähän askelta, Luna, kylläpä tammalla on tänään virtaa! Istu oikein raskaasti satulaan ja taivuttele Lolaa eri suuntiin, jotta saat sen keskittymään tehtävään”, neuvoin vaaleanpunahiuksista nuorta naista mustan welshponin selässä.

Liljalle olin antanut täksi päiväksi ratsuksi kuuliaisen ja kiltin Vennin, jolla ratsastaminen näytti helpolta ja mukavalta. Löysin kuitenkin aina pientä hiottavaa, näyttipä suoritus miten hyvältä tahansa: ”Tarkkana tien kanssa, Lilja. Yritä saada volttikahdeksikko keskikohdan suhteen symmetriseksi. Suorista hevonen kunnolla suunnanvaihdon yhteydessä.”

Kun tehtävää oli tultu pari kierrosta, pyysin porukkaa vaihtamaan suuntaa.

”Hyvältä näyttää, Amira! Sidney alkaa jo rentoutua ravitehtävillä. Myötää sisäohjasta palkinnoksi. Varo, ettet aseta liikaakin volteilla, vähempikin riittää.”

Seuraavaksi siirryimme laukkaosuuteen. Volttikahdeksikko jätettiin pois, ja ohjeistin työstämään pääty-ympyrällä hevosen takaosaa ulospäin. Takaosanväistötehtävän onnistuessa laukannoston olisi tarkoituksena tapahtua melkein pelkästään istunnalla: kevyellä taaksenojaamisella ja tarvittaessa pienellä merkillä sisäpohkeella. Takaosanväistö oli hyvä keino saada hevonen laukannostoissa kuulolle. Tehtävä tultiin molempiin suuntiin.

Kun laukannostot oli saatu sujuviksi ja kaikki olivat kokeneet edes jonkinlaisen onnistumisen hetken tehtävällä, selostin tunnin varsinaisen aiheen eli vastalaukkatehtävän. Tarkoituksena oli äskeiseen tapaan nostaa laukka väistön avulla pääty-ympyrältä, ja jatkaa pääty-ympyrää loivaan kiemuraan pitkälle sivulle. Tämän jälkeen kiemuralta ratsastettaisiin takaisin pitkälle sivulle vastalaukassa. Kuvio aloitettaisiin loivana ja sitä tiukennettaisiin joka kierroksella.

Vastalaukkakiemuratehtävä sujui hyvin molempiin suuntiin. Kello näytti jo yli kymmentä vaille, joten kehotin ratsukot loppuverryttelyyn kevyeen raviin. Loppuverryttelyn jälkeen kiitin osallistujia tunnista, kerroin jokaiselle pienet loppukommentit ja annoin luvan siirtyä käyntiin, ja kipitin toimistoon rahastamaan seuraavan yleisvakkariryhmän tuntilaisia.

Maksuvaihtoehdot
a) Tarina
b) Piirros
c) Runo (vähintään 4 säettä)
d) Pikamaksu: vastaa alla oleviin kysymyksiin
3.10. / 1: Millaisia kommentteja Jassu antoi teille laukkatehtävistä?
3.10 / 2: Mihin olit eniten tyytyväinen tämän päivän tunnin suorituksessasi?

Maksut tähän topiciin, kiitos!
Ja pahoittelut taas myöhään saapuneesta kehyksestä!

Hilla voisi jäädä tästä ringistä pois! Yritän maksaa nuo maksamattomat tunnit pikimmiten kuitenkin!

Valjastin Vennin ja suuntasin kenttää kohti.
”Tänään ratsastetaan kahdeksikkoa”, Jassu tuumasi kentän keskellä.
”Mutta nyt nostakaapas kevytravi!”, ”Niin ja kaikki kiinnittäkääpäs huomiota sisäpohkeeseen!” Tyystin Venniä oikein kunnolla, ja pian se kulkikin siistissä muodossa. Oli mukava ratsastaa hieman tasokkaammalla hevosella pitkästä aikaa, vaikka ei Trane ja Feitlikään huonoja hevosia ole.
”Ratsastakaa nyt päätyihin ympyrät ja kentän keskelle pitkän sivun keskeltä lähtevän volttikahdeksikon, jossa suuntaa ja sitä myöten asetusta ja taivutusta pääsisitte muuttamaan lennosta”! Käsky kuului Jassulta. Yritin muutamaan otteeseen, jonka jälkeen opettajamme sanoi:
”Oleppas tarkkana tien kanssa, että saat kahdeksikon symmetriseksi. Suorista Venni kunnolla suunnanvaihdon yhteydessä”.


Sen jälkeen siirryttiin laukkaosuuteen, jossa meidän piti pääty-ympyrällä työstää hevosen takaosaa ulospäin, mikä sujui kiitettävästi.

Sitten mentiin vastalaukkaan, jota tehtiin kiemuralla. Joka kierroksella se tiukkeni, ja se vasta hauskaa olikin! Pian ikävä kyllä Jassu jo käski loppuverrytellä.


#Tarinatempaus2020, merkintä 6. Aloitettu 2.10.

Dantella oli takanaan pitkä päivä. Ensin maastakäsittelytunti ja sitten vielä päälle ajatusta vaatinut kouluvalmennus. Niinpä olin pyytänyt Jassulta Dantelle vapaailtaa ja itselleni jotakin uutta ratsua vakiotunnille. Teguria olisi ollut mukava koittaa, ja kun luin tuntilistalta ruunan ja oman nimeni vierekkäin, olin todella tyytyväinen Jassun hevosvalintaan.

Olin aina pitänyt Dantea isona hevosena, mutta Teguriin verrattuna tamma jäi aivan kakkoseksi. Ruuna tarvitsi melko huolelliset alkulämmittelyt, mutta sen askeleet tuntuivat jo alusta asti olevan pitkät, mutta tahdiltaan hyvin hillityt. Alkuraveissa Jassu muistutti kevennyksestä ja hyvän istunnan ylläpitämisestä, mikä tuntui olevan haastavaa - olin tottunut keventämään kirjavan tamman ravin tahtiin, ja Tegurin astetta hitaampien liikkeiden kanssa lihakset saivat tehdä jatkuvasti töitä. Ja minä puolestani sen eteen, että ryhti pysyisi hyvänä eikä menisi kasaan.

Tegur totteli hyvin, kun teimme ympyröitä sekä volttikahdeksikkoa. Ruuna asettui todella hyvin avuille, mutta Jassu puolestaan käski jatkuvasti pitämään huolta siitä, ettei Tegur laiskistuisi. Sen takaosa tuntui helposti valahtavan voimattomaksi, mutta pidätteet ja napakat avut auttoivat myös ruunaa käyttämään omaa moottoriaan itsenäisemmin.

Laukkaaminen tuntui Tegurin kanssa uskomattoman helpolta. Ruuna siirtyi pienistä avuista, ja siinä, missä Jassu ja Joona olivat joutuneet kädestä pitäen aiemmin neuvomaan hyvät valmistelut, tuntui Tegurille riittävän vähempi. Se nosti tahdikkaan laukan, liikkui sulavasti ja kokosi itseään hyvin, kun sitä hieman ohjeisti. Oli hienoa huomata, kuinka näin iso hevonen totteli niinkin pienillä avuilla - vaikka niitä Jassun kanssa vielä yhdessä tunnin aikana hiottiinkin.

Loppuverryttelyjen aikana huomasi, että Tegur oli todella rentoutunut, ja se haki itse hienoa peräänantoa. Jassu käski taputtaa ruunaa kaulalle ja siirtyä sitten loppukäyntiin. Jos jotain tunnista opin, niin tiesin heti, mihin tähdätä myös Danten kanssa. Joku päivä siitäkin kehkeytyisi vaativan tason kouluratsu, joka liikkuisi sulavasti eteenpäin itseään hyvin kantaen.

--------

Kiitos tunnista <3

Merkintä 12, #Tarinatempaus2020 / Aloituspäivämäärä 01.10.2020

Pikamaksu:
1. Me saatiin Jassulta laukkatehtävästä tälläsiä kommentteja: ”Rauhallisemmat nostot Sidneyn kanssa”, ”Varo, ettet kaadu liikaa sisälle istunnalla” ja ”Katso ettei se juokse pois sun alta”.
2. Eniten olin tyytyväinen tänään takaosanväistotehtävään, joka sujui Sidneyn kanssa hyvin, kun se vaan malttoi kuunnella ja keskittyä tekemään mun kanssa yhteistyötä.