Shelyesin Foorumi
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ti 12 Toukokuu 2020, 15:40

Lauantain yleisvakkari
Yleispainotteinen vakiotuntirinki kaikentasoisille

Lauantain yleisvakkari järjestetään joka toinen lauantai klo 17–18. Tunnin aihe vaihtuu viikoittain, ja n. joka neljäs tunti hypätään. Tunnin taso määritellään tuntikohtaisesti osallistujien tason mukaan.

Tunnille ovat tervetulleita kaikki tallin kävijät ja satunnaisemmatkin vierailijat. Mukaan mahtuu 8 aktiivista ratsastajaa.

Vakkaririnkiin ilmoittautuessasi ilmoittaudut automaattisesti kaikille ringin tuleville tunneille. Yksittäisen vakkaritunnille osallistumisen voi perua täältä löytyvästä listasta (klikkaa). Pyrithän kuitenkin käymään tunnilla niin usein kuin ehdit!

Jokainen maksettu vakiotunti kerryttää osasuorituksia kolmeen merkkiin, jotka on lueteltu alla. Kolme maksamatonta vakkarituntia jäädyttää osallistumisesi, kunnes rästissä olevat vakkaritunnit on maksettu.



Saat joka kerta osasuorituksen näihin merkkeihin:...sekä lisäksi aiheen mukaan yhteen näistä merkeistä:

Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven

Vakkariringin osallistujalista ( 8 / 8 ):
Katya (heA / 110 cm) Jatkaa hea+
Petter (heB / 100 cm) Toistaiseksi ei jatka yleisvakkarissa
Cathy (heC / 70 cm) Ei tietoa jatkoaikeista
Freya (jatko-heC / 40-50 cm) Toistaiseksi ei jatka yleisvakkarissa
Mia (heA / 120 cm) Toistaiseksi ei jatka yleisvakkarissa
Hilla (heB / 90 cm) Jatkaa >heB-heA
Bea (jatko-heC / 40-50 cm) Jatkaa jatko-heC
Beata (heA / 100 cm) Toistaiseksi ei jatka yleisvakkarissa

Seuraava tunti:
Ei ole, tämä rinki loppuu ja jakautuu kolmeen tasoryhmään! Ks. vakiotunnit-osio ratsastustuntialueella.
Menneet tunnit:
Klikkaa päästäksesi arkistoon

Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven

Ilmoittautuminen vakiorinkiin
Voit ilmoittautua tähän topiciin. Kerro myös tasosi (esim. he C-B / re 60-70cm) ilmoittautuessasi.

Kun ilmoittaudut, olet automaattisesti mukana jokaisella vakioringin tunnilla, ellet peru osallistumistasi täällä.

Yksityisenomistajille: Voit ilmoittautua mukaan neljällä eri tavalla. Kerrothan ilmoittautumisviestissä, mikä tyyli seuraavista olisi sinulle sopiva. Voit myös muuttaa mieltäsi myöhemmin!
a) osallistuen joka kerta vain omalla hevosellasi
b) osallistuen välillä omallasi, ja välillä tallin hevosilla, mutta kukaan muu ei mene hevosellasi vakiotunnilla
c) osallistuen välillä omallasi, ja välillä tallin hevosilla, ja voit antaa oman hevosesi vakkariringin käyttöön
d) osallistuen joka kerta vain tallin hevosilla.


Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven

Hevostoiveet ja kehityskohteet
Tämän Google Docs -dokumentin viimeiseltä sivulta löytyy kohta, johon voit käydä muokkaamassa itsellesi hevostoiveita ja kehityskohteita tuntia varten. Voit muokata omaa listaasi niin monta kertaa, kuin haluat.
Jassu jakaa joka tunnille hevoset, mutta toiveet otetaan kyllä huomioon. Tunnilla on kuitenkin periaatteena päästä ratsastamaan mahdollisimman monella eri tyylisellä hevosella ja kehittää itseään ratsastajana tällä tavoin.

Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven

Tuntien maksaminen käytännössä
Tunnit maksetaan tuttuun tapaan tarinalla, kuvalla, runolla tai tuntikohtaisella pikamaksuvaihtoehdolla. Maksetuista tunneista saa osasuorituksen merkkejä varten.

3 maksamatonta vakkarituntia jäädyttää osallistumisesi tunnille. Näet vakkariringin kootun maksutilanteen tästä linkistä.


Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven  Like a Star @ heaven

Tervetuloa tunnille! I love you


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Pe 04 Syys 2020, 11:06, muokattu 23 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ti 12 Toukokuu 2020, 15:55

Lauantain yleisvakkari
Tuntiarkisto ja maksutilanne

Hox! Jos tämä viesti näkyy sinulle oudosti (näet jotain <><> -tageja), käy sallimassa HTML oman profiilisi asetuksista. Ohjeet ohjetopicissa.
Tuntiarkisto
# 1  Like a Star @ heaven  23.5.2020, koulutunti, siirtymiset
# 2  Like a Star @ heaven  6.6.2020, koulutunti, istunta
# 3  Like a Star @ heaven 19.6.2020, estetunti, tiet
# 4  Like a Star @ heaven 4.7.2020, koulutunti, avotaivutus
# 5  Like a Star @ heaven 18.7.2020, maastotunti
# 6  Like a Star @ heaven 1.8.2020, koulutunti, vastalaukat
# 7  Like a Star @ heaven 15.8.2020, puomitunti, askeleen säätely
# 8  Like a Star @ heaven 1.9.2020, estetunti, ympyrät ja voltit

Maksutilanne
OsallistujaRästissä olevat tunnitLisätietoa
Katya23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 18.7.2020 - 1.8.2020
Petter23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 1.8.2020 - 15.8.2020 - 1.9.2020Tauolla, liikaa rästejä
Mia23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 1.8.2020Tauolla, liikaa rästejä
Beata23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 15.8.2020
Cathy23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 18.7.2020 - 1.8.2020 - 15.8.2020Tauolla, liikaa rästejä
Freya23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 18.7.2020 - 1.8.2020 - 15.8.2020Tauolla, liikaa rästejä
Hilla23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 18.7.2020 - 1.8.2020 - 15.8.2020
Bea23.5.2020 - 6.6.2020 - 19.6.2020 - 4.7.2020 - 18.7.2020 - 15.8.2020 - 1.9.2020


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Pe 25 Joulu 2020, 17:14, muokattu 48 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty La 23.5.2020 Siirtymiset

Viesti kirjoittaja Jassu Su 24 Toukokuu 2020, 13:48

Lauantain yleisvakkari # 1
23.5.2020 ‒ koulutunti, siirtymiset


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Katya - Jätkä
Petter - Lidia
Cathy - Stella
Freya - Feitli
Mia - Pål
Hilla - Wilda
Bea - Aage
Beata – Usva
maksutilanne tässä viestissä

Tunnin kuvaus:
Alkukäynnit. Raviverryttelyt molempiin suuntiin.
Ensimmäinen tehtävä: pitkän sivun keskelle neljä askelta käyntiä, muuten liikutaan ravissa. Suunnanvaihto ja sama toiseen suuntaan.
Toinen tehtävä: lisätään edelliseen tehtävään lyhyelle sivulle pysähdys, kaksi peruutusaskelta ja suoraan siirtyminen raviin. Suunnanvaihto ja sama toiseen suuntaan.
Kolmas tehtävä: lyhyen sivun keskeltä käynnistä laukannosto, pääty-ympyrä laukassa, lyhyelle sivulle päästessä hallittu siirtyminen raviin. Pitkälle sivulle päästessä yksi kirjainväli harjoitusravia, siirtyminen lisättyyn raviin, ja viimeisen kirjaimen kohdalta siirtyminen jälleen harjoitusraviin. Sama toiseen suuntaan.
Neljäs tehtävä: pääty-ympyrälle käynnistä laukannosto, pääty-ympyrä ja lyhyen sivun loppu harjoituslaukassa, pitkällä sivulla kulman jälkeen siirtyminen lisättyyn laukkaan. Hyvissä ajoin ennen pitkän sivun loppua siirtyminen takaisin harjoituslaukkaan.
Loppuverryttelyt kevyessä ravissa molempiin suuntiin ja loppukäynnit.

Loppukommentit:
Katya – Jätkä
Ensimmäinen kerta kun pääsen seuraamaan Jätkää tunnilla, ja hyvinhän se loppujen lopuksi meni! Varsinkin alkutunnista oli havaittavissa suokkimaista jyräämistä, ja jouduin muutaman kerran kehottamaan sua ratsastamaan sitä enemmän avuille. Etuosa keveni jo huomattavasti lopputuntia kohden, ja siirtymiset meni jopa ihan kohtalaisesti. Huomaa kyllä, että Jätkä ei ole vahvimmillaan koulutunneilla, mutta kyllä teissä potentiaalia on. Ensi kerralla ehkä alusta asti rohkeammin takajalkoja alle, niin ei mene siirtymiset aivan vyörymiseksi.

Petter – Lidia
Viimeksi sait jumppistunnille pärskivän ja korskuvan Dellan, niin ajattelin ihan varsin katsoa, miten teidän yhteispeli vielä sujuu. Lidia on koulutunneilla todella kolho, ja pohjetta joutuu käyttämään jopa inhottavan paljon. Sun ratsastus oli alussa taas tosi varovaista, mutta sait Lidian hyvin herkäksi pidätteille, vaikka se ei ihan peräänantoon taipunutkaan. Takapää jäi vähän laahaamaan, joten siihen ensi tunnilla enemmän fokusta. Lisätty ravi ja laukka meni jopa ilahduttavan hyvin, vaikka varsinkin ravi näytti melko keljulta istua. Hyvä tunti!

Cathy – Stella
Stella kulki tänään tosi nöyrästi, hienoa kehitystä jos vertaa tunnin alkua ja loppua! Alussa meinasit vähän jäädä puristamaan jalalla alaspäin siirtymisissä, ja painopiste nojautua eteenpäin. Kuuntelit palautetta tosi hyvin, ja lopputunnista nämä ongelmat oli jo huomattavasti vähemmän esillä. Käytä rohkeammin puolipidätettä, kun nostat käynnistä laukkaa – nyt osa siirtymisistä jäi vähän myöhäisiksi puutteellisen valmistelun takia. Lisätyt askellajit sujui tosi hienosti, ja istunta pysyi hyvänä vaikka kyllä vuonohevosestakin liikettä löytyi!

Freya – Feitli
Teidänkin tunti sujui hyvin! Toki aina kun näitä viisikäyntisiä issikoita opettelee ratsastamaan, tulee väkisinkin välillä tölttiä sekaan. Opit tunnin aikana todella hyvin erottamaan töltin ja ravin toisistaan ja pitämään istunnan tarpeeksi etupainotteisena, ettei Feitli rikkoisi töltille. Siirtymiset erityisesti käynnistä laukkaan sujuivat tosi hyvin, ja issikka oli sulla oikein mainiosti kuulolla. Lisätyt askellajit jäivät vähän vaisuiksi, mutta ehkä ensi kerralla uskallat ratsastaa tarmokkaammin eteenpäin, kun hevonen on jo tutumpi. Tästä on hyvä jatkaa!

Mia – Pål
Pål kulki tänään tosi kauniisti, eikä mun juurikaan tarvinnut puuttua teidän tekemisiin. Tavoitteellisuus näkyy teidän tekemisessä hyvin selkeästi, ja susta huomaa että tiedät itsekin aina, mikä meni vikaan ja mitä tehdä ensi kerralla paremmin. Tämän kaltaiset koulutunnit on teille hyvää treeniä esteuraakin varten, sillä Pål saisi tosiaan olla vähän säpäkämpi siirtymisten suhteen. Sait lopputunnista ruunaa jo paremmin kuulolle, mutta Pål tuntui aina olevan vähän, että ”ai vieläkö? entä nyt? ai vieläkin lujempaa?”. Uskon kyllä, että teidän yhteistyö hioutuu tässä treenien aikana hyvinkin nopeasti, ja saat tulevaisuudessa Pålia ratsastettua jatkuvasti pienemmillä avuilla. Käsien asento oli tänään hyvä!

Hilla – Wilda
En muista koskaan nähneeni sua vielä Wildan selässä, mutta kerta se on ensimmäinenkin! Huomasi, että oot tottunut viime aikoina vähän isompaan ratsuun, ja istunta meinasi olla hakusessa pikkuponin kyydissä. Saat ensi kerralla alusta asti ratsastaa Wildaa vähän tomerammin, sillä nyt se pääsi aika helpolla siirtymisten jäädessä välillä aika vetkutteluksi. Sekin kyllä osaa, mutta tietää tasan tarkkaan, että siltä ei yleensä vaadita kovin paljoa. Lisätyt askellajit olivat welshponiksi hyvinkin vauhdikkaat, ja lopputunnista osasit itsekin jo rentoutua selässä. Hyvää työtä!

Bea – Aage
Urheilusta tunti ainakin näytti menevän! Hyvin jaksoit hoputtaa laiskanpulskeaa Aagea, vaikka sitä ei olisikaan huvittanut tänään liikkua muuta kuin käynnissä. Siirtymiset sujuivat kohtuullisesti, vaikka säpäkkyyttä olisikin voinut olla niissä lisää. Ei parasta ratsastusta, mitä olen sinulta nähnyt, mutta Aage ei ehkä kouluratsuna ole kaikista helpoimmasta päästä, joten voit olla itsestäsi ylpeä! Lisätyissä askellajeissa sait ruunan hyvin venyttämään runkoaan, vaikka askel ei ehkä vauhdikkaimmasta päästä ollut. Kiinnitä huomiota kantapäihin laukassa, tänään ne meinasivat jostain syystä nousta (ehkä olet tottunut yleensä vähän pienempään ratsuun?). Hyvin ratsastettu!

Beata – Usva
Usvastahan on kasvamassa oikein suloinen eskarilaisheppa! Noin nuoreksi työskentely oli jo todella hyvää. Saitte tänään mennä tehtävät hieman helpotetummin, enkä Usvan ikäiseltä täydellisiä siirtymisiä vielä odotakaan. Peruutustyöskentelyssä teillä on vielä työstettävää, sillä tamma jostain syystä venkoili takajaloillaan vähän mihin suuntaan sattuu, vaikka pysyitkin pohkeilla hiljaa. Laukka oli alussa hieman nelitahtisen oloista, mutta lisäystehtävissä rullasi jo oikein kauniisti. Tällaiset tunnit ovat nuorelle hevoselle varmasti todella hyödyllisiä. Hyvin meni!

Maksuvaihtoehdot:
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa näihin kysymyksiin
1. Mikä ratsastuksessasi oli tänään hyvää, ja mikä huonoa?
2. Ensi tunnilla keskitytään istuntaan. Mikä istunnassasi on sinulle haasteellista? Jalkojen asento, lantion aukinaisuus, vai kenties toispuoleiset kyljet tai ryhti?
3. Kerro yksi asia, mitä aiot ensi kerralla siirtymisaiheisella tunnilla tehdä paremmin.

Maksut tähän topiciin, kiitos! I love you

Maksut:
Katya kirjoitti:Ensimmäistä kertaa meidän yhteiselon aikana päästiin valvovan silmän alle, kun yleisvakkarit alkoi taas pyörimään lauantaisin. Odotin innolla, että pääsisimme kehittymään ratsukkona, ja sitä myöten starttaamaan kisoja jossain kohtaa kesällä. Parit pikkukisat mulla olikin jo kiikarissa, joten nyt täytyi vain ruveta hommiin.

Jätkä oli tapansa mukaan reippaalla tuulella ja tuntui alkutunnista painavan kädelle aika paljon. Sainkin tehdä selässä aika paljon töitä, jotta saisin ruunan kulkemaan rennosti, ja jyräämättä eteenpäin allani. Välillä mietin, miksi suostuin ostamaan suokin, kun herkät puoliveriset olisivat olleet niin paljon kivempia. Mutta toisinaan Jätkän hyvän tahtoinen jekkuilu, sekä yleinen lauhkeus sulatti puoliverisille vannoutunutta sydäntäni.

Siirtymiset selästä käsin ei tuntunut kovin vakuuttavilta. Jätkä tuntui vauhtihalunsa takia jopa kömpelöltä, enkä saanut siirtymisistä alkuun ollenkaan selkeitä ja siistejä. Jassu yritti kuitenkin tsempata, että hyvin se menee, enkä tosissaan tiedä, että miltä se näytti ulkopuolisen silmiin. Selästä laukasta raviin "siirtymiset" tuntui lähinnä siltä, kuin kaatuneesta perunasäkistä vyöryisi perunat ulos. Sen myös näki varmasti istunnastani, kun en osannut sulautua hevoseni liikkeisiin. Pieni turhautuminenkin kerkesi tulla, kunnes vihdoin lopputunnista aloin saamaan askellajeihin ja siirtymisiin ryhdikkyyttä ja rytmiä. Viimeisimmistä pätkistä voisin melkein sanoa olevani tyytyväinen. Siinä olen kyllä samaa mieltä monen ulkopuolisen kanssa, että Jätkä on saatava herkemmäksi avuille ja kulkemaan pohkeen takana, jotta se saadaan kisakentille. Elias on kyllä taitava ratsastaja ja varmasti ratsastanut Jätkää hyvin, mutta siitä on tullut ehkä liian puska- ja harrasteponi. Isoihin kisoihin on vielä matkaa, mutta määrätietoisesti sinne ollaan menossa. Potentiaalia kun tuosta ruunasta ei puutu!

Cathy kirjoitti:
Ahaa-elämyksiä ja uusia tuttavuuksia


23.5.2020


Stellan muhkea harja pompahteli käynnin tahdissa puolelta toiselle, ja valkeat tötterökorvat olivat terhakkaana pystyssä. Olin päässyt kipuamaan tamman selkään ensimmäistä kertaa milloinkaan. Lidialla ratsastuksen jälkeen Stellan tikittävät askeleet lähinnä huvittivat minua, ja oli tamma kuntoonlaitossakin pitänyt huolen siitä, ettei hymyni päässyt hyytymään. Edessä häämöttävä loma ja aurinkoinen sää olivat saaneet minussa aikaan sellaisen motivaatiopiikin, että keskityin äärimmäisellä tarkkaavaisuudella jokaisen kulman ratsastamiseen ja odotin kiivaasti hetkeä, jolloin Jassu pääsisi opetuksessaan vauhtiin.

Hevosten kavioista pöllyävä hiekka täytti kentän ilman, kun Jassu kehotti ratsastajia siirtymään raville. Stella lisäsi vauhtiaan kevyestä pohkeen painalluksesta ja vastasi kuuliaisesti apuihini, kun ratsastin tammaa loiville kaarille kentän keskelle.

-  Selkä suorana Cathy, paino keskelle satulaa, Jassu muistutti, kun vaihdoin täyskaarrolla suuntaa. Korjasin istuntaani ja kannustin Stellaa pohkeillani eteenpäin. Porottava aurinko sai vuonistamman puuskuttamaan ja hien valumaan noroina selkääni pitkin, vaikka Lidian kanssa puurrettujen tuntien jälkeen tunsin pääseväni Stellan kanssa vielä jokseekin helpolla.

- Lähdetään tekemään pitkien sivujen keskelle siirtyminen käyntiin, Jassu kajautti kentän keskeltä. - Neljä askelta aktiivista käyntiä, olkaa tarkkoina, jotta pysytte vaadituissa askeleissa.
Onnistuin tyrimään tehtävän heti alkuunsa, kun Stella tikitti pientä ravia vielä metrejä sivun keskikohdan jälkeenkin. Loppupeleissä jouduin turvautumaan käteeni, jolloin Stella tipahti töksähtäen käynnille. “Yksi, kaksi, kolme, neljä” laskin askelia ja puristin napakasti pohkeilla askelmäärän täytyttyä. Siirtyminen raviin sujui jo paremmin, ja käyntisiirtymisiinkin sain tarkkuutta Jassun antamien ohjeiden jälkeen:
- Muista rento alapohje, ylävartalo pystyssä, hyvä! Konkreettisen eron näkeminen nostatti mielialaa paremmin kuin mikään muu. Kun sain jutun juonesta kiinni, sujuivat seuraavan tehtävän peruutukset kuin leikiten. Stella otti rivakoita akseleita taaksepäin, ja sain keskittyä tarkasti antamaan hevoselle ohjaa pidätteiden välissä.

- Hyvä Cathy, hienosti sujuu! Jassu kehaisi, kun Stella pinkoi kentän halki lisätyssä ravissa. En tiennyt pienestä vuonohevostammasta irtoavan näin paljon liikettä, ja vatsalihaksenikin joutuivat koville, kun pinnistelin pitääkseni istuntani kasasa. Jatkoin kohti lyhyttä sivua ja sen keskustaa, josta oli määrä nostaa laukka. Stella puksutti korvat hörössä eteenpäin, reagoi laukka-apuihini kiihdyttämällä hieman tahtiaan ja keinahtamalla sitten reippaaseen laukkaan.
- Ota se puolipidättein paremmin kuulolle ennen nostoa, Jassu opasti. - Niin, että Stella tietää hyvissä ajoin, mitä siltä odotetaan. Otin naisen neuvot mukaan seuraavaan nostoon, ja tunsin, kuinka Stella keräsi takajalat kunnolla alleen ja teki napakan siirtymisen laukalle. Käynnissä nosto jäi kuitenkin yhä pitkäksi.
- Vielä rohkeammin saat tehdä puolipidätteet, Jassu kommentoi suoritustani. - Tuossa on hyvä laukka, noin, ja istuntakin on jo parempi!

Kannustin Stellan lisättyyn laukkaan, ja nautin kasvoilleni puhaltavasta tuulesta, joka soi pienen vilvoitushetken kaiken kuumuuden keskellä. Stella työskenteli ahkerasti takaosallaan, ja venytti askelpituutensa äärimmilleen. En voinut kuin kehua ja kiittää tammaa, joka laittoi kaiken likoon ratsastajan töppäilyistä huolimatta.

Loppuraveissa annoin Stellan hölkytellä kaula pitkänä omaan tahtiinsa. Olin aivan uupunut, mutta onnistumisen tunne peittosi väsymyksen. Edes laukannostojen kehnompi onnistuminen ei jäänyt kaihertamaan mieltäni, ja Stellan pehmeää ravia keventäessäni tulin kutakuinkin siihen tulokseen, että rakastumisen täytyi tuntua tältä. Tamma oli tunnin aikana tehnyt minuun pettämättömän vaikutuksen.
- Olisiko aivan hullu idea käväistä Stellan kanssa joskus jossain koulukisoissa? kysyin Aagen selässä keikkuvan Bean mielipidettä.
- En mä nyt hulluudesta tiedä, mutta kyllä mä sinuna lähtisin ainakin kokeilemaan, Bea vastasi kypäränlippansa alta.
- Ehkä sitten pitää, jos säkin olet sitä mieltä, hymähdin ja rapsutin Stellaa harjanjuuresta. Käänsin tamman joukon jatkeeksi kaartoon ja lysähdin väsyneiden jalkojeni varaan Stellan viereen. Ensimmäinen vakiotuntini oli takana, mitä olisi luvassa seuraavaksi?

Hilla kirjoitti:
Eka vakkaritunti
23.5.2020

Hymy kasvoillani nousi lähestyessäni tallia, saisin palata pikkuponien maailmaan, sillä tänään menisin Wildalla!
Ajatukseni harhailivat kaikkialla tallin ja saturnuksen välillä, muttei todellakaan pyörässäni tai maassa. Suljin silmäni hetkeksi, kun muistin taas pyöräileväni. Kuului vain pieni kiljahdus kun olinkin jo ojassa. Huomasi kesän alkaneen, sillä olin läpimärkä, ja lintujen äänet kuulostivat vain naurulta. Nousin seisomaan, vettä oli vyötärölle asti, mutta aurinko sentään paistoi. Kiipesin ojasta takaisin tielle, ja hyppäsin Joponi selkään.
Ilmavirta tuntui mukavalta, mutta hieman viileältä, ojauinnin jälkeen, joka itseasiassa virkisti, muuten jo lämpimänä päivänä.

Ilmavirta ja aurinko kuivattivat vaatteeni, ainakin lähes kuiviksi, ennen kuin jo kaarsin tallin pihaan. Lukitsin pyöräni nopeasti. Pikakävelin talliin. Ilmastointi helpotti kuumaa päivää aina, myös ojauinnin jälkeen! Jatkoin portaat ylös taukotupaan.
"Moi" tervehdin siellä olejia. En ehtinyt panna merkille, keitä siellä oli, mutta suuntasin kaapilleni, ja sulloin tavarani sinne. Laskin kaidetta pitkin rappuset alas, tuli ihan koulu mieleen!
Suuntasin pihattotalliin, missä olin nähnyt Wildan karsinan Feitliä hoitaessani. Tällä kertaa en mennyt Feitlin karsinaan, vaan Wildan!
Kävelin pihattotalliin sisälle. Pysähdyin hetkeksi keskelle tallia, mutta sitten päätin ensin lähteä varustehuoneeseen. Aloin etsiä Wildan kamoja, jotka löytyivätkin pienehköstä varustehuoneesta helposti. Vein harjakorin, satulan ja suitset Wildan karsinan eteen, karsinan numero 20 eteen siis.
Ennen tamman hakua, avasin vielä oven valmiiksi, jotta kaikki olisi valmista. Nappasin Wildan riimun ja narun mukaan, ja siirryin samassa ulos.
"Wildaaa!" viheltelin tammaa lähemmäs, ettei tarvitsisi mennä kovin kauas. Jouduin viheltelystä huolimatta mennä jonkin matkan päähän. Matkalla Wildan luo, jäin vahingossa silittelemään Feitliä.
"En mä sulla nyt ratsasta, höpsö poni!" naurahdin Feitlin alkaessa seuraamaan mua, kun pääsin viimein harmahtavan hoitsuni lumosta.
"Ei tää ees oo sun rii-" keskeytin lauseen, kun huomasin piteleväni Feitlin riimua ja narua kädessäni. Onneksi olin ajoissa, ja Freya ei ollut vielä tullut tallille.
"Mielestäni otin kyllä Wildan riimun ja narun" mumisin. Kohautin olkiani ja lähdin takaisin pihattotalliin. Siellä vein Feitlin riimun ja narun oikealle paikalleen, ja etsin Wildan riimun, joka löytyi satulahuoneesta erään kaapin ovesta, ehkä Bea oli unohtanut sen siihen, pestessään vaikka suitsia tai jotain.
Palasin ulos. Tällä kertaa Wilda tuli vihellyksestä lähemmäs, eikä mun tarvinnut rämpiä enää uudestaan pitkälle.

Vähän päälle puolen tunnin päästä, olin jo suitsimassa. Suitsen ja ohjat olivat samanlaiset kuin Feitlillä, mutta en ollut tiennyt, Wildan varustevärinä toimivan keltainen ja oranssi.
Freya ja Beata olivat aika lailla samassa vaiheessa varustamisessa, muista en tiennyt, sillä en ollut vähään aikaan taas käynyt tallissa.
Kiinnittäessäni leukaremmiä, huomasin Wildalla sen menevän viimeiseen reikään asti, Feitlillä ei niin ole.
"Ootteko kohta valmiita?" Beatan kysyvä ääni kuului pian Usvan karsinasta.
"Ite meinaan lähen nyt" Beata jatkaa. Kuulen karsinaan oven avauksen, ja kavioiden kopinaa kun Usva astelee karsinasta ulos.
"Mäkin oon nyt valmis, joten tuun kans!" huikkasin Wildan karsinasta missä heitin nopeasti ohjat pois kaulalta.



Kohta olimmekin kaikki jo ratsujen selässä. Lukuunottamatta yksityisen omistajia, lähes kaikilla, jos ei kaikilla oli hieman uudempi tuttavuus allaan, ei kuitenkaan kaikilla ollut ensimmäinen kerta tän tunnin ratsullaan, niin kun mulla.
Alkuverkkojen jälkeen alotettiin tunnin aiheenakin toimivat siirtymiset, kävelemällä pitkillä sivuilla muutaman askeleen, muuten liikkumalla ravissa.
"Hilla älä päästä sitä hidastamaan yhtään!" Jassu huomautti ravatessani lyhyellä sivulla. Annoin pohkeita heti, ja nyökkäsin huomaamattomasti. Siirtyessäni käyntiin seuraavalla pitkällä sivulla, ei Wilda halunnut enää siirtyä takaisin raviin. Naksutin ja puristin pohkeilla.
"Tomerasti vaan eteen!" huomasin vasta silloin Jassun taas ehtineen katsoa minua, ja tarkoittavan ohjeen minulle, sillä kukaan muu ei juuri silloin kävellyt. Annoin päättäväiset ja tomerat pohkeet Wildalle.

Toisen suunnanvaihdon kohdalla alkoi sujua jo paremmin. Olin saanut hyvän tuntuman pikku tammaan allani.

Seuraavaksi oli vuorossa laukkaa ja lisättyä ravia.
Laukan Wilda nosti nätisti, ja lisätty ravikin oli Jassun kehujen mukaan vauhdikasta.
"Muista istua keskellä satulaa, ja muista olla nojaamatta liikaa eteen" Jassu huomautti.
"Muuten hyvä!" hän jatkoi.

Lopputunti sujui hyvin. Kerrankin ei tarvinnut ajatella ettei siirry tölttiin!
Lisätty laukkakin oli 115 senttiseksi yllättävän vauhdikasta!

"Ens kerralla muista heti alusta asti ratsastaa tomerasti!" Jassu tuli kehottamaan vielä loppukäynneillä minulle hymyillen. Jassu taputti Wildaa lempeästi kaulalle, ja lähti sitten takaisin kentän keskelle. Hymyilin, ja taputin itsekin Wildaa hellästi kaulalle.

Osallistuminen kannatti! Sain selville Wildasta monia mulle vielä tuntemattomia seikkoja, ja sen lisäksi ainutlaatuisen kokemuksen, ensikerran juuri tämän pienehkön tamman selässä, Wildan!

Bea kirjoitti:
Ensimmäinen lauantaivakkari
lauantai 23.05.2020

Bea oli odottanut uutta vakiotuntiaan innoissaan. Oli mieletöntä päästä ratsastamaan kahdesti viikossa aiemman yhden tunnin sijaan. Vaikka kyllähän hän Wildalla pääsi ratsastamaan, mutta ei itsenäinen treeni tuntunut samalta. Ei hän ainakaan oppinut yhtä paljon. Jännitys kohosi Bean lukiessa päivän hevoslistaa. Aage. Se oli Bealle aivan uusi tuttavuus, eikä kaikista miellyttävin hoitaa, vaan pyöri karsinassa sen verran levottomasti, että Bea päätti sitoa sen käytävälle. Ainakaan se ei pääsisi liikkumaan niin paljon. Olisikohan ruuna ratsastaessakin häslääjä? Toivottavasti se ei ainakaan kuskaisi häntä kuin litran mittaa ympäri kenttää.

Aage osoittautui kentällä täysin erilaiseksi, kuin hoitaessa. Se lähti liikkeelle rauhallisesti, ja vaikutti pikemminkin eteenpäin kannustettavalta mallilta, kuin reippaalta etenijältä. Jännitys katosi sitä mukaa, kun Bea huomasi, ettei ruunalla tosiaan ollut minkäänlaista mielenkiintoa liikkua omin avuin eteenpäin. Sitä sai kannustaa reippaammin jokaisessa kaarteessa, sillä käynti meinasi hiipua olemattomiin. Mahtaisiko hän saada edes voikkoa raviin?

Yllätyksekseen Bea onnistui saamaan Aagen raviin muutaman askeleen jälkeen, vaikka vauhti ei korvia huumannutkaan. Ruunan askeleet tuntuivat mukavan tasaisilta, eivätkä pomputtaneet juuri lainkaan. Hymyillen Bea käänsi Aagen voltille, muistuttaen sitä samalla pohkeilla, että eteenpäin sai liikkua. Pikkuhiljaa hän alkoi saada käsitystä siitä, miten ruunaa tuli ratsastaa.

”Hienosti Bea”, Jassu kehui, kun he olivat tehneet onnistuneen laukkaympyrän ja hienon siirtymisen raviin. Laukannostot eivät kuuluneet Bean vahvuuksiin, joten kehu tuntui erityisen hyvältä. Aagea sai kannustaa laukassa kovasti eteenpäin, mutta ainakin se nosti laukat hienosti.

”Miten sulla meni?” Cathy kysyi jalkauduttuaan Stellan selästä. Heillä oli ainakin mennyt valtavan hyvin, ainakin mitä Bea oli ehtinyt silloin tällöin vilkaista. Ryhmässä oli muutenkin monta tosi taitavaa ratsastajaa, ja hetken aikaa Bea pohti, olikohan kaikista huonoin. Hän ravisti ajatuksen pois päästään. Muut olivat ratsastaneet paljon häntä pidempään, tietenkin se näkyi. Pian hänkin osaisi yhtä hyvin, olihan koko kesä aikaa harjoitella Wildan kanssa.

”Aika laiskasti”, Bea kommentoi Cathylle, mutta virnisti sitten. ”Aage oli kyllä ihan kiva. Paitsi hoitaessa, se pyöri kamalasti.”
”Ehkä se on nyt tunnin jälkeen väsähtäneenä helpompi hoitaa”, vaaleahiuksinen lohdutti.
”Sulla näytti ainakin menevän hyvin, oliko Stella kiva?” Bea kysyi vastavuoroisesti.
”Stella oli ihan mahtava”, vaaleahiuksinen hehkutti rapsuttaen tamman kaulaa. Ratsastus oli ihanaa, siitä he olivat ainakin yhtä mieltä.

Petter kirjoitti:Viimeksi sait jumppistunnille pärskivän ja korskuvan Dellan, niin ajattelin ihan varsin katsoa, miten teidän yhteispeli vielä sujuu. Lidia on koulutunneilla todella kolho, ja pohjetta joutuu käyttämään jopa inhottavan paljon. Sun ratsastus oli alussa taas tosi varovaista, mutta sait Lidian hyvin herkäksi pidätteille, vaikka se ei ihan peräänantoon taipunutkaan. Takapää jäi vähän laahaamaan, joten siihen ensi tunnilla enemmän fokusta. Lisätty ravi ja laukka meni jopa ilahduttavan hyvin, vaikka varsinkin ravi näytti melko keljulta istua. Hyvä tunti!

1. Mikä ratsastuksessasi oli tänään hyvää, ja mikä huonoa?
Alkutunnista olin turhan varoivainen apujen kanssa, mutta sitten alkoi tatsi löytyä ja olin ehkä menossa eteenpäin enemmän kuin Lidia. En tiedä miltä mun istunta ulkopuolisen silmin näytti, mutta mun mielestä jaksoin aika hyvin jo istua alas ja olla välillä jopa rentona.

2. Ensi tunnilla keskitytään istuntaan. Mikä istunnassasi on sinulle haasteellista? Jalkojen asento, lantion aukinaisuus, vai kenties toispuoleiset kyljet tai ryhti?
Oikean asennon löytäminen ja siinä pysyminen on haastavaa. En sanoisi, että johtuisi ainakaan vatsalihasten puutteesta, mutta jännitän aika paljon jaloilla ja sen takia rentona pysyminen on hankalaa.

3. Kerro yksi asia, mitä aiot ensi kerralla siirtymisaiheisella tunnilla tehdä paremmin.
Aion olla rohkeampi heti alusta asti ja saada ratsuni hyvin kuulolle ja pohkeen eteen.

Beata kirjoitti:1. Mikä ratsastuksessasi oli tänään hyvää, ja mikä huonoa?
Aloin ehkä alussa vaatia pikkutammalta vähän liikaa sen tasoon nähden, mikä sai sitten meidät kummatkin vähän jännittyneiksi ja hiki tuli jo alkuverryttelyissä. Tämän vuoksi peruutuksetkaan eivät aivan sujuneet, kun en osannut olla tarpeeksi selkeä. Lopputunnista tamma vähän jo väsähti, mutta se oli ehkä ihan hyödyllistäkin varsinkin laukkatehtävissä, joissa poni ei päässyt viilettämään niin vauhdilla kuin yleensä. Nostot sujuivat ihan hyvin, vaikka tamma olisikin voinut olla terävämpi, jos en olisi väsyttänyt sitä heti alkuun.

2. Ensi tunnilla keskitytään istuntaan. Mikä istunnassasi on sinulle haasteellista? Jalkojen asento, lantion aukinaisuus, vai kenties toispuoleiset kyljet tai ryhti?
Istun joskus jostain syystä ihan mutkalla, minkä vuoksi Usvakin on vasemmalle paljon parempi kuin oikealle, muttei taivu tai asetu kumpaankaan suuntaan kovin hyvin, koska heppa ei pysy tasapainossa kun ratsastajakaan ei. Lisäksi kädet matkustelevat joskus vähän liikaa.

3. Kerro yksi asia, mitä aiot ensi kerralla siirtymisaiheisella tunnilla tehdä paremmin.
Aion olla ratsulleni selkeämpi ja saada sen terävämmäksi ennen siirtymiä, jotta siirtymisetkin olisivat terävämpiä.

Mia kirjoitti:lauantai 23.05.2020
1. Mikä ratsastuksessasi oli tänään hyvää, ja mikä huonoa?
Tunsin ainakin hetkellisen ahaa-elämyksen, kun Jassu kehui käsieni asentoa. Noin ja noin, pidän nyt tästä lähtien käsiä! Ainakin toivon, että seuraavilla kerroilla muistan tämän.. Ja mikä huonoa? Tähän on ehkä hieman hankalampi vastata, koska itsestänikin tuntui tunnin menneen ihan hyvin. Ehkäpä Pålin "tahmeat" siirtymiset, joihin pitäisi saada jotenkin pirteyttä. Taidan ottaa ensi kerralla raipan mukaan avuksi.

2. Ensi tunnilla keskitytään istuntaan. Mikä istunnassasi on sinulle haasteellista? Jalkojen asento, lantion aukinaisuus, vai kenties toispuoleiset kyljet tai ryhti?
Varmasti aika tyypillinen vika eli vinous.

3. Kerro yksi asia, mitä aiot ensi kerralla siirtymisaiheisella tunnilla tehdä paremmin.
Seuraavalla kerralla yritän saada Pålin tekemään aktiivisempia siirtymisiä. Toivottavasti kesähelteet eivät aivan pehmennä ruunan olemusta.

Freya kirjoitti:
Askel islantilaisten maailmaan

lauantaina 23.5.2020

Hevosten käyntiaskeleet nostattivat kentälle pieniä pölypatsaita, vaikka vielä ei kovin kuuma ollutkaan. Linnut visersivät puissa kentän ulkopuolella, jolla Feitli eteni käynnissä reipasta tahtia. Katselin sen paksua harjaa, joka heilui hauskasti käynnin tahdin mukana. Siihen olisi tehnyt mieli upottaa kätensä. Perhosparvi lenteli vatsassani, mutta tällä kertaa jännitys oli sitä mukavaa jännitystä.  Jassun rauhallinen puhe sai oloni levolliseksi ja niin myös ympäröivä vihreys, vaikka olo olisi voinut olla täysin päinvastainen, kun menin ensimmäistä kertaa tuolla islantilaisverisellä Feitlillä.

Keräsin tamman mustat nahkaohjat nyrkkeihini, jolloin Feitli keräsi itsensä kokoon valmiina tekemään töitä. Tamman kaula kaartui mukavasti, kun kääntelin sitä käynnissä ja ravissa volteille sekä loiville urille. Jassu huusi kentän keskeltä ohjeita kilpaa tuulen kanssa, joka välillä tyyntyi, mutta puhalsi sitten uudelleen ratsuni harjan lentoon. Feitlin raviaskeleet erosivat Stellan hieman pomputtavista askeleista, mutta nopeasti totuin keventelemään tamman tasaisemmassa tahdissa.
- Katse edessä, varo siirtämästä painoa liian taakse, Jassu ohjeisti. 
Varsinkin tuo jälkimmäinen neuvo osoittautui viisaaksi, kun aloimme tekemään käyntisiirtymisiä pitkien sivujen puoliväliin. 
- Yks, kaks, kolme, neljä, ravi, mutisin hiljaa. 
Painoin pohkeet kiinni Feitlin kylkiin. Tamma mietti askeleen verran, mutta siirtyi sitten ravii-... Ei. Tilalle tuli jotakin aivan muuta. Tasaista, mutta nopeampi tahtista kuin käynti. Vilkaisin hätääntyneenä Jassua. Ei kai Feitli onnu?
- Se esitti sulle vähän tölttiä, Jassu hymyili huomatessaan säikähtyneen katseeni. - Siirrä käyntiin ja kokeile uudestaan.
Toisella kertaa siirtyminen sujui mainiosti. Tölttiä tuli silloin tällöin mukaan kuvioihin, mutta en enää säikähtänyt, vaan siirsin käyntiin ja kokeilin uudestaan. 

Feitli ravasi kuuliaisesti kohti lyhyen sivun puoliväliä. Muistin tiivistää istuntaani käden lisäksi, mutta pysähtyminen venyi silti liki sivun loppua. Tamma pyöritteli kuolainta suussaan, mutta otti sitten pari askelta taaksepäin, kun pyysin sitä peruuttamaan.
- Pidä pohkeet lähellä. - Hyvä!

Kun oli aika aloittaa laukannostot, aurinko oli jo ehtinyt paahtaa meidät korpuksi, mutta onneksi pieni tuulenvire auttoi hieman asiaa. Feitli köpötteli reippaasti eteenpäin ja niska hiestä märkänä annoin ponilla laukkapohkeet. Tamma reagoi kiihdyttämällä pari askelta, mutta hypähti lopulta lennokkaaseen laukkaan. 
- Muista valmistella nosto ajoissa, puolipidätteet mukaan, Jassu ohjeisti nojaten kentän puuaitaan.
Seuraavalla kerralla tunsin, kuinka Feitli keräsi itsensä ja suorastaan lennähti laukkaan. Nautin laukan nopeatempoisesta tahdista ja annoin vastatuulen pyyhkiä hiet kasvoiltani. Laukkaympyrä alkoi toistojen jälkeen muistuttamaan yhä enemmän ympyrää ja tyytyväisenä leveän hymyn hiipiessä kasvoille siirryin takaisin raviin. 

Pitkän sivun puolivälissä annoin Feitlillä pohkeita, mutta tamman ravi ei paljoa lennokkaammaksi muuttunut.
- Rohkeammin, kyllä se sitten lähtee! Jassu kannusti. - Pohkeet kiinni ja anna hieman ohjaa.
Yriti parhaani, mutta aurinko oli imenyt minusta viimeisetkin voimanrippeet, eikä ravista tahtonut tulla oikein mitään. Laukkakin pysyi melko vaatimattomana, mutta ehkä ensi kerralla saisin kerättyä tarpeeksi rohkeutta ja tahtoa ratsastaa yhä lennokkaampia askellajeja.

Lepuutin kättäni Feitlin hiestä kostean kaulan päällä ja annoin jalkani valahtaa niin alas kuin he halusivat. Tunsin Feilin selän liikkeet satulan alla ja hymyilin, kun poni yhtyi pärskintäkuoroon muiden hevosten mukana. Halasin lujasti tammaa, kun oli aika laskeutua alas takaisin maankamaralle. Jalkojeni koskettaessa kentän hiekkaa hymyilin ja olin kiitollinen, että Feitli oli vienyt minut mukanaan islantilaisten maailmaan.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Ma 15 Kesä 2020, 00:44, muokattu 3 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Lauantai 6.6.: istunta

Viesti kirjoittaja Jassu Ma 08 Kesä 2020, 22:10

Lauantain yleisvakkari # 2
6.6.2020 ‒ koulutunti, istunta


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Katya - Jätkä
Petter - Juri
Cathy - Feitli
Freya - Wilda
Mia - Pål
Hilla - Della
Bea - Stella
Beata - Usva
maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:
Lauantai. Kenttä oli jo kohtuullisen kuiva, muttei kuitenkaan vielä pölisevä. Osa tuntilaisista ratsasti jo t-paidassa, sillä tänään nautittiin varmaan kevään kauneimmasta ja lämpimimmästä säästä: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja päivän korkein lämpötila oli käynyt jo viidentoista paremmalla puolella. Pyörin metsästäjänjakkarallani ja siemailin termosjuomapullostani kylmää vettä.

Jekku, jota pahaa aavistamattomat ratsastajat eivät vielä tienneet oli siinä, että tämä tunti ratsastettaisiin ilman jalustimia. Muahahah!

Hetken laahustusta katseltuani kehotin porukkaa keräilemään ohjiaan. Usva oli tänään pärisevällä ja tärisevällä tuulella, ja arvelin sillä olleen ainakin yksi vapaapäivä takanaan: pieni suokki oli lähteä raviin jo pelkästä tuntuman ottamisesta. Aivan toista mieltä oli Wilda, joka nautiskeli kauniista aurinkoisesta säästä ja käveli uraa lähes silmät ummessa. Satulat natisivat askelten tahdissa, kun pyysin tuntilaiset kevytraviverkkaan.

”Heti alusta jo puolipidätteet läpi! Jätkän ravi näyttää melkoiselta kauhomiselta. Ratsasta rohkeasti pohkeella puolipidätettä vasten, niin saat sen käyttämään lihaksiaan. Varo ettei jalka karkaa liian eteen, niin tasapaino pysyy paremmin”, neuvoin uuden suomenhevosruunansa selässä keventävää Katyaa. Jätkä oli mainio puksuttaja, mutta sen askeleet eivät näyttäneet aivan tasaisimmilta istua. Kohta nähtäisiin, miten Katya pärjäisi.

”Miltä vaikuttaa?” Kysyin keskittyneeltä näyttävältä Petteriltä, jonka olin hetken mielijohteesta tunkenut kilpahevoseni selkään. Jurilla oli tänään palauttelupäivä, ja istuntatunti passasi siihen tarkoitukseen mainiosti.
”Tosi… erilainen”, nuori mies vastasi. Näin heti, että Petter todella miettimään kehonhallintaansa nuoren hevosen selässä. Juri meinasi mutkitella pienimmästäkin jalan heilautuksesta, ja yritti kuunnella miestä parhaansa mukaan. ”Koulusatula on mulle vähän vieras, mutta Juri on ihan mielettömän herkkä!”
”Äkkiä siihen tottuu”, virkoin vastaukseksi. Petterin hiljainen ratsastustyyli sopi Jurille hyvin, eikä hän tyylillänsä varmastikaan hevostani rikkoisi. Jurille teki ihan hyvää saada välillä uusia ihmisiä selkäänsä, vaikka se vaikuttikin vähän kummastelevan uuden ratsastajan tuntumaa. ”Pidä jalka lähellä ja istunta suorana, ettei hartiat pääse liiaksi liikkumaan eteen-taakse. Hyvältä siellä näyttää.”

Pyysin suunnanvaihdon itsenäisillä täyskaarroilla. Pikkuruinen Hilla näytti pärjäävän Dellan selässä kohtuullisen hyvin, eikä tamma sileällä ollut sen kummempi ratsastaa kuin Feitlikään, kunhan avut pysyisivät selkeinä.
”Vielä vähän lantiota eteen, Hilla! Pääsee syvät vatsalihakset käyttöön. Sillä on iso ravi, kevennä vain sen verran, mitä askel sua satulasta pompauttaa. Varo, ettei käsi heilu.”

Tämän päivän agenda oli kolmikaarinen kiemuraura. Tehokas ja samalla haastava konsepti. Noudin porukan ravatessa aidan toiselta puolelta muutaman sokeripalan ja ripottelin ne ympäri kenttää kaarien merkiksi. Pyysin ratsukot keskelle kuulemaan päivän tehtävän.

”Jokainen ottaa nyt jalustimet kaulalle, niitä ei tarvita lopputunnin aikana.”

Hilla toljotti minua suu ammollaan. Petter näytti aavistuksen huolestuneelta, mutta vääntelehti silti itseään tiukemmin kiinni satulaan. Freya ja Cathy olivat porukan tyytyväisimmästä päästä, sillä heidän ratsuillansa tunti tulisi olemaan melko mukava ja helppo.

”Tänään tehdään kolmikaarista kiemurauraa, jossa pääsette keskittymään istuntaan. Suunta muuttuu joka kaarella, joten on tärkeää pitää painoavut synkassa ja istua keskellä hevosta. Kaarelle lähdettäessä ulkopohje kääntää, sisäpohje taivuttaa. Voitte asettaa aavistuksen verran sisäkaarteeseen. Suoralla ottakaa hevonen kunnolla suoraksi! Jos isot hevoset meinaa ajautua Wildan takapuoleen, niin tehkää voltti kiemuran päädyssä tai oikaiskaa ohitse.”

Ja ei kun liikkeelle. Ensimmäinen kierros tehtiin harjoitusravissa. Aina kuuliainen Pål toimi tänäänkin moitteettomasti, mutta ohjeistin Miaa availemaan lonkkiaan.
”Kannattaa venytellä huolellisesti tunnin jälkeen, ja muutenkin! Näyttää vähän, että sun lonkankoukistajat aavistuksen kirii etkä saa istuntaa ihan niin auki, kuin olisi ihanteellista. Pål kulkee silti tosi hyvin, takajalat polkee hyvin alle.”

”Säilytä ulko-ohjan tuki, Hilla! Istu syvälle satulaan, avaa lantiota ja istu oikein kunnolla takataskujen päälle.”

”Aavistuksen reippaampi ravi, Freya! Wilda asettuu oikein nätisti. Kanna kädet, ajattele suoraa linjaa ponin suusta sun kyynärpäihin.”

”Oikein nätti kaari siinä, Bea. Hyvin sujuu! Koita rentouttaa kroppaa vielä aavistuksen lisää, jotta hartiat ei jännity ja olkapäät nouse korviin. Stella kulkee oikein tasaisesti.”

”Rohkeampi asetus, Beata. Se on vähän jäykkä niskan yläosasta. Voit tehdä vaikka voltteja kaarien päätyyn, ja taivuttaa kunnolla sisäpohkeen ympäri jotta Usva notkistuu.”

”Varo, ettei käsi nouse, Cathy! Feitli rikkoo silloin herkästi töltille. Sen kanssa saat ajatella turpaa eteen ja alas, etupää oikein raskaaksi. Hyvä istunta ja jousto siinä.”

”Saat ratsastaa Juria vähän sporttisemmin eteen. Ops! Parempi, mutta ota edestä nyt kiinni. Energisempi askel, mutta yritä pitää tahti samana. Hyvä satulassa istuminen siinä, voin vakuuttaa, että huomenna saattaa hapottaa vatsasta!”

Pian otimme käynnissä Mian ja Pålin johdolla kokorata-leikkaan ja suunnanvaihdon. Sama tehtävä toistettiin toiseen suuntaan.

Bea näytti kotiutuneen vuoniksen selkään jo aavistuksen paremmin, ja kuuliainen Stella toimi nuorella ratsastajalla oikein hyvin, vaikka ratsastus olikin melko varovaista. Jouduin välillä edelleen kehottamaan Beaa pyörittelemään hartioita taakse, jotta istunta ei muuttuisi kireäksi.

Della toimi hyvinkin ymmärtäväisesti, vaikka pieniin hevosiin tottunut Hilla pomppasi välillä irti satulasta. Kannustin Hillaakin rentouttamaan istuntaa ja venyttämällä niskaa ylös ja jalkoja alas, jotta istumiseen saatiin ryhdikkyyttä ja rentoutta.

Beata sai viimein Usvan asetuksen kunnolla läpi, ja nuori tamma puhisi innokkaasti ravatessaan. Sille kävi varmasti treenistä koota itseään ja vaihdella taivutuksen suuntaa jatkuvasti, ja Beatalla oli täysi työ kannustaa Usvaa jaksamaan työskennellä ryhdikkäästi. Piensuokin ravi meinasi välillä äityä kipitykseksi, mutta motivaatiota löydettiin lyhyillä rentoutuspätkillä, joita ehdotin Beatan välillä pitävän.

”Seuraavaksi otetaan mukaan vähän laukkatyöskentelyä! Nostakaa lyhyen sivun keskeltä laukka, laukatkaa ensimmäisen kaaren keskelle. Keskimmäisen kaaren voitte mennä ravissa, pitäkää huoli, että ravi on hallittua ja tasapainoista. Viimeinen kaari taas laukassa, eli laukan suunta pysyy aina samana.”

Freyan istuminen pikkuruisen Wildan selässä näytti laukassakin kovin vaivattomalta. Hidastuksessa tammalla oli kuitenkin vaikeuksia löytää tasapainoa, ja kehotin Freyaa antamaan selkeämpiä puolipidätteitä, jotta siirtyminen osuisi oikeaan kohtaan, ja olisi ryhdikäs ja valmisteltu.

Petter selkeästi nautti uudesta haasteesta Jurin kanssa. Nuori hevonen työskenteli yritteliäästi, mutta suoralla tasapainon löytäminen oli aavistuksen hankalaa. Ehdotin parempaa ulko-ohjan tukea, jotta suunnanmuutos kentän keskellä sujuisi kivuttomammin.

Pål kulki jälleen hyvin esimerkillisesti, eikä Miankaan ratsastuksessa ollut suurempaa korjattavaa. Neuvoin nuorta tyttöä kuitenkin valmistelemaan laukannoston aikaisemmin, jotta askel olisi alusta asti energinen, eikä varovainen ja haparoiva.

Välikäyntien ja suunnanvaihdon jälkeen teimme samaa tehtävää toiseen suuntaan.

Cathyllä oli aluksi vaikeuksia saada Feitli pudottamaan laukalta raville, eikä töltille. Ohjeistin blondia työntämään kättä alas ja istumaan raskaasti satulaan ja varomaan taaksepäin nojaamista. Issikka hoksasi nopeasti jutun jujun, ja toisella kierroksella tölttiaskelia ei enää tullutkaan.

Hilla oli pienikokoisena ratsastajana välillä vähän ulkona mukavuusalueeltaan ison puoliverisen selässä, ja Della meinasi silloin tällöin kaahottaa suunnan ollessa hakusessa. Onneksi tytön tasapaino oli hyvä, ja hän piti itsepintaisesti jalustimet kaulalla, vaikka siirtymiset olivatkin hätäisiä.

Jätkän jyrävaihde meinasi aina laukkapätkän jälkeen päästä valloilleen, ja Katya joutui todella nostamaan kättään saadakseen ruunan jälleen avuille ja pois maata pitkin vierimästä. Kiharatukkainen ratsastaja istui kärsivällisesti kyydissä, vaikka heidän yhteistyössään oli selkeästi vielä vähän hiottavaa.

”Hyvä, voitte ottaa jalustimet takaisin, otetaas sitten loppuun kevyttä ravia! Ensi kerralla mennään poikkeuksellisesti perjantaina, kun kenttä ja maneesi ovat Sommersolvervin takia varattuina. Kiitos tunnista, hyvin työskennelty!”

Maksuvaihtoehdot:
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa näihin kysymyksiin
1. Puolierot, niitä on jokaisella. Kumpaan suuntaan sinä koet ratsastavasi paremmin, entä kumpaan suuntaan hevonen tuntui kulkevan helpommin?
2. Kuinka paljon menet ilman jalustimia itsenäisesti ratsastaessa? Oliko homma tuttua, vai pitäisikö sitä treenata enemmän?
3. Mikä oli tämän tunnin onnistunein hetki?


Kiitos tunnista, maksut tähän topiciin! I love you

Maksut:
Katya kirjoitti:1. Puolierot, niitä on jokaisella. Kumpaan suuntaan sinä koet ratsastavasi paremmin, entä kumpaan suuntaan hevonen tuntui kulkevan helpommin?
Jätkän kanssa tuntuu, että toimitaan molemmat paremmin oikeaan kierrokseen. Etenkin ilman jalustimia tuntui, että istuminen ja apujen antaminen on helpompaa silloin ja saan kaiken läpi paremmin.

2. Kuinka paljon menet ilman jalustimia itsenäisesti ratsastaessa? Oliko homma tuttua, vai pitäisikö sitä treenata enemmän?
Jätkän kanssa ollaan menty aika paljon, kun tuntuu, että pääsen nopeammin kiinni sen askellajeihin ilman jalustimia.

3. Mikä oli tämän tunnin onnistunein hetki?
Laukannostot tuli helposti ja sujuvasti, ja se tuntui myös helpommalta ratsastaa - Jätkän ravi kun ei ole maailman helpoin istua. Takaisin siirtyminen oli sitten taas oma lukunsa, mutta sitähän tässä ei kysytty.

Mia kirjoitti:lauantai 6.6.2020
1. Puolierot, niitä on jokaisella. Kumpaan suuntaan sinä koet ratsastavasi paremmin, entä kumpaan suuntaan hevonen tuntui kulkevan helpommin?
Vasen! Ehkä se johtuu siitä pienestä vinoudesta juuri siihen suuntaan? Myös Pål on ehdottomasti vasempaan hieman paremman oloinen, helpompi ratsastaa, vaikkei ruuna kyllä ole mikään kamala mihinkäänpäin.

2. Kuinka paljon menet ilman jalustimia itsenäisesti ratsastaessa? Oliko homma tuttua, vai pitäisikö sitä treenata enemmän?
Aika harvoin. Tuttua sinällänsä, en sitä vierasta ja pidän hyvänä treeninä. Pidän vain itse enemmän pitää jalustimet jalassa. Sen sijaan me ollaan kyllä lisätty ilman satulaa juttuja ja varsinkin maastoon on kiva lähteä käppäilemään ilman. Ilman jalustimia pitäisi kyllä ehdottomasti treenata enemmän. Ehkäpä tästä lähtien kerran viikossa voisi jättä jalustimet varustehuoneeseen.

3. Mikä oli tämän tunnin onnistunein hetki?
Oma ratsastaminen. Usein kehuista huolimatta selässä allekirjoittaneella ei tunnu ihan niin onnistuneelta. Sen sijaan tänään kyllä myös tuntui itseltä, että ratsastin ihan onnistuneesti.

Freya kirjoitti:
Istuntatunnin ihmeitä

lauantaina 6.6.2020

Alkutunnista hieman jännitti,
ja Wilda melkein nukahti.
Jalustimet jo kättelyssä kaulalle heitettiin,
mutta silti hyvät laukat aikaiseksi saatiin.

Puolipidettäitä täytyy vielä hioa,
eikä istuntakaan ollut täyttä timanttia.
Meidän tekemisessä paljon korjattavaa on,
mutta tunnin jälkeen oli mieli silti verraton.

Hilla kirjoitti:
Ehkä oli vain hyvä päivä!

Tuijotin tuntilistaa hieman ihmeissäni Jassun valinnasta. Della, mulle, ja vielä istuntatunnilla! Isot askellajit vaativat muutenkin hetken totuttelua, lisäksi vielä olisi luultavasti luvassa harjoitusravia, pomppisin kuin kani siellä selässä!
Otin haasteen kuitenkin iloisesti vastaan, olinhan Dellaa toivonutkin, mutten ehkä ihan istuntatuntia ajatellut.

Lähdin hakemaan Dellan harhakoria. Satulahuoneeseen päästyäni, katsoin ulos ikkunasta.
”Hei kattokaa!” lähes kiljaisin lähellä oleville Bealle ja Freyalle. Ulkona oli traileri, josta astui ulos hevonen.
”Toi on varmaan se uus, mistä Jassu puhui” Bea sanoi innoissaan ja tunki varovasti ikkunan eteen katsomaan.
”Minkähän rotunen?” Freya mietti ääneen.
”Sanoisin ehkä lämminverinen, tai en mä tiiä, oon aika huono rotuja tunnistamaan” naurahdin.
”Mennäänkö kattoo?” Bea ehdotti.
Pian paljastui hevosen nimen olevan Tegur, ja sen rodun olevan Torinhevonen, Jassu kertoi myös Tegurin tulevan jo viikon päästä tunneille.

”Dellalla tai Tegurilla olis varmaan kivaa hypätä, ku niillä ainakin pääsis hyppimään enkkoja!” totean kun saamme vihdoin harjat käteen.
”Niinpä!” Cathy naurahti. Tuttu hyörinä kuului käytävältä kun Cathy talutti Feitliä.
Della asui karsinassa, jossa Feitli oli asunut keväämmällä. Avasin karsinan oven, ja nappasin harjakorista seuraavaksi kaviokoukun.
”Mä pääsen kyllä enkkoja hyppimään vaikka Stellalla tai Vennilläkin, tai melkein kellä vaan” Freya naurahti. Hän oli tullut
”Sama mulla” Bean ääni kuului käytävältä. Hän ja Cathy olivat ilmeisesti tulleet ison tallin läpi, syystä tai toisesta, koska Feitli ja Stellahan asuivat pihatossa.
Uusi hevonen Tegur, talutettiin uuteen karsinaansa, lähelle Dellan karsinaa. Katseita nousi karsinoista.
”Viimein meillä on toinenkin isompi tuntihevonen!” kuulin jonkun äänen käytävältä.
”Noh, Dellahan lähtee ylläpitoon Vickylle, joten, mutta Juri käy kyllä tunneilla joskus, ja tietyillä tunneilla” Jassu huomautti.

Vajaa puolen tunnin päästä, ravasimme jo kentällä. Pian vaihdoimme suunnan.
Sitten Jassu sanoi: ”Jokainen ottaa nyt jalustimet kaulalle, niitä ei tarvitse enää lopputunnista aikana”
Ihan kuin puolet Feitliä isomman hevosen (no ei nyt ihan) selässä istuminen käytännössä ilman satulaa olis maailman helpoin juttu?! Istuntatunnilla kun ei sais pomppia kilometrin korkeuteen?!
Katsoin hetken Jassua kuin kahjoa, mutta kohautin sitten olkiani, ja nostin jalustimet mukisematta Dellan kaulalle.

Jatkoimme kolmikaarisella. Dellan ravi oli isoa, ja myös pomputti isosti. Yritin kuitenkin pysyä satulassa kuin liimattuna, vaikkei se aina onnistunutkaan.
Kolmikaariselle edetessämme, Jassun ohjeiden mukaan, pyrin istumaan keskellä. Taivutin sisäpohkeella, ulkopohkeella käänsin. Suorilla suorensin, kaarilla taivutin.
Vaihdoimme suunnan kokorataleikkaalla.

Kun aloimme laukata, se sujui yllättävän hyvin, vaikkei jalustimia ollutkaan. Ei itseasiassa niitä edes tullut tarvittua. Ei edes kaivattua!
Yritin istua tiukasti satulasta, mutta Dellan ison laukan vuoksi olin välillä ilmassa. Jassu ohjeisti minua rentouttamaan istuntaani, nostamaan niskaa ylös, jalkoja alas.

Tunnin jälkeen taputin Dellaa kaulalle, ennen kun laskeuduin alas. Laskeutuessani viimein, huomasin, miten pudotus oli normaalia, Feitliä kokoa nähden pitkä.
Taluttaessani Dellaa talliin, ei tamma edes kovin vaikea hallita, vaikka kohtuullisen lyhyt olinkin. Olin meinaan kuullut, että Della voi olla vaikea taluttaa lyhyillä, noh, ehkä oli vain hyvä päivä!

Bea kirjoitti:
6.6.2020 ‒ koulutunti, istunta

1. Puolierot, niitä on jokaisella. Kumpaan suuntaan sinä koet ratsastavasi paremmin, entä kumpaan suuntaan hevonen tuntui kulkevan helpommin?
Vasemmassa kierroksessa tuntui paljon luontevammalta istua, eikä tasapaino horjunut niin paljon. Oikeaan suuntaan taas vaati hieman enemmän totuttelua, ennen kuin rentoutuminen oli mahdollista. Ehkä sitä pitäisi harjoitella enemmän.

2. Kuinka paljon menet ilman jalustimia itsenäisesti ratsastaessa? Oliko homma tuttua, vai pitäisikö sitä treenata enemmän?
En ole koskaan ratsastanut ilman jalustimia, ainakaan koko tuntia. Siksi alkuun jännittikin, mutta Stellan askellus oli onneksi melko tasaista ja rauhallista. Varmasti olisi hyödyllistä treenata enemmän ilman jalustimia ratsastamista. Se varmasti helpottaisi myös niitä tilanteita, jos jalustin vahingossa karkaa pois jalasta.

3. Mikä oli tämän tunnin onnistunein hetki?
Parhaiten tunnilla onnistuivat yllättäen laukannostot. Ilman jalustimia oli helppo keskittyä siihen, missä jalat menivät ja miten istua noston aikana. Stellan laukassa oli myös mukava istua, eikä se tuntunut lainkaan siltä, että olisi vaarassa pudota.

Cathy kirjoitti:
Istuntatreeniä

yleisvakkari 2, 6.6.2020

Feitli nyhti ruohoa harjauspuomin alta, kun pyörittelin kumisukaa sen selällä. Edessä oli toinen vakiotunti, ja aiheena oli istunta. Kiittelin mielessäni, että olin saanut tasaisilla askellajeilla siunatun Feitlin, enkä esimerkiksi Dellaa, jonka nimi luki tuntilistoissa Hillan kohdalla.

Olin kevään aikana saanut ravin tahtiin pomppivat käteni jokseekin ruotuun, mutta tarvitsin vielä harjoitusta päästäkseni istumaan kunnolla syvälle satulaan. Siksipä päätin lähteä tunnille hyvällä asenteella ja korvat avoinna Jassun neuvoille - ehkä saattaisin oppiakin jotain.

Alun kävelyjen jälkeen keräilimme ohjat tuntumalle ja siirsimme hevoset kevyeen raviin. Verryttely sujui tutun kaavan mukaan, ratsastimme itsenäisesti ympyröitä ja hetken kuluttua vaihdoimme suuntaa. Feitli allani tuntui hyvältä, mutta volteilla taivuttaessani sain olla päättäväisenä, jotta saisin vaaditun reaktion aikaan.

Kokoonnuimme kaikki kuuloetäisyydelle Jassusta, joka alkoi jakamaan ohjeita seuraavaa tehtävää varten. Heti ensimmäiseksi nainen pudotti tiedon, joka sai ratsastajat vilkuilemaan toisiaan, osa enemmän, osa vähemmän huolestuneen näköisenä:
- Lopputunti ratsastetaankin ilman jalustimia. Saatoin erottaa naisen kasvoilla viekkaan hymyn, mutta saattoi se olla myös mielikuvitukseni tuotosta. Minua ei tieto sinäänsä hetkauttanut, pikemminkin olin innokas näkemään, kuinka tulisin suoriutumaan. Tunnin tehtävä oli kolmikaarinen kiemuraura, ja Jassu vielä muistutti meitä tekemään taivutukset ja suoristukset huolella, ennen kuin patisti meidät tehtävän pariin.

Feitlin ravi oli kuin olikin helppo istua, mutta kaarteissa aina välillä tunsin valuvani ulospäin. Myös tölttiaskelia alkoi ilmaantua ravin sekaan - jalustimien kanssa olin saanut käteni pidettyä suhteellisen vakaana, mutta ilman jalustimia ratsastaessani ne alkoivat helposti nousta taivaisiin, ja silloin tamma rikkoi helposti töltille. Salaa olin silti myös tyytyväinen - olin aina haaveillut pääseväni ratsastamaan tölttäävällä islanninhevosella - joskin en olettanut sen tapahtuvan istuntatunnin ravitehtävässä.

Kauniita taivutuksia ei sillä kertaa nähty, mutta vähitellen Feitli alkoi laskea päätään ja ravaamaan tahdikkaasti pärskähdellen tyytyväisenä.
- Siinä on hyvä, Jassu kehaisi. - Seuraavaksi lisätään tehtävään vähän laukkaa.

Tehtävä sisälsi aika paljon siirtymisiä, sillä kiemurauran keskimmäinen kaari tultiin yhä ravissa. Siirtymiset eivät olleet se vahvin osa-alueeni - puutteellisen valmistelun takia ne venähtivät puoli sivua myöhäiseksi. No, ainakin tiesin, missä mätti! Jassun saadessa ohjeistuksensa päätökseen tein lyhyen sivun keskipisteessä napakan laukannoston, ja Feitli lähti kuin ammuttuna lennokkaassa, mutta tasaisessa laukassa eteenpäin. Siirtyminen raviin tuli eteen yllättävän nopeasti, ja vanhasta tottumuksesta nojasin taaksepäin, ja kädetkin nousivat siinä rytäkässä. Jassulta sain kuulla, että juuri se oli sitä, mitä ei kuulunut tehdä. Feitlikin ensimmäiset kerrat siirtyi tölttiin ravin sijaan, kunnes aloin toden teolla keskittyä käsiini ja ylävartalon suoruuteen.

Loppuun sain tehtyä vielä pari onnistunutta ravisiirtymistä, ja saatoin huoahtaa helpottuneena siitä, ettei tunti ollutkaan äitynyt pahimmaksi katastrofiksi. Kysyin Jassulta, josko voisin saada Feitlin seuraavallekin tunnille, koska tämänpäiväinen oli mennyt lähinnä erilaiseen
ratsastustapaan tutustuessa. Nainen lupasi harkita asiaa, joka tuntui jo suurelta voitolta.

- Eikö Feitli ollutkin ihana? Hilla uteli, kun kohtasimme matkalla talliin.
- Oli! vastasin sekuntiakaan miettimättä. - Mitä jos mä veisin sen sulta? uhkailin leikilläni.
- Et sais ikinä anteeksi, Hilla varoitti.
- Miten sulla ja Dellalla meni? hyppäsin aiheesta toiseen.
- Noo, ihan hyvin, Hilla totesi mietteliäänä. - Saattoi myös olla vain hyvä päivä. Entä teillä?
- Ihan hyvin. Tai no, ei niin hyvin. Mut no, se tunti tuli ja meni ja ens kerralla sit paremmin.

Beata kirjoitti:1. Puolierot, niitä on jokaisella. Kumpaan suuntaan sinä koet ratsastavasi paremmin, entä kumpaan suuntaan hevonen tuntui kulkevan helpommin?
Suomenhevosille perinteisesti ollaan kumpikin vasemmalle parempia, joskin vetreänä poni taipuu oikealle rehellisemmin.

2. Kuinka paljon menet ilman jalustimia itsenäisesti ratsastaessa? Oliko homma tuttua, vai pitäisikö sitä treenata enemmän?
Useammin ehkä ilman satulaa kuin jalustimia, mutta karvasatulallakin mennään välillä ja siinä ei jalustimia ole. Nuoren kanssa kuitenkin pääsääntöisesti satulan kanssa, ettei painoavut pääse liikaa häiritsemään jos tasapaino horjuu.

3. Mikä oli tämän tunnin onnistunein hetki?

Ravityöskentely sitten, kun heppa oli vertynyt kunnolla. Laukkatyöskentelyyn päästessä se alkoi olla jo turhan väsähtänyt, ja ravi on muutenkin tamman paras askellaji.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Pe 07 Elo 2020, 12:02, muokattu 7 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ma 22 Kesä 2020, 15:39

Lauantain yleisvakkari # 3
Poikkeuksellisesti pe 19.6.2020 ‒ estetunti, tiet


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Ensimmäinen ryhmä klo. 16–17
Estekorkeus 40-50 cm

Cathy - Feitli
Freya - Aage
Bea - Lidia
Hilla - Dimona

Toinen ryhmä klo. 17–18
Estekorkeus 60-80 cm

Katya - Jätkä
Petter - Tegur
Beata - Della
Mia - Pål

maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:
Tällä kertaa tunnin kehyksenä toimii tehtävien selitykset, ja tunnin kulku ja tehtävien sujuminen jää teidän kertomustenne varaan.

Tällä tunnilla oli tarkoitus pitää esteet matalana ja keskittyä teiden ratsastukseen. Ryhmä jaettiin kahtia, jotta jokainen ehtisi hypätä tarpeeksi monta kertaa tunnin aikana, ja estekorkeuksia ei tarvitsisi jatkuvasti muuttaa tunnin aikana.

Tehtävätyyppejä oli muutama:
Kierto”: Kaksi lähes vierekkäin olevaa estettä, jotka oli tarkoitus hypätä eri suunnista. Ensimmäisen esteen jälkeen täytyi käydä kiertämässä tötterö, ja ratsastaa sen jälkeen toiselle esteelle. Ensin tötterö oli kaukana, jolloin sen pystyi kiertämään melko loivasti. Tehtävää vaikeutettiin tuomalla tötteröä lähemmäs, jolloin käännöksestä tuli aina tiukempi.

Linja”: Tavallinen vähän kaareva linja, jonka keskellä oli tötteröistä tehty portti. Portti oli ensin kaukana, jolloin kaari oli suuri. Kaarta tiukennettiin jatkuvasti, ja viimeisellä kierroksella portti oli suoraan esteiden välissä, jolloin esteet oli hypättävä aavistuksen vinosti.

Sik-sak”: Tällä tehtävällä keskityttiin laukanvaihtoihin. Esteet olivat keskilinjalla hieman siksak-asetelman mukaisesti, ja tehtävänä oli hypätä nämä kolme estettä ikään kuin kolmikaarisen kiemurauran tavoin. Laukka-askeltavoitetta pienennettiin tehtävän vaikeutuessa, jolloin oli otettava tiukempi tie esteiden välille.
Maksuvaihtoehdot:
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu:
1. Kierto-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
2. Linja-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
3. Sik-sak -tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?


Kiitos tunnista, maksut tähän topiciin! I love you

Katya kirjoitti:Helle oli vallannut myös Pohjois-Norjan, eikä se ollut kisojen alla ollenkaan kiva juttu. Nautin siitä muuten kyllä täysin siemauksin, mutta kun piti yrittää keskittyä ratsastamiseen vahvan hevosen kanssa, oli reilu 20 astetta vähän liikaa. Jätkälläkin oli hieman vaikeuksia keskittyä, sillä helteen ja väsymyksen lisäksi sen huomio kiinnittyi tallin karnevaaleja muistuttavaan menoon. Onneksi tunnilla oli vähän erilaisia tehtäviä, jottei ruuna kerennyt kaiken lisäksi kyllästyä tekemiseen.

Alkuverryttelyssä tein paljon töitä, jotta saisin sen edes hieman herkemmäksi avuille ja kyllä sitä herkkyyttä onnekseni löytyi hieman. Ensimmäinen tehtävä oli Jätkälle mieleinen, kuten myös toinen kasvavan haastavuuden takia. Vaikka keskittyminen meinasi olla hankalaa, ruuna teki aika paljon minun mieliksi ja pelasti omat ratsastusvirheeni pariinkin otteeseen. Kierto- ja Linjatehtävät meni loppuakohden yllättävän hyvin, kun saatiin ideasta kiinni ja löydettiin hyvä rytmi tekemiseen. Laukkakin alkoi tuntua kevyemmältä pikkuhiljaa yleisen jyräämisen sijaan. Tässä kohtaa mulla oli ihan hyvät odotukset viikonlopun kisoja ajatellen.

Laukanvaihdot puolestaan tuotti tekemistä ja päänvaivaa. Normaalisti Jätkä ne kyllä osaa, mutta pitkä tauko ja tunnin loppupuolen keskittymisen puute toivat mukanaan haastetta. Pääasiassa mentiin puolet esteistä vain vastalaukalla yli, mutta kyllä sinne väliin saatiin muutama onnistunut (ja ehkä jopa hyvin rytmittynyt) laukanvaihto. Jätkä oli kuitenkin loppua kohden jo niin väsynyt, joten todettiin Jassun kanssa, ettei rasiteta enempää kisojen alla ja aloin tekemään perusteellisempaa loppuverryttelyä hieman muita aiemmin. Tunnin lopuksi kylmäsin ruunan jalat ja pesin sen viileällä vedellä, jotta se olisi kisoissa mahdollisimman hyvissä voimissa, sekä puhdas.

Cathy kirjoitti:
Kauan odotettu estetunti vai totaalinen katastrofi?


yleisvakkari 3, 19.6.2020

Joskus kohdalle vain osuu tunteja, joiden jälkeen on täysin valmis palaamaan takaisin alkeiskurssille, tai vielä paremmin - vaihtamaan lajia. Tämä tunti oli juuri sellainen. Olisin voinut vajota maan alle ja jäädä sinne ikiajoiksi.

Kuntoonlaitto sujui vielä ongelmitta. Päästin pienen ja hillityn riemunkiljahduksen lukiessani tuntilistaa läpi - Jassu oli kuin olikin jakanut minulle Feitlin, jota olin hartaasti toivonutkin. Hain issikkatamman pihatosta tallin suojiin ja pitkin pölyharjan vedoin kävin sen kauttaaltaan läpi. Tuossa tuokiossa varusteetkin olivat hevosen yllä ja seisoimme muun ryhmän kanssa kentällä valmiina nousemaan selkään.

Alkukäynneissä vielä olin vielä yhtä hymyilevää suuta, ja paasasin muillekin ratsastajille Feitlin vertoja vetämättömästä ihanuudesta. Raviverryttelyssä se sitten lähti - meidän alamäki. Tamma pinkoi eteenpäin joko ravissa tai sitten töltissä, ja volteilla taivuttaessani tuntui hevosen kyljet olevan kuin kiveä. Vaikka olisin voinut ottaa itseäni niskasta kiinni, korjata asentoni ja ryhtyä ratsastamaan Feitliä herkemmäksi avuille, mutta tamman rikkoessa jälleen kerran töltille alkoi turhautuminen nousta jostain mieleni uumenista. Epäonnistumiset helposti kerryttivät toisiaan, ja niin kävi tälläkin kertaa. Kun Jassu vihdoin alkoi nostamaan puomeja kannattimilleen, olin jo melko valmis heittämään hanskat naulaan.

Ensimmäinen kierto-tehtävä vaati melko tiukkaa kääntämistä, ja tiesin huonosti läpi menneiden ulkoapujen kostautuvan tässä kohtaa. Feitli kyllä hyppäsi ja selkeästi nautti hommasta, mutta se, että sainko hevosen käännettyä tötterön jälkeen seuraavalle esteelle, oli asia erikseen. Kun Jassu vähitellen alkoi vähitellen tuoda tötteröä lähemmäs ja lähemmäs, yhä useammin karautimme valtavalla vauhdilla jälkimmäisestä esteestä ohi tai puomit putosivat kolisten alas.

Linja-tehtävä oli jo huomattavasti helpompi, ja muutama onnistunut suoritus oli kuin valopilkku kaikessa synkkyydessä. Feitli hyppäsi kaiken eteen osuvan, eikä hetkahtanut, vaikka viimeisillä kerroilla esteet olivatkin vinossa hyppyyn nähden. Välillä Jassu joutui suorituksemme jälkeen nostelemaan puomeja takaisin paikoilleen, mutta kun sain innokkaan tamman vauhtia laskettua vähäsen, pääsimme ihan hyville ponnistuspaikoille.

Viimeinen laukanvaihtotehtävä oli osaltamme täysi floppi. Laukanvaihdot olivat minulle vielä suhteellisen uusi juttu, eikä Feitli tehnyt mitään, mitä ei oikeilla avuille pyytänyt. Sama alkutunnin turhautunut mieliala otti vallan, ja Jassun ohjeista huolimatta koko tehtävä meni epätoivoiseksi räpeltämiseksi. Lopulta sain kerättyä itseni ja tehtyä yhden onnistuneen laukanvaihdon, jonka jälkeen Jassu ilmoitti tunnin olevan siinä. Pettymyksen kyyneleet polttivat silmiäni. Miten olin voinut ratsastaa näin huonosti? Entä miten ajattelin selvitä tulevista kilpailuista, kun jo kavaletinkorkuiset esteet aiheuttivat hankaluuksia? Olinko sittenkin haukannut liian suuren palan kakkua?

Freya kirjoitti:
Estepomppuja

perjantaina 19.6.2020

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) 14867748

Minä ja minulle uusi tuttavuus Aage-poni lähestymässä linjan toista estettä. Jännitti paljon varsinkin tunnin alussa, jonka takia en uskaltanut pyytää Aagelta hirveästi mitään. Aage osoittautui kuitenkin varsin mukavaksi hyppykaveriksi, vaikka se jäikin aika veteläksi ja hitaaksi.

~ Freya

Petter kirjoitti:19.6.2020
d) pikamaksu:

Ensimmäinen ratsastuskertani Tegurilla ei sujunut mitenkään superhyvin, mutta ei superhuonostikkaan - ruuna oli ratsastettavuudeltaan hieman vireämpi kuin Lidia, mutta helpompi kuin Della.

1. Kierto-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Kääntävät avut olivat ihan hukassa ja tötsän kierrosta tuli kyllä yltiöiso joka kerta. Myös ruunan iso laukka oli haastavaa näin ensimmäisellä kerralla. Tykkäsin kuitenkin todella paljon Tegurin hypyistä.

2. Linja-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Tämä tehtävä meni paremmin kuin edellinen, vaikkakin kääntämisen kanssa olisi saanut olla tarkempi. Ei päästy keskelle estettä läheskään joka kerta.

3. Sik-sak -tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Tää oli ihan mahtava tehtävä ja Tegur taisi tykätä kun laukkoja alettiin vaihtamaan. Vaikka alkuun mulle oli hankalaa laukanvaihdot (ihan siksi etten ole niitä paljoa tehnyt), oli hienoa huomata kuinka herkkä Tegur oli vain painon ja pohkeiden siirrolle ja näin laukat vaihtuivat aika sujuvasti.

Bea kirjoitti:
YLEISVAKKARI 3
perjantai 19.06.2020


Bea tuijotti päivän tuntilistaa epäuskoisena. Hänen nimensä vieressä luki Lidia. Siis Lidia, se suuri musta tamma. Jännitys kutitti epämiellyttävästi vatsanpohjassa. Bea olisi paljon mieluummin mennyt jollain pienellä ponilla, etenkin kun kyseessä oli estetunti. Ei auttanut kuitenkaan velloa jännityksessä, joten hän lähti varustamaan ratsuaan tuntia varten. Ehkä hän selviäisi koetuksesta kunnialla.

Jos Lidia oli vaikuttanut korkealta hoitaessa, tuntui sen selässä istuessa, kuin maahan olisi kilometrin matka. Sieltä ei kannattanut tippua. Cathy oli kyllä kehunut tamman maasta taivaisiin, mutta Beasta tuntui silti epävarmalta selässä. Entä jos Lidia tekisi jotain arvaamatonta, olihan se sentään hevonen. Syvään henkeä vetäen hän kuitenkin kannusti ratsunsa liikkeelle. Jo muutaman kierroksen jälkeen Beasta alkoi tuntua, ettei Lidia sittenkään tekisi yhtäkkistä sivuloikkaa tai ryöstäytyisi käsistä. Se oikeastaan tuntui ihan kivalta ratsastaa.

Kun Bea vihdoin pääsi yli pahimmasta jännityksestään, pystyi hän keskittymään tehtäviin. Ne sisälsivät paljon kaarteita, jotka olivat haasteellisia. Lidia ei ollut kaikista helpoin kääntää, etenkään kun vauhti meinasi hiipua kaarteen aikana ja oli keskityttävä myös eteenpäinratsastukseen. Muutaman kerran laukan rikkoutuessa raviin tuntui meno niin pomputtavalta, että Bean oli tehtävä voltti pystyäkseen taas istumaan ja nostamaan laukan uudestaan. Ero poneihin, joiden ravissa oli yleensä melko helppo istua, oli valtava.
”Muista ulkoavut kaarteessa”, Beaa ohjeistettiin.

Lopputunnista Bea alkoi jo hieman tottua Lidian suuriin liikkeisiin ja tehtävien suorittamienkin alkoi tuntua helpommalta. Laukanvaihdot olivat vaikeita, sillä niitä Bea ei ollut ennen kokeillutkaan, mutta niitäkin tuli muutama onnistunut. Liekö syynä oikeat avut vai vahinko, siitä Bea ei ollut varma. Hän oli kuitenkin tyytyväinen itseensä, sillä oli unohtanut jännittämisen tunnin kuluessa lähes kokonaan.

Beata kirjoitti:pe 19.6.2020

Della. Della? Oliko tässä joku virhe? Ei Della käynyt tunneilla. Toisaalta ei Shelyssä liikaa ollut kovin isojen esteiden hyppääjiä. Mua vähän jännitti. Ei siksi, että mä olin menossa Dellan kyytiin, eikä siksi, että mä olin menossa hyppäämään. Mua jännitti, mitä mun mahassa kasvavalle, vasta sentin mittaiselle pikkuiselle kävisi, jos mä vaikka tippuisin. Vähän oli tehnyt mieli jättää tunti väliin ihan vaan riskien välttämiseksi, mutta sehän nyt vasta olisikin ihmetyttänyt jengiä. Eikä tästä tiennyt vielä kukaan. Kukaan paitsi Sølvi, ja jotkut vähän liian fiksut työkaverit, jotka olivat joutuneet todistamaan mun vähän heikkoja aamuja. Eikä kukaan saisi vielä tietää. Petterille pitäisi kertoa, mutta sitten se kertoisi Svenille, joka kertoisi Catulle, joka kertoisi kaikille. Ei kiitos. Ei vielä.

Della oli alkuverryttelyssä vähän turhan innoissaan, ja mä sain ohjeeksi vain istua mahdollisimman hiljaa ja keventää raskaasti. Liian tiivis istunta sai tamman jännittymään, mikä vain lisäsi vauhtia entisestään, mutta jos sen jätti yksin, se tuntui leviävän vähän joka suuntaan. Tältäkö tuntui ratsastaa nuorta puoliveristä? Ihan pikkuisen eri juttu kuin suomen- tai norjanpyörylät.

Ensimmäisissä estetehtävissä Della tuntui räjähtävän käsiin, ja mulla meinasi olla jo tosissaan hiki auringon paahtaessa mun aurinkosuojaamattomaan niskaan. Kuinkahan turvallista oli polttaa ihoansa raskaana ollessa? Mä en kerennyt sitä kauaa miettimään, kun oli mun vuoro hypätä kiertotehtävä toista kertaa. Dellaa ei kauheasti kiinnostanut kääntyä tötterön kohdalla, vaan se jatkoi suoraan eteenpäin niin, että mä sain sen hädin tuskin pysäytettyä kentän aitaan. Voi luoja. Jassu laittoi mut tulemaan heti uudelleen, ja Della oli tällä kerralla vielä jännittyneempi. Eikä se johtunut hevosesta. Se johtui tasan tarkkaan musta, ja räpellettyämme tehtävän valmiiksi mun oli tosissaan pidäteltävä kyyneleitä.
”Hei, mikä on?” Petter kysyi pysäytettyään Tegurin Dellan viereen oman suorituksensa jälkeen. ”Sähän ihan vapiset, enkä mä usko että sulla kylmä on.”
”Jotenkin vaan vähän jännittää kun en saa heppaa yhtään avuille”, mä valehtelin sujuvasti ja Petter vaikutti nielevän mun selitykseni.

Jotenkin mä sain tunnin räpellettyä läpi. Tehtävissä ei sinänsä ollut mitään haastavaa tai uutta, ja Dellakin rauhoittui loppua kohden purettuaan innostustaan ja energioitaan, mutta mä en pystynyt keskittymään, en sitten ollenkaan. Loppukäyntien aikana käydyn loppupalautteenkin aloittaakseen Jassu joutui toistamaan mun nimen parikin kertaa, ennen kuin tajusin naisen puhuvan mulle.
”Onko jotakin mielen päällä?” se kysyi heti ensimmäiseksi. On, ihan helvetisti kaikkea, mun teki mieli sille sanoa, mutta en mä voinut.
”Ehkä jotakin perhejuttuja”, mä mumisin niin hiljaa, että Jassu juuri ja juuri kuuli sen. ”Vähän oli vaan vaikee keskittyä. Ehkä se johtuu tästä kuumuudesta, pitäis muistaa juoda.”
”No, joka tapauksessa mä uskon, että sä pärjäisit Dellan kanssa oikeesti ihan hyvinkin, jos vaan oisit ite vähän rennompi ja pystyisit keskittymään. Harmi että tää meni nyt näin penkin alle.”
”Joo niinpä.”

Mun olisi pakko kertoa. Edes Petterille.

Merkintä 7, #TarinaTempaus2020 / Aloituspäivämäärä 3.10.2020

Hilla kirjoitti:Vakkari 3

1. Kierto-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Ihan hyvin, sillä Dimona on ketterä tamma! Tehtävä oli siksi siis yllättävän mukava!
2. Linja-tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Vähän huonommin, eikä se ollut mun mieleen niin paljon. Dimona meinasi kiemurrella alla, eikä suoristua oikein.
3. Sik-sak -tehtävä. Mitä olit siitä mieltä, ja kuinka se teillä onnistui?
Todella hyvin! Se oli hauska! Myös tässä thtävässä Dimonan ketteryys ja pienyys oli valttia, varsinkin!


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Pe 25 Joulu 2020, 17:12, muokattu 8 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu La 04 Heinä 2020, 21:09

Lauantain yleisvakkari # 4
Lauantai 4.7.2020 ‒ koulutunti, avotaivutus


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Katya - Tegur
Petter - Jätkä
Cathy - Lidia
Freya - Stella
Mia - Pål
Hilla - Hilla
Bea - Venni
Beata - Usva

maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:
Tunnin tehtäväkuvaus: alkukäynnit, kevytraviverryttely, avotaivutus voltin jatkeena pitkällä sivulla molempiin suuntiin käynnissä, sama ravissa (jos ratsukko haluaa / jos tehtävä sujui helposti käynnissä), loppuun uralla takaosan taivuttaminen uran sisäpuolelle josta vastalaukan nosto, loppuravit, loppukäynnit.

Katya - Tegur
Tämä tunti meni varmasti kyllä vatsalihastreenistä! Oli ilahduttavaa huomata, miten hoksasit oman istunnan ja painoapujen käytön vaikuttavan herkän Tegurin kulkemiseen. Alkutunti oli vielä hakemista, mutta lopussa sait oikein hyvää avotaivutusta aikaiseksi myös ravissa. Vastalaukkanostot onnistuivat oikein hyvin. Pidä huoli, ettet itse jännity keskittyessäsi tehtävään tai käyttäessäsi jalkaa, vaan että istunta pysyisi hyvänä ja rentona koko ajan.

Petter - Jätkä
Tällä kertaa jouduit hieman muuttamaan ratsastustaktiikkaasi, ja miettimään, kuinka vahvasti käteen nojaavaa suokkia saisi ratsastettua ryhdikkäämmäksi ja apujen väliin. Kuuntelit hyvin vinkkejä ja apujen yhteiskäyttö avotaivutuksessa oli alkukankeuden jälkeen jo ihan hyvää. Kiinnitä huomiota katseeseen avotaivutuksessa: katse olisi hyvä pitää koko ajan vaikka maneesin päädyn peilissä, jotta leuka ei tipu rintaan ja koko tehtävä ei mene omien käsien ja hevosen kaulan tuijottamiseen. Laukkatehtävissä oli hyvää kehitystä, vaikka Jätkälle vastalaukkanostot tuottivatkin hankaluuksia.

Cathy - Lidia
Tunti sujui oiken mutkattomasti! Saisit vielä rohkeammin ratsastaa Lidiaa avuille, sillä nyt se oli melko pitkänä koko tunnin läpi. Teiltä en vielä edellyttänyt avotaivutusta ravissa, mutta melko kivasti sekin näytti sujuvan, kun halusit sitä ravissa kokeilla. Käynnissä avotaivutus oli oikein hyvää, ja sait hyvin tammaa taipumaan koko rungostaan. Vastalaukkakin nousi tosi hyvin, vaikka istunta saisi olla vielä vakaampi ja painoapujen käyttö vähemmän näkyvää.

Freya - Stella
Stella meni tänään oikein kivasti! Teillä oli avotaivutuksessa melko paljon treenattavaa vielä käynnissä, ja treeniä kannattaa ehdottomasti jatkaa myös itsenäisillä tunneilla. Kiinnitä huomiota omaan istuntaan ja ryhtiin, jotta lantio on auki ja kroppa pitkänä, sekä jalka rentona myös pohjetta käyttäessä. Nojaat helposti eteen, kun keskityt tehtävään ja varsinkin pohjetta käyttäessä. Vastalaukka nousi oikein hyvin, ja sait Stellaa kääntämään takaosaa pois uralta oikein hyvin apujen yhteiskäytöllä.

Mia - Pål
Hyvä koulutunti! Pål oli alkutunnista vähän kankeahko, mutta sait tunnin kuluessa ruunaa vetreytymään molempiin suuntiin oikein kiitettävästi. Käynnissä avotaivutus oli oikein mallikasta, kun taas ravissa jäit vähän kiinni ulko-ohjaan, jolloin Pål jännittyi. Avoa kannattaa treenata omalla ajalla lisää, vaikkei kouluratsastus teidän vahvin lajinne olekaan. Vastalaukat nousivat todella helposti, mutta oma istuntasi voisi olla vielä rennompi nostoa valmistellessa.

Hilla - Hilla
Työskentelitte kaimasi kanssa tänään oikein hyvin! Hilla-vuonis on koulutunneilla aina parhaimmillaan, mutta sait siltä hyvää palautetta omasta istunnastasi: huomasit varmasti, miten se nousi pois peräänannosta, jos jäit vetämään liikaa, tai nosti jännittyneesti päätänsä, jos pohjeapu oli turhan voimakas. Avotaivutus sujui oikein hyvin myös ravissa, vaikka se on sinun koulutasollesi vielä hieman vaativa tehtävä. Vastalaukkatehtävässä opit käyttämään painoapuja hyvin, sillä Hilla on niistä todella tarkka.

Bea - Venni
Vennin kanssa koulutunti sujui oikein leppoisasti. Avotaivutuksessa on vielä paljon treenattavaa, mikä on ihan luonnollista sinun koulutasollasi. Käynnissä opit hyvin apujen yhteiskäyttöä ja tunnistamaan, milloin hevonen kulkee kolmella uralla. Apujenkäyttöön tarvitsisit vielä hieman rentoutta, sillä avotehtävän aikana kätesi nousi helposti ja istunta jännittyi, kun keskityit tehtävään. Vastalaukat nousivat oikein hyvin, ja sait tamman takaosaa hyvin käännettyä pois uralta.

Beata - Usva
Usvalle avotaivutus on vielä vähän haastava, minkä huomasi varsinkin ravissa: pikkutamma ei ihan vielä jaksa kannatella itseään taivutuksessa, vaan karkaa joko etu- tai takapäästään taivutuksen ulkopuolelle. Oma istuntasi oli tänään oikein hyvä, ja olit kärsivällinen nuorelle hevoselle, vaikka se ei ihan vastalaukkaa osannut aluksi nostaakaan. Lopussa saitte pari ihan onnistunuttakin nostoa, mistä saat olla hyvin tyytyväinen. Laukannostossa voit käyttää ulkojalkaa vähän vähemmän, niin Usva oppii nostamaan sen lähinnä sisäjalan avulla.

Maksuvaihtoehdot
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?
4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.


Hilla kirjoitti:d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?

Hilla taipui aika hyvin, molempiin suuntiin, mutta juuri tänään vasemmassa kierroksessa tuntui vahvemmalta. Alusta asti oli tamma allani suhteellisen taipuisa, mutta loppua kohden taipui vielä paremmin. Oikeaan taivutus oli alussa kuitenkin hitusen jäykkää.
4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.
Vasempaan taivutus oli kyllä tänään poikkeuksellisen hyvää! Yleensä se on itselleni vaikeampaa kuin oikeaan, joka tulee kuin automaattisesti.

Cathy kirjoitti:Yleisvakkari 4, 4.7.2020
d) Pikamaksu

1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?

Lidia taipui käynnissä läpi tunnin tasaisen hyvin, ravissa avotaivutus vaatii vielä harjoittelua, mutta siinäkin sain jonkinlaista taivutusta aikaiseksi. Loppua kohti Lidia alkoi vertyä ja tulla paremmin avuille, ja sillä oli positiivinen vaikutus myös taivutuksiin. Oikea on minulla vahvempi puoli kuin vasen, ja Lidiakin tuntui taipuvan siihen kierrokseen paremmin, vaikkei vasemmassakaan kierroksessa huonosti mennyt.

2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.
Tänään sain hyvin käteni ja pohkeeni tekemään yhteistyötä keskenään, ja osasin käyttää apuja niin, että Lidia ymmärsi mitä siltä pyydettiin, vaikka tunnilla tehdyt tehtävät olivatkin minulle suhteellisen uusia.

Petter kirjoitti:4.7.2020
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.

4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?
Jätkä oli tällä kertaa hieman jäykempi oikeasta kyljestään, eli avot vasemmassa kierroksessa olivat alkuun haastavempia. Itselle vasen kierros on myös haastava, joten voin sanoa, etteivät ne sujuneet laisinkaan. Mutta sitten kun lämmittiin molemmat, niin alkoi sujua ihan ok. Ja se katse! Pitää sitä tosiaan treenata lisää. Mutta se tuo jotenkin siihen sellasen tekemisfiiliksen, en tiiä miksi. Very Happy

4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.
Mun mielestä sain ratsastettua Jätkää yllättävän hyvin, vaikka meninkin sillä ensimmäistä kertaa ja ruuna on hyvin erillainen verrattuna puoliverisiin keillä olen viime aikoina mennyt. Sain ratsastettua ruunaa aika hyvin takaosan päälle ja pikkuhiljaa vastalaukatkin alkoi sujumaan, eli siitä olen hyvin ylpeä!

Freya kirjoitti:Yleisvakkari 4.7.2020
d) Pikamaksu

4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?
Avotaivutus oli minulle kokonaan uusi juttu, joten se ei sujunut aivan oppikirjan mukaan, enkä sitä kyllä olettanutkaan. Tunnin loppua kohden sain taivutuksen ideasta kiinni ja niin myös Stella alkoi taipumaan enemmän. Oikeaan suuntaan Stella tuntui taipuvan hitusen paremmin, ja se on myös vahvempi kierros minulle.

4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.

Tuntuu, että aina kun jokin asia on omassa ratsastuksessani kunnossa, toinen taas on aivan vinksahtanut ja väärin. On vaikeaa keskittyä moneen asiaan samaan aikaan, mutta vastalaukoissa onnistuin saamaan apuni tekemään yhteistyötä ja siihen olen tyytyväinen Smile

Bea kirjoitti:
YLEISVAKKARI 4
lauantai 04.07.2020

d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.

4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?
Tehtävä tuntui alkuun todella haastavalta. Venni meinasi lähteä kääntymään pois uralta tai käveli vain suoraan eteenpäin. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi taivutus sujua lyhyitä pätkiä kerrallaan. Suunnan vaihtuessa tuntui, kuin olisi joutunut aloittamaan koko homman alusta – taas mentiin suoraan tai kohti kentän keskustaa. Vasen kierros siis varmaankin tuntui haastavammalta. Koska avotaivutusta en ole juuri aiemmin harjoitellut, meni tehtävä siihen nähden aika hyvin ja sain loppua kohden paremmin kiinni siitä, miten se pitäisi tehdä.

4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.
Erityisen hyvin sujuivat laukannostot. Vastalaukka nousi lähes jokaisella kerralla ja onnistuin antamaan laukka-avut selkeästi. Muistin pitää oman ylävartaloni pystyssä, mikä varmasti osaltaan auttoi laukannostojen onnistumisessa.

Katya kirjoitti:La yv 4.7.

4.7. / 1. Miten taivutus eteni tunnin alusta loppua kohti? Taipuiko hevosesi alusta asti hyvin, vai jouduitko työstämään taivutusta läpi kovastikin? Huomasitko puolieroja: onnistuiko taivutus molempiin suuntiin yhtä hyvin?
Aluksi mulla oli vaikeuksia tottua Tegurin herkkyyteen. Jätkä on sen verran jäärä, että sen kanssa saa olla napakat avut ja joudun kokoni puolesta tekemään paljon töitä saadakseni viestin perille. Tegurin kanssa pienetkin avut oli riittävät, mutta mun oli vaikea löytää oikeaa vaihdetta siihen, jonka Tegur osoitti hieman venkuroimalla vastaan. Kun löydettiin yhteinen sävel tekemiseen, alkoi taivutukset sujumaan ja meistä kuoriutui ihan hyvä kaksikko. Tai ainakin siltä musta tuntui.

4.7. / 2. Mainitse yksi asia, joka omassa ratsastuksessasi oli mielestäsi tänään onnistunutta tai hyvää.
Olin tyytyväinen omaan kärsivällisyyteen, jota mulla ei yleensä ole kovin paljoa. Tänään Tegur kuitenkin palkitsi sen, että jaksoin pitkäjänteisesti etsiä oikeaa tapaa ratsastaa ruunaa, vaikka se tuntui olevan hieman kiven alla.

Beata kirjoitti:lauantai 4.7.

Kesäkuun puolella lämmittäneet hämmentävät hellekelit olivat hävinneet kuin pieru Saharaan kuun vaihteessa, ja heinäkuu oli alkanut sateisissa merkeissä. Tänäänkin taivas oli täynnä matalalla roikkuvia pilviä, kun mä puin Usvalle karvapehmusteisia hivutussuojia pihattotallin suojissa. Hetken kuluttua mä nappasin ne kuitenkin pois ja vaihdoin tilalle yksinkertaiset neopreenihivarit, koska taivaalta alkoi tippua vettä enkä mä viittinyt uittaa lampaankarvasuojiani mutavellissä.

Tihkusade lakkasi onneksi jo alkukäyntien aikana ja kevyessä ravissa verrytellessä mun oli pakko heittää vielä sadetakkini pois, koska sen alla meinasi tulla hiki mun jarrutellessa Usvan menohaluja parhaani mukaan. Kohta alettiin kuitenkin tehdä avotaivutusharjoituksia, ja siinä alkoi tulla hiki enemmänkin hevoselle, kun se joutui käyttämään pikkuruisia aivojaan aivan yliteholla. En vaatinut siltä kovin jyrkkää avoa, lähinnä ajatuksen oikeaan suuntaan, ja siinä tamma pysyikin ihan hyvin, vaikka välillä vähän ihmettelikin ja hukkasi jommankumman kyljen. Ravissa kokeiltiin muutaman onnistuneen toiston verran, vaikka aluksi pakka levisikin joka suuntaan, kun mä en ihan hallinnut taivuttavia apuja keventäen ja Usvalle harjoitusravi on välillä vielä jännittymisen aihe.

Vastalaukkatehtävässä vasta saatiinkin käyttää aivoja ihan huolella, kun tamma ei voinut ymmärtää, miksi sen piti nostaa väärä laukka. Jouduinkin käyttämään vähän liioiteltuja laukka-apuja ja ensimmäisillä kerroilla ohjaamaan tamman vähän uran sisäpuolelle, jotta sain sen imemään aitaa kohti ja siten nostamaan helpommin vastalaukan. Pari onnistunutta nostoa molempiin kierroksiin sai riittää, ja aloitimme loppuravit jo paljon ennen muita. Niissä tamma valahti jo lähes täysin mun kädelle, eikä jaksanut enää pysyä ryhdissä sitäkään vähää, kun se oli vielä laukkatehtävässä jaksanut. Hölkkäsin sitten vain muutaman kierroksen ja annoin tamman sitten kävellä pitkin ohjin uran sisäpuolella.


merkintä 9, #tarinatempaus2020 / aloituspvm 3.10.2020


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Su 25 Loka 2020, 19:59, muokattu 7 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ma 20 Heinä 2020, 15:45

Lauantain yleisvakkari # 5
Lauantai 18.7.2020 ‒ maastotunti


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Jassu - Brella
Katya - Jätkä
Cathy - Hilla
Freya - Dimona
Hilla - Stella
Bea - Wilda

maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:
Rankan Sommersolvervin ja tavoitteellisen kisailun jälkeen olin jo pitkään kaipaillut kunnon rentouttavaa laahustusmaastoa. Ratsukseni valitsin laitumella mukavan pyöreäksi lihoneen Brellan ja pitkästä aikaa jätin satulankin telineeseen ja puin vanhalle tammalle pelkän huovan ja joustovyön.

Tuntilaisista ei ottanut oikein selvää, millä mielellä porukka oli lähdössä maastoilemaan. Aamulla oli satanut, eikä keli ollut muutenkaan mikään aurinkoisin tai kesäisin, mutta eipä sillä väliä. Aurinko sentään pilkisteli jo rakoilevan pilvipeitteen takaa, ja kostea sateenjälkeinen ilma oli raikasta hengittää.

Kokoonnuimme tuttuun tapaan kentällä. Osa tuntilaisista ratsasti satulatta. Kehotin ratsukot vauhtijärjestykseen: minun takanani jonoon asettuivat Katya ja Jätkä, Cathy ja Hilla, Hilla ja Stella, Freya ja Dimona sekä Bea ja Wilda. Iltavuoroa juuri aloittava Karla avasi meille portin, ja lähdimme käynnissä marssimaan kohti maastopolkuja. Päivä oli viileä, vain viisitoista astetta, joten olin tyytyväinen puettuani pitkähihaisen päälle. Teepaidassa olisi varmasti palellut.

Suuntasimme ensin Lille Kongsvatnetin lenkille, jossa saimme lähinnä väistellä polulle ensi viikon maastoestetreenejä varten nostettuja maastoesteitä. Jatkoimme matkaa kohti Osanin kylää ja kiersimme Tjeldbergtindin juurella kulkevan reitin. Annoin Brellan suosiolla töltätä, jotta emme jäisi isompien hevosten jalkoihin. Onneksi mummohevosesta löytyi edelleen puhtia. Jatkoimme matkaamme Prestvatnetin eteläpuolen kautta kohti Brynhildiä, jossa lukuisat pystytukkaiset vuonikset kuuluivat tervehtivän meitä metsikön takaa laitumiltaan. Halukkaat saivat käydä kahlaamassa tallin viereisellä lammella. Brella olisi mielellään piehtaroinut, mutta sain kuin sainkin issikan patistettua pois hietikolta.

Matka jatkui Stor Kongsvatnetin ympäri. Maa oli kostea aamuisesta sateesta, joten katsoin paremmaksi jättää vuorikiipeilyn toiseen kertaan, vaikka maisemat seinämää pitkin kulkevilla poluilla olivatkin vertaansa vailla. Kosteat juurakot ja kiviset kohdat eivät kuitenkaan tuntuneet turvalliselta valinnalta. Järvi oli tyyni, ja rannassa uiskenteleva sorsapariskunta seurasi meitä välikäyntiemme ajan.

Ylös vievän polun risteyksen ohitettuamme otimme pätkän rentoa laukkaa. Jonon perällä olevat pikkuponit saivat pinnistellä pysyäkseen perässä, sillä Brella oli loistava maastojen vetohevonen vauhdikkuutensa ansiosta. Jätkäkään ei jyrännyt ylitsemme, vaikkei se hidas hevonen ollutkaan. Mellavatnetin kohdalla siirsimme takaisin raviin.

Kello oli vielä niin vähän, että kerkesimme kiertää Prestvatnetin toiseen kertaan. Järven toisella puoliskolla nostimme taas laukan ja laukkasimme Mellavatnetin eteläpuolella olevalle pellolle saakka. Lyhyiden loppuravien jälkeen kävelimme tallille ja viimeistelimme loppukäynnit kentällä.

Maksuvaihtoehdot
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
18.7. / 1. Miltä maastoilu vakkaritunnilla tuntui? Koetko sen hyväksi vaihteluksi tavoitteellisen treenauksen väliin, vai onko se mielestäsi tylsää?
18.7. / 2. Ratsastitko satulalla vai ilman? Oliko valinta hyvä, vai olisitko tunnin jälkeen valinnut toisin, jos olisit voinut?


Hilla kirjoitti:d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
18.7. / 1. Miltä maastoilu vakkaritunnilla tuntui? Koetko sen hyväksi vaihteluksi tavoitteellisen treenauksen väliin, vai onko se mielestäsi tylsää?

Hyvää vaihtelua ehdottomasti! Kivaahan se on, jos laukkaamaankin, ja mahdollisti uittamaan pääsee! Maastossa mieli lepää, ja pääsee rentoutumaan, mutta suoralla hiekkatiellä ilman käsiä laukkaaminen on kyllä parasta! Tai pellolla! Rantalaulat ilta-auringossa on hauskaa, ja väliuinti virkistää! Kävelimaastot eivät vain ole sitten minun tyyppiäni.
18.7. / 2. Ratsastitko satulalla vai ilman? Oliko valinta hyvä, vai olisitko tunnin jälkeen valinnut toisin, jos olisit voinut?
Ilman satulaa tietenkin! Ja, en! Maastossa ei sitten vain kirjaimellisesti voi satulalla ratsastaa, vaikka millaisella pukkikoneella ratsastaisi, pusikko lehmusta kyllä tippuessa!


Bea kirjoitti:
YLEISVAKKARI 5
lauantai 18.07.2020

Wildan nimi raapustettuna Bean oman nimen viereen tuntilistassa sai leveän hymyn kohoamaan tytön huulille. Hän ei olisi lähtenyt maastoon mieluummin kellään muulla, kuin tutulla ja rakkaalla hoitoponillaan. Ohjattu maastolenkki tuntui muutenkin kivalta vaihtelulta koulukiemuroiden harjoitteluun ja Bea odotti tuntia innoissaan.

Sade oli lakannut jo aikaa sitten, mutta sää tuntui Beasta silti viileältä. Hän oli vetänyt t-paidan päälle laventelin värisen hupparin, joka lämmitti mukavasti. Wilda vaikutti olevan reippaalla tuulella, sekin varmasti nauttisi maastoreissusta. He asettuivat letkan viimeisimmäksi ratsukoksi, mikä ei yllättänyt Beaa – olihan Wilda kaikista pienin ja lyhytaskelisin. Poni lähti automaattisesti seuraamaan muita ratsukoita ja niin he lähtivät matkaan.

Bea istui satulassa rentona. Hän ei ollut viitsinyt lähteä matkaan ilman satulaa, siltä varalta, jos he menisivätkin reippaampaa vauhtia. Jokin voisi myös säikäyttää hevoset maastossa, eikä Bea uskonut pysyvänsä Wildan selässä ilman satulaa, jos se päättäisikin tehdä yhtäkkisen sivuloikan. Satulassa oli vakaampaa istua.

Tie kiemurteli eteenpäin ja tutut maisemat vilisivät ympärillä. Bea oli käynyt Cathyn ja Freyan kanssa maastossa jo niin usein, että osasi suurimman osan reiteistä ulkoa. Kovin kauas he eivät olleet koskaan lähteneet, mutta lähelläkin oli hyviä maastoja jo niin paljon, että niitä riitti koluttavaksi pidemmäksikin aikaa. He kävelivät ja ravasivat vuorotellen, ennen kuin saapuivat osuudelle, jossa oli hyvä laukata. Wilda lähti laukkaamaan innokkaana eteenpäin ja Bea tunsi tuulen tuivertavan kypärän alta karanneissa hiuksissaan. Hän nautti vauhdin hurmasta, kunnes oli aika siirtää hevoset taas takaisin raviin.

Katya kirjoitti:La yv 18.7.

18.7. / 1. Miltä maastoilu vakkaritunnilla tuntui? Koetko sen hyväksi vaihteluksi tavoitteellisen treenauksen väliin, vai onko se mielestäsi tylsää?
Maastoilu tuo mielestäni ihan kivaa vaihtelua sekä itselle, että hevosille. Tallin lähellä on niin paljon kauniita maisemia, että siellä kelpaa käydä, vaikka itsenäisesti kovin harvoin tulee käytyä. Maastoilu on myös opetuksen kannalta hyvä, sillä on hyvä osata varautua yllättäviin tilanteisiin, joita voi tulla eteen kentän aitojen ulkopuolella.

18.7. / 2. Ratsastitko satulalla vai ilman? Oliko valinta hyvä, vai olisitko tunnin jälkeen valinnut toisin, jos olisit voinut?
Ratsastin ilman satulaa, eikä kyllä kaduta. Jätkän raviin kun on jo kerennyt tottua, ei se niin kauheaa ole. Väittäisin jopa, että se on mukavempaa ilman satulaa. Enkä olisi halunnut tuhota satulaa lammessa käydessä.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Ti 08 Syys 2020, 20:47, muokattu 3 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ma 03 Elo 2020, 15:11

Lauantain yleisvakkari # 6
Lauantai 1.8.2020 ‒ koulutunti, vastalaukat


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille (koskee myös irtotuntilaisia!):


Tunti ratsastettiin osallistujamäärän vuoksi kahdessa ryhmässä:
Klo. 16-17:
Katya - Raffe
Petter - Lidia
Mia - Pål
Ella-Amalie - Blondi

Klo. 17-18:
Hilla - Wilda
Karla - Flamme
Amira - Sidney
Cathy - Venni
Freya - Feitli

irtotuntilaiset kursiivilla, persikat maksaneet
vakkareiden maksutilanne tässä viestissä

Kehyskommentit:
Tunnin kulku: Alkukäynnit, kevytraviverryttely, itsenäisiä laukannostoja käynnistä uralla ja välitön siirtyminen käyntiin. Ensimmäinen vastalaukkatehtävä: Keskihalkaisijalta laukannosto, ja vastalaukassa uralle: haaste päästä uralle joka kierroksella tiukemmalla kurvilla. Toinen vastalaukkatehtävä: Lyhyen sivun keskeltä laukannosto, pitkällä sivulla loiva kiemura uran keskelle ja vastalaukassa takaisin uralle. Haaste tehdä joka kerta tiukempi kiemura, eli ratsastaa syvemmälle uran sisäpuolelle. Kolmas vastalaukkatehtävä: käynnissä takaosan siirtäminen uran sisäpuolelle ja vastalaukan nosto uralla. Muutama laukka-askel ja siirtyminen käyntiin. Loppuverryttelyt kevyessä ravissa ja loppukäynnit.

Katya - Raffe:
Tänään päätin pistää sut Raffen selkään hiomaan selkeitä apuja, koska Raffe ei tunnetusti koulutunneilla ole mikään kovin automaatti tai välkky. Alkuverkassa harjoiteltiin siirtymisiä, ja sait ruunaa hyvin ratsastettua pohkeen eteen heti alusta asti. Taipumisten kanssa oli vähän erimielisyyttä, koska rankka työskentely ja lihasten käyttö ei varsinaisesti ole eestikin lempipuuhaa. Raviverkkojen jälkeen siirryttiin heti laukannostoihin, jossa hyvin tehty pohjatyö näkyi kyllä kauas: nostot olivat reaktiivisia ja Raffekin myötäsi hyvin peräänantoon ja rupesi käyttämään kroppaansa oikein. Ekassa vastalaukkatehtävässä huomasi, että ruuna nojaa vähän liikaa sisälle laukassa ja vastalaukassa asento ei siksi ollut ihan suora. Sait tunnin edetessä hyvin ratsastettua Raffea suoremmaksi ja kiemuratehtävässä teitte melko laajaakin kuviota. Vastalaukan uranostoissa olitte oikein hyviä ja nostot mukavan näpäköitä.

Petter - Lidia:
Lidialla meinasi olla tänään löntystelypäivä, ja jouduit käyttämään todella paljon energiaa alkuverryttelyissä siihen, että saat tammaa apujen väliin ja pakettia kootummaksi. Ensimmäiset laukannostot olivat vähän veteliä, mutta ensimmäisen tehtävän lopussa olit jo saanut Lidian heräteltyä koulutunnin makuun. Ekassa vastalaukkatehtävässä nousi pari kertaa eri laukka kuin mitä pyysin, sillä sun hiljainen ratsastustyyli oli Lidian makuun vähän liiankin hiljainen. Painoapujen korostamisella ongelma kuitenkin poistui ja vastalaukkaosuus sujui oikein mallikkaasti. Toisessa tehtävässä ei ollut ongelmia, ja saitte käytyä melko syvälläkin uran sisäpuolella. Kolmannessa tehtävässä olit ottanut painoapujen käytön hyvin korvan taakse, ja joka kerta saatiin onnistunut vastalaukkanosto.

Mia - Pål:
Estehevoselle vastalaukkatunti oli selkeästi tavallisia koulutunteja haastavampi. Pål ennakoi selkeästi tosi paljon laukanvaihtoja jos kaarteen suunta on laukkaan nähden epäedullinen, mikä sinänsä on esteratsastuksessa melko ihanteellista. Vastalaukkaa kannattaa silti treenata omalla ajalla ihan urheilumielessä. Laukannostot olivat kaikki säpäköitä ja Pål oli hyvin kuulolla. Ensimmäisessä vastalaukkatehtävässä se selkeästi vähän hämmentyi vastalaukasta ja yritti vaihtaa laukkaa kesken tehtävän. Jouduit nojaamaan melkein liioitellun paljon vastalaukan suuntaan, jotta laukka pysyi vastaisessa, mutta lopulta saitte tehtävän sujumaan ja tiukennettua tietäkin ihan kiitettävästi. Toinen vastalaukkatehtävä tuotti taas Pålille hämmennystä, ja yksi laukanvaihtokin ensimmäisellä yrityksellä nähtiin. Istunnan korjauksella siitäkin selvittiin, vaikka ruuna vaikutti kyllä hämmentyneeltä koska eihän estehevosen mielestä siinä ollut mitään järkeä. Uralla vastalaukat nousivat hyvin, kun kaarteita ei ollut.

Ella-Amalie - Blondi:
Sekä Blondi että sinä ootte kyllä kehittyneet paljon alkuajoista! Pikkuponi oli alusta asti hyvin kuuliainen, eikä mun juurikaan tarvinnut huomautella verryttelyvaiheessa sun ratsastuksesta mitenkään. Laukannostoissa Blondilla oli melko paljon energiaa, ja sait pikemminkin ratsastaa sitä rauhallisempaan suuntaan jotta siirtymiset käyntiin eivät olisi venyneet. Ekassa vastalaukkatehtävässä sisäpohje oli toiseen suuntaan vähän huonommin läpi, sillä toiseen suuntaan saitte huomattavasti tiukemman tien uralle aikaiseksi. Työstämällä sekin kuitenkin kehittyi hyvin tehtävän edetessä. Toisessa tehtävässä toinen suunta oli niinikään hankalampi, mutta pääsit aina uralle siinä missä oli tarkoituskin, eikä alkutunnin kiireen tuntua enää ollut nostoissa. Uranostoissa Blondi olisi voinut väistättää takaosaansa aktiivisemmin, mutta vastalaukat nousivat silti oikein moitteettomasti.

Hilla - Wilda:
Wildassa riitti tänään jumpattavaa alkeisratsastajien jäljiltä! Jouduit verkassa ratsastamaan ponia todella paljon eteen, ja siirtymiset kumpaankin vauhtisuuntaan olivat alkutunnista melko löysiä. Laukkatehtävästä varo, ettet laukkaa ponin puolesta, vaan istut hiljaa ja annat kropan myödätä laukan tahdissa. Vastalaukka ei Wildalle varsinaisesti ole sen vahvuusalue, joten siihen nähden tehtävät menivät ihan hyvin ja sait tiukennettua tietäkin tehtävän edetessä jonkin verran. Kiemuratehtävässä poni vähän kuuroutui sisäpohkeelle, ja uralle paluussa teillä meinasi tulla kiire, kun ratsastit itsevarmasti melko syvällekin uran sisäpuolelle. Uralla nostoissa oma istuntasi parani paljon alkutunnista, etkä jäänyt jännittämään nostoja liiaksi. Takaosan väistätys jäi melko laimeaksi, mutta sait silti Wildasta vastalaukkanostot irti.

Karla - Flamme:
Pääsit tänään kunnolla urheilemaan mammalomalta palanneen Flammen kanssa ja testaamaan, joko sen uskaltaisi laittaa takaisin tuntitöihin. Virtaa tammalla kyllä riitti, mutta se järkyttyi silti suuresti, kun pyysitkin sitä käyttämään lomalla huvenneita lihaksiaan ja kantamaan itseään ryhdikkäästi. Pään viskelystä ja mielenosoituksista huolimatta sait pullean vuonon mukavaan peräänantoon, mutta siirtymiset sekä käynnistä laukkaan että laukasta takaisin käyntiin olivat viipyileviä Flammen energisyyden vuoksi. Täysin käsittämätöntä, miksi ravikipitys käynnin ja laukan välissä muka sopinut tunnin ohjelmaan. Vastalaukoissa riitti hiomista, kuten ennustelimmekin. Ratsastit tammaa silti kärsivällisesti ja johdonmukaisesti, ja positiivista kehitystäkin tunnin aikana havaittiin. Apujen tunnistamisessa Flammella oli pieniä vaikeuksia, ja välillä tuntui että tamman nostamien laukkojen suunnat perustuivat puhtaasti arvaukseen. Pienillä taivutusavustuksilla ja takaosan väistöillä Flammekin saatiin vastalaukan makuun, vaikka huikean tiukkoja teitä ei tunnin aikana nähtykään. Ainakin tunti kävi treenistä, kun jouduit tunnin päätteeksi viemään hiestä likomärän vuoniksen pesulle.

Amira - Sidney:
Sidneyyn siirtyminen Kimin jälkeen on varmasti ollut melkoinen kulttuurishokki, sillä ne ovat ratsuina kyllä aivan eri maailmoista. Tamma liikkui heti alkutunnista kauniisti melkein itsestään, ja jouduin välillä muistuttelemaan sua katseen suunnasta, kun jäit tuijottelemaan Sidneyn nätisti taipunutta kaulaa. Laukannostot olivat tosi reaktiivisia, ja niihin kannattaisi treenaamalla pyrkiä saamaan vähän rauhallisuutta ja muutella omia apuja vähän hiljaisempaan suuntaan. Ensimmäisessä vastalaukkatehtävässä Sidney vähän ennakoi laukannostoja ja sillä tuntui olevan todella paljon energiaa, mutta saitte vastalaukkaa kehitettyä hyvin ja teitä tiukennettua tehtävän edetessä. Toisessa tehtävässä Sidney taas olisi tahtonut vaihtaa laukan kaarteessa, kuten se on varmaan esteillä koulutettu tekemäänkin. Kun korostit painoapuja ja ajattelit istunnallasi kunnolla vastalaukkaa, se saatiin pysymään yllä ja tehtävä sujui lopuksi oikein hyvin. Vastalaukan uranostoissa tamma oli taas vähän turhan säpäkkä ja nostot jäivät kiireisiksi, vaikka vastalaukkanostot onnistuivatkin. Ehkä irtojuoksutus tai jokin rankempi treeni tekisi terää, niin liikaa energisyyttä ja ennakointia saataisiin Sidneystä vähemmälle.

Cathy - Venni:
Venni tuntui olevan koulutunnista todella mielissään, ja ilmeestä päätellen ratsuvalinta oli sullekin mieluinen. Vennin kuuliaisesta työskentelystä huolimatta jouduin hoksauttelemaan sua aktiivisesta ratsastuksesta, jotta sait tamman askelta energisemmäksi ja et unohtuisi matkustelemaan. Laukannostot sujuivat oikein hyvin, vaikka sun istunta olikin nostoissa vähän kireä ja olisit voinut rohkeammin nojata taaksepäin. Ensimmäisessä vastalaukkatehtävässä, kuten oikeastaan tällä tunnilla ylipäätään, sun oma istunta tuntui olevan tunnin suurin haaste. Apujen yhteiskäytössä riitti hiottavaa, mutta viimeisellä kerralla saitte jo hieman tiukemman tien uralle keskihalkaisijalta. Kiemuratehtävässä pelasit melko varman päälle ja teit melko loivaa kuviota, mikä oli ihan fiksuakin, niin sait rauhassa keskittyä omiin apuihin eikä kiireettä uralle paluussa tullut. Uralla vastalaukkanostoissa takaosan väistätys tuotti hieman ongelmia, mutta melko pian hoksasit idean ja sait vastalaukan nostettua.

Freya - Feitli:
Feitli oli tänään oikein yritteliäällä päällä, vaikka vastalaukka onkin sulle vielä tehtävänä melko uusi tuttavuus ja siinä riittää vielä hiottavaa. Sait hyvin issikkaa kuulolle, vaikka verryttelyissä jouduitkin muistelemaan, kuinkas töltistä päästiinkään eroon ja korjaamaan istuntaasi sen mukaan. Alun laukannostot sujuivat ihan mukavasti, vaikka napakampiakin ne olisivat voineet olla. Kannattaa valmistella nosto huolellisemmin istunnalla ja puolipidätteillä, niin saat laukan nousemaan vähemmillä avuilla ja ilman ulkopohkeen taakse siirtämistä. Ensimmäisessä vastalaukkatehtävässä oman painopisteen sijainnin hahmottamisessa riitti treenattavaa, mutta tehtävä sujui ihan hyvin ja sait joitakin metrejä tietäkin lyhennettyä. Kiemuratehtävässä olisit voinut kokeilla mennä syvemmällekin uran sisäpuolelle, niin olisit saanut lisää haastetta vastalaukkakaarteeseen. Viimeisellä tehtävällä takaosan siirtämisen hiomiseen kului melko paljon aikaa, mutta sait kuitenkin pari onnistunutta vastalaukkaa nousemaan, mikä oli hyvä suoritus siihen nähden, ettei Feitli ole kovin ketterä kouluhevonen.

Maksuvaihtoehdot
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
1.8. / 1. Mikä oli tunnin suurin haaste? Hevosen kuuliaaksi ja eteenpäinpyrkiväksi saaminen, painoavut vastalaukassa, vai jokin ihan muu?
1.8. / 2. Mikä kolmesta vastalaukkaan liittyvästä tehtävästä oli teille mielestäsi hyödyllisin tai antoisin? Keskihalkaisijatehtävä, kiemuratehtävä, vai uralla vastalaukan nostot, ja miksi?


Maksut

KarlaR. kirjoitti:Yleisvakkari 1.8

1.8. / 1. Mikä oli tunnin suurin haaste? Hevosen kuuliaaksi ja eteenpäinpyrkiväksi saaminen, painoavut vastalaukassa, vai jokin ihan muu?

Flammen kanssa haasteena oli enemmän tai vähemän kaikki, mutta F1 vaihde taisi olla se tunnin suurin haaste. Eipä päästy ainakaan vihelellen tuntia läpi.

1.8. / 2. Mikä kolmesta vastalaukkaan liittyvästä tehtävästä oli teille mielestäsi hyödyllisin tai antoisin? Keskihalkaisijatehtävä, kiemuratehtävä, vai uralla vastalaukan nostot, ja miksi?

Tunnin toinen tehtävä tuntui saavan Flammen heräämään tekemiseen kunnolla ja silloin tuntui että sitä saattoi alkaa oikeasti ratsastamaan sen sijaan että toimi vain pääasiallisena jarruna.

Katya kirjoitti:La yv 1.8.

1.8. / 1. Mikä oli tunnin suurin haaste? Hevosen kuuliaaksi ja eteenpäinpyrkiväksi saaminen, painoavut vastalaukassa, vai jokin ihan muu?

Nyt on vaikea sanoa suoranaisesti suurinta haastetta. Meillä taisi molemmilla olla Raffen kanssa hyvä päivä, joten tunti meni suht kevyesti. Välillä tuntui vastalaukassa, että Raffe meinaa painaa pohjetta vasten, joten sen voisin nostaa esille. Saatiin kuitenkin mielestäni korjattua se suhteellisen nopeasti.
1.8. / 2. Mikä kolmesta vastalaukkaan liittyvästä tehtävästä oli teille mielestäsi hyödyllisin tai antoisin? Keskihalkaisijatehtävä, kiemuratehtävä, vai uralla vastalaukan nostot, ja miksi?
Kiemuratehtävässä meillä oli selkein kehityskaari ja siinä huomasin parhaiten, että miten päin mun pitää satulassa istua, jotta saan ponin toimimaan oikein. Siinä oli myös eniten hiomista, joten sain hyvän treenin itsellenikin.

Ella-Amalie kirjoitti:
1.8.2020 - Irtotuntimaksu


Me ei juurikaan Blondin kanssa oltu harrastettu tunteja isoissa ryhmissä sen takia, että poni osasi olla hieman arvaamaton. Jossain mielenhäiriössä olin sitten viimeisten yhteisten viikkojen kunniaksi mennyt ja ilmoittautunut sen kanssa lauantaivakkarille irtotunnille. Kävi mitä kävi, poni lähtisi tallista joka tapauksessa, eikä sen tarvitsisi pelätä joutuvansa makkaratehtaalle jonkun pelokkaan poniäidin toimesta.

Silti olin helpottunut, kun tunti oli poikkeuksellisen suuren osallistujamäärän vuoksi jaettu kahteen osaan. Lisäksi meidän puolikkaalla tuntia oli vielä ilmeisesti osaavammat ratsastajat, eikä mun tarvitsisi viettää koko aikaa väistellen juuri keventämään oppineita jatkotason ratsastajia.

Mia vilkaisi mun kermanvaaleaa poniani nenänvarttaan pitkin ennen kuin se nousi kentällä kimon Pålinsa kyytiin. Kohotin sille kulmakarvojani, jolloin toinen vain heilautti pitkää poninhäntäänsä komentaen hevosen allaan liikkeelle. Mä en voinut väittää, etteikö Mia ollut edelleen mun mielestä ärsyttävä, mutta katsellessani muita ratsukoita 115 senttiä maanpinnan yläpuolella tavallaan ymmärsin. Ja mun hevoskuume kasvoi kasvamistaan. Olisipa se oikea löytynyt jo.

Ehkä pieni Blondikin tiesi mun ajatukset, ja oli siksi niin hienona. Se ei ollut varmaan koskaan ollut yhtä kiva ja kuuliainen alusta asti kuin sillä tunnilla, mikä yllätti mut täysin. Siirtymiset olivat sulavia, vaikka laukka oli energistä. Poni kuunteli pidätteet, pohkeen ja pienenkin muutoksen istunnassa, eikä Jassukaan kai keksinyt mitään sanottavaa. Mulla oli hymyssä pidättämistä, sillä alkuaikoja muistellessa saattoi sanoa, että me oltiin oikeasti kehitytty.

Vastalaukat olivat kivoja tehtäviä, jotka vaativat ajatustyötä sekä ratsastajalta että hevoselta. Blondi oli onneksi niissä melko näppärä, vaikka huomasinkin, että oikeassa kierroksessa olisimme voineet verrytellä ja taivutella hieman paremmin, eikä sisäpohje ollut täysin läpi meidän alkaessa suorittamaan tehtävää. Ideana oli päästä mahdollisimman lyhyellä tiellä keskihalkaisijalta vastalaukassa uralle, joten toisen pohkeen vaikutuksen puuttuminen tuotti siihen oman hankaluutensa, ja meidän tie venyi parilla ensimmäisellä toistolla liiaksi. Tein pientä asetusta omatoimisesti toisella kentän puolikkaalla aina kierrosten välissä, mikä edesauttoi tilannetta, ja lopuksi saatiin Jassulta kehuja hienosta suorituksesta.

Seuraavassa tehtävässä ongelma toistui, mutta oli helpompi korjata, sillä Blondi oli jo päässyt hieman kuluttamaan energiaansa, ja se oli vieläkin paremmin kuulolla kuin aluksi. Olin valmiiksi hereillä oman pohkeeni kanssa, ja nopealla reaktiolla sain ponin tekemään niin tiukan mutkan kuin oli vaadittukin, eikä paketti päässyt lässähtämään, kuten aiemmin. Myös viimeisen laukkatehtävän siirtymisissä poni reagoi yllättävän rauhallisesti kiltisti, ja vaikka se olisi voinut nostoissa väistää takaosaansa enemmänkin, oli se ansainnut käyttäytymisestään isot kiitokset tunnin lopuksi. Mä olin ylpeä.

Hilla kirjoitti:Vakkari 6

1.8. / 1. Mikä oli tunnin suurin haaste? Hevosen kuuliaaksi ja eteenpäinpyrkiväksi saaminen, painoavut vastalaukassa, vai jokin ihan muu?
Vastalaukat, siirtymiset ja reippaaksi ratsastaminen alkeistuntien jäljiltä oli haasteellisinta tänään meille.
1.8. / 2. Mikä kolmesta vastalaukkaan liittyvästä tehtävästä oli teille mielestäsi hyödyllisin tai antoisin? Keskihalkaisijatehtävä, kiemuratehtävä, vai uralla vastalaukan nostot, ja miksi?
Uralla vastalaukan nostoista, koska siinä piti tehdä kunnolla töitä, kun Jassun sanoin vastalaukat eivät ole ihan Wildan vahvuusaluetta.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Pe 25 Joulu 2020, 17:13, muokattu 5 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu La 15 Elo 2020, 21:53

Lauantain yleisvakkari # 7
Lauantai 15.8.2020 ‒ puomitunti: askeleen säätelytehtäviä


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Petter - Raffe
Cathy - Lidia
Freya - Venni
Hilla - Aage
Bea - Dimona
Beata - Usva

maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:
Keli oli sateisen pilvinen, joten tänään ratsastettiin maneesissa. Olin täyttänyt metsänpuoleisen pitkän sivun potkimalla siihen kuuden ravipuomin sarjan, ja pääty-ympyröille muutaman puomin viuhka-asetelmat. Tänään luvassa oli askeleensäätelyitä, mistä muistutin heti tunnin alussa: hevoset oli saatava heti alkutunnista hyvin kuulolle ja pohkeen eteen, ja niiden oli vastattava pidätteeseen herkästi ja ripeästi. Aagea ei mielipiteeni paljoa kiinnostanut, ja tynnyriponin selässä istuva Hilla näytti juuri tajunneen, että tästä saattaisi hänen kohdallaan tulla hyvinkin hikinen tunti.


Aloitimme kevytraviverryttelyillä. Oli hauska nähdä Petter pitkästä aikaa pienemmän hevosen selässä, sillä viime aikoina olin jakanut miehelle pelkästään tallin korkeimpia ratsuja. Salskea nuorimies oli Raffellekin aivan sopivan pituinen, vaikka painoraja hipoikin varmaan maksimeita miehen rotevuuden vuoksi. Eiköhän Raffe yhden pikku puomitunnin pärjäisi.

Kehotin porukkaa tekemään siirtymisiä askellajin sisällä: pidättämään hevosta lyhyempään raviin, ja siirtymään hallitusti sitten pidentämään askelta. Dimona ei ollut aivan hereillä ainakaan näin alkutunnista, ja pyysin Beaa vaatimaan pilkkuponilta hiukan enemmän, jotta tamma ei oppisi luistamaan töistään.

Lidia taas oli innoissaan, ja Cathyn piti pikemminkin työstää pidätteitä kuulolle, sillä esteitä rakastava musta tamma riemastui aina maassa puomeja nähdessään. Muistutin Cathya ratsastamaan rohkeasti myös pohkeella, vaikka hän joutuikin pidättämään Lidiaa, jotta hevonen ei jäisi pohkeen taakse.

Lämmittelyravien jälkeen siirryimme ensimmäiselle puomitehtävälle. Tunnin ratsut olivat tänään pienemmästä päästä, joten puomivälit olivat kaikille sopivat. Lidian askeleetkin sopisivat aivan varmasti ponipuomeille, sillä sen askel ei ollut isoksi hevoseksi erityisen pitkä tai maatavoittava. Tehtävänä oli tulla ensin pääty-ympyrän puomit ravissa, ja siitä pitkän sivun kuuden puomin sarjalle, ja viimeiseksi vielä toisen pääty-ympyrän puomeille. Pointtina oli herätellä hepat nostelemaan jalkojaan ja säilyttää ravin rytmi kuuden puomin pitkällä sarjalla.

Venni työskenteli jälleen opetusmestarimaiseen tyyliinsä, eikä ollut kuuden puomin sarjasta moksiskaan. Freyalle tuotti aluksi pääty-ympyrällä haastetta keksiä, mistä kohtaa viuhkaksi asetettuja ravipuomeja kannatti mennä, jotta pituus sopisi Vennin askeleeseen. Toisella yrityskerralla ympyrän puomit eivät enää kolisseet.

Nuori Usva työskenteli tyylilleen uskollisen yritteliäästi. Tamma oli kehittynyt paljon viimeisen vuoden aikana, ja Beata oli antanut sen lainaan nyt myös ratsastuskoulun tunneille, missä se oli saanut jo paljon ihastelua nuorilta ratsastajilta. Pitkällä puomisarjalla Usva hiukan kiirehti loppua kohden, mutta Beata otti piensuokkinsa hyvin takaisin kontrolliin.

Pyysin suunnanvaihdon, ja sama simppeli tehtävä tultiin muutamaan kertaan uudestaan. Suunnanvaihto tuotti ongelmia sellaisille ratsukoille, joille oikea kierros oli heikompi: erityisesti ympyrällä olevissa puomeissa oli vaikeutta, kun ympyrästä ei tullutkaan tasainen ja askel puomeille ei siksi sopinut. Välikäyntien aikana kävin potkimassa puomit laukkaväleihin. Pitkän sivun puomisarjan jaoin kahtia, jotta puomit olivat kolmen puomin sarjoissa.

Ensin oli tarkoitus tulla ihan tavallista harjoituslaukkaa. Aage otti hitaan vauhdin tyylilleen uskolliseen tapaan hyvin kirjaimellisesti, mutta pienillä muistutuksilla raipan kanssa ruunaan saatiin hieman eteenpäinpyrkimystä. Raffe taas työskenteli Petterin käsissä oikein kuuliaisesti ja esitti tasapainoista laukkaa niin suoralla kuin ympyröillä.

Bea joutui hieman ratsastamaan Dimonaa eteen, ettei pikkuponin askel hiipunut liian lyhyeksi. Ympyrällä olevat puomit ylittyivät helposti, sillä Bea oli ottanut hyvin vastaan neuvon tulla puomit hieman sisäkurvin kohdalta. Cathy taas joutui kokoamaan ja ratsastamaan Lidiaa vähän napakammaksi, jotta laukka ei pitenisi vaan liike suuntautuisi riittävän paljon ylöspäin.

Tunnin pääpointtina oli laukkatehtävä, jossa levittelin pitkän sivun puomit niin, että ne oli mahdollista tulla 2, 3, tai 4 laukka-askeleen mukaan. Kolme laukka-askelta oli standardi, jolla ensimmäinen kierros tultiin. Seuraavaksi oli tarkoitus lyhentää askelta neljään laukkaan jokaiselle puomivälille. Viimeisenä oli askeleenpidennys, jotta puomit ylittyisivät kahdella laukka-askeleella.

Maksuvaihtoehdot:
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
15.8. / 1. Miten askeleenpidennykset ja -lyhennykset sujuivat tänään? Kumpi oli mielestäsi haastavampaa?
15.8. / 2. Istunnassa on aina parantamisen varaa. Mikä tällä tunnilla osoittautui haastavimmaksi asiaksi, tai mihin jouduit eniten kiinnittämään istunnassasi huomiota puomitunnilla?


Bea kirjoitti:
YLEISVAKKARI 7
lauantaina 15.8.2020

15.8. / 1. Miten askeleenpidennykset ja -lyhennykset sujuivat tänään? Kumpi oli mielestäsi haastavampaa?

Askeleenpidennykset olivat ehdottomasti haastavampia. Dimona tuntui hitaalta ja laiskalta, enkä oikein saanut sitä reipastumaan. Toisaalta myös askeleen lyhennyksissä riitti haastetta, sillä vauhti meinasi hidastua olemattomiin sen sijaan, että vain askelpituus olisi lyhentynyt. Poni olisi kaivannut hieman napakkuutta tahtiin ylipäätään, jotta onnistuneet pidennykset ja lyhennykset olisi saanut suoritettua. Laukkojen jälkeen Dimona tuntui kuitenkin hieman heräävän.

15.8. / 2. Istunnassa on aina parantamisen varaa. Mikä tällä tunnilla osoittautui haastavimmaksi asiaksi, tai mihin jouduit eniten kiinnittämään istunnassasi huomiota puomitunnilla?

Oma ylävartaloni meinasi kallistua hieman liikaa eteenpäin, mikä ei ainakaan helpottanut vauhdin kanssa. Jassu joutui muutaman kerran muistuttamaan siitä, mutta aina kun muistin istua itse suorassa ja hyvässä ryhdissä, ryhdistäytyi Dimonakin ja homma tuntui aavistuksen helpommalta.

Beata kirjoitti:15.8.

Maneesissa makaavat puomit nostivat Usvan kierroksia niin, että mä jouduin tosissaan jarruttelemaan sitä jo alkukäynneissä. Tohotettuaan hetken se kuitenkin antoi mun käyttää myös pohjeapua räjähtämättä ihan joka suuntaan, ja alkuraveissa meillä ei tosiaan ollut haastetta pidentää askelta. Askeleen lyhennys oli sitten haastavampi homma, mutta onnistui suhteellisen hyvin, kunnes puomit otettiin mukaan kuvioihin.

Ensimmäisellä puomisarjalla me kolautettiin varmaan jokainen puomi pois paikoiltaan, koska pikkutammaa ei hirveästi kiinnostanut mun jarruttelut. Pääty-ympyröillä haastetta tuotti puomien yli ravaaminen ja taipuminen samaan aikaan, ja yleensä ympyrät olivat ennemminkin soikioita ja ensimmäinen väli liian lyhyt toisen välin jäädessä välillä jopa kahden askeleen pituisiksi. Tein muutaman kerran ympyröitä puomien ympäri saadakseni reitin ja taipumisen kuntoon, ja lopulta ympyröillä olevat viuhkapuomit alkoivat sujua paremmin. Pitkällä sivulla vauhti ja askelpituus kasvoivat yhä liikaa välillä, ja Usva ratkaisi pariin kertaan hyppäämällä viimeiset kaksi puomia kerralla. Lopulta saimme vasempaan kierrokseen hyvän kierroksen, ja sitten vaihdettiinkin jo suuntaa vaikeammaksi.

Oikeassa kierroksessa Usva päätti laukata suoralla olevat puomit ensimmäisellä kerralla. Tulimme ne heti perään uudestaan kun olin saanut laukan ja kierrokset alas ja pääsimme ne ravissa, mutta hyvin epätasaisesti. Ympyröistä ei tullut ensimmäisillä kierroksilla oikein mitään, mutta välttävästi saimme nekin läpi ennen välikäyntejä ja laukkaan siirtymistä.

Laukassa otettiinkin suunnilleen kaikki puomit mukaan alkuun, kun Usva rymisteli pitkin maneesia ilman jarrua, ja mä harkitsin jo käyväni vaihtamassa kuolaimen. Parin kierroksen ja kymmenen ympyrän jälkeen se kuitenkin rauhoittui sen verran, että vasemmassa laukassa tehtävät sujuivat siedettävästi, vaikka ympyröillä välit jäivätkin aina eri mittaisiksi taipumisen ollessa hankalaa. Oikeassa laukassa ne eivät sujuneet sitäkään vähää, ja Jassu sai käytännössä juosta meidän perässä pitkin maneesia siirtelemässä niitä takaisin paikoilleen aina ennen seuraavia ratsukoita.

Askeleen pidennys ja lyhennys olivatkin sitten täysin oma kuvionsa, koska pikku-Usvan kehonhallinta ei vielä kokonaisen askeleen muutoksiin aivan riittänyt, ja puomit yleensä jäivät etujalkojen väliin, tai vaihtoehtoisesti otimme valtavia loikkia jälkimmäisen puomin yli. Sekä mulla että tammalla alkoi jo kierrokset nousta siihen malliin, että lopulta keskityimme saamaan hyvän kolme askelta puomien väliin, ja lopetimme onnistumiseen. Askeleensäätelyä siis kotitehtäväksi.


merkintä 10, #tarinatempaus2020 / aloituspvm. 3.10.2020

Hilla kirjoitti:

15.8. / 1. Miten askeleenpidennykset ja -lyhennykset sujuivat tänään? Kumpi oli mielestäsi haastavampaa?
Vähän huonosti, koska piti miettiä samaan aikaan myös tahdin pitämistä reippaana, haastavampaa olivat juuri siksi pidennykset.
15.8. / 2. Istunnassa on aina parantamisen varaa. Mikä tällä tunnilla osoittautui haastavimmaksi asiaksi, tai mihin jouduit eniten kiinnittämään istunnassasi huomiota puomitunnilla?
Ehkä volteilla olevat puomit. Kuten yleensä, kallistun sisään hieman voltilla taivutuksessa hevosen mukana, ja siinä on aina parantamista. Lisäksi puomeilla volteilla istuntani heitteli hieman, joten myös siitä löysin itsekkin parantamisen varaa.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Su 25 Loka 2020, 20:00, muokattu 2 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Su 23 Elo 2020, 22:34

Huomio, ringin osallistuja!

Lauantain yleisvakkarin seuraava tunti järjestetään poikkeuksellisesti tiistaina 1.9. Seppele Cup -kisamatkan vuoksi.

Tämän jälkeen lauantain yleisvakkari jakautuu tasoryhmiin tuntitarvegallupin toiveiden mukaisesti.

Like a Star @ heaven Alkeisjatko...heC -taso
Like a Star @ heaven Vahva heB...heA -taso (lievä estepainotus)
Like a Star @ heaven Vahva heA -taso...-> (lievä koulupainotus)

Jos aiot jatkaa vakkariringissä, ilmoittaudu sille tunnille, joka on tasollesi ja tavoitteisiisi sopivin! Jos aiot lopettaa ringissä, ilmoita siitä viestillä tähän topiciin tai yksityisviestitse.

Jos mitään ilmoitusta ei kuulu, siirrän jokaisen osallistujan mielivaltaisesti minun pohjatietojeni perusteella sopivaan ryhmään Very Happy Tämän topicin rästit yms. siirrän automaattisesti noihin uusiin topiceihin, joten niistä ei ikävä kyllä pääse eroon vaikka rinki jakautuukin tasoryhmiin.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Ti 25 Elo 2020, 21:38, muokattu 1 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Jassu Ti 01 Syys 2020, 14:46

Lauantain yleisvakkari # 8
Tiistai 1.9.2020 ‒ estetunti: voltit ja ympyrät esteillä


Voitte merkitä omaan rästilistaanne osasuorituksen näille merkeille:


Petter - Lidia
Bea - Feitli

maksutilanne tässä viestissä

Kehystarina:

Tunnin tehtävät (piirroksen mittakaava varmaan pielessä mutta ymmärrätte idean):
Verryttelyhypyt: Ristikkomutkittelu (pinkki reitti), sisältää yhden ympyräkkäännöksen
1. tehtävä: Sarjaesteet ympyröillä (pieniä pystyesteitä); keltainen reitti
2. tehtävä: Hannunvaakuna molempiin suuntiin eri liittymissuunnilla (useita variaatioita), sininen reitti

Esteet pidettiin tällä tunnilla hyvin matalina, max. 50 cm. Pääosassa oli ympyröille kääntämisen sujuvuus, tasapainoinen ratsastus ja laukanvaihdot esteillä.

Lyhyet ratsukkokohtaiset kommentit:

Petter – Lidia
Lidia oli tänään löntystelypäällä, joten iso osa tunnista meni siihen, että sait laukan sujumaan ja tammaa eteenpäinpyrkiväksi. Alkutunnista laukat eivät meinanneet vaihtua juurikin edellämainitusta syystä, mutta pienellä herättelyllä sait mustaan puoliveriseen hieman eloa. Oma istuntasi oli tänään aavistuksen toispuoleinen, minkä huomasi toisen puolen ympyröiden leviämisellä. Venyttely ja istuntatreeni voisi tehdä terää.

Bea – Feitli
Feitlin kanssa tunti sujui oikein hyvin! Alkuverryttely meni hieman tutustuessa ravin ja töltin eroavaisuuksiin, mutta laukkatehtävät sujuivat juuri kuten pitikin. Tamma oli hieman nuutunut viikonlopun kisareissusta, joten jouduit keskittymään hieman siihen, että laukka rullaa myös volteilla ja kaarroksissa. Laukanvaihdot olivat oikeaan kierrokseen hieman haastavampia. Muista säilyttää esteistunta esteiden välissä, niin laukkaaminen on helpompaa.

Maksuvaihtoehdot:
a) tarina
b) piirros
c) runo (väh. 4 säettä)
d) pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin.
1.9. / 1. Hannunvaakuna on klassinen puomi- ja estetehtävä. Oliko se sinulle tuttu, vai tuliko se uutena asiana?
1.9. / 2. Ympyrätyöskentelyn yhdistäminen estetuntiin on silloin tällöin ihan hyödyllistä, vaikka kesken radan ylimääräisten ympyröiden teko johtaakin usein kilpailuissa virhepisteisiin. Missä tilanteessa tästä treenistä voisi olla hyötyä? Tai mitä asioita tunti mielestäsi kehitti?


Seuraavat vakiotunnit pidetään 12.9. jaettuna kolmeen eri tasoryhmään, nähdään silloin! Käythän ilmoittautumassa sopivalle tunnille, jos et ole sitä vielä tehnyt I love you Tämä topic jää auki vaikka uusia tunteja tähän topaan ei enää tulekaan, vanhoja tuntimaksuja voi edelleen maksella tänne.

Bea kirjoitti:
Lauantain yleisvakkari 8

1.9. / 1. Hannunvaakuna on klassinen puomi- ja estetehtävä. Oliko se sinulle tuttu, vai tuliko se uutena asiana?
Mulla ei ollut aavistustakaan mistään hannunvaakunasta ennen tätä tuntia, ja mulla meni ainakin pari kierrosta ennen kuin ymmärsin, mitä siinä piti oikein tehdä. Kun vihdoin ymmärsin sen idean, ei se ainakaan vaikuttanut kovin helpolta. Oli vaikeaa tehdä laukassa ympyrä niin, ettei poni tiputtanut raville. Vaati paljon keskittymistä, mutta tehtävä oli palkitseva, kun sen vihdoin sai tehtyä oikein ja oikeassa askellajissa.

1.9. / 2. Ympyrätyöskentelyn yhdistäminen estetuntiin on silloin tällöin ihan hyödyllistä, vaikka kesken radan ylimääräisten ympyröiden teko johtaakin usein kilpailuissa virhepisteisiin. Missä tilanteessa tästä treenistä voisi olla hyötyä? Tai mitä asioita tunti mielestäsi kehitti?
Ainakin kääntämiseen ja kaarteiden ratsastamiseen sai uutta otetta - sitähän pitää tehdä esteradoillakin. Edelleen laukan ylläpitäminen ja hyvän kaarteen ratsastaminen oli vaikeaa, ja välillä kaarteet meinasivat mennä aika pitkiksi, jolloin oli vaikeaa osua seuraavalle esteelle. Myös laukanvaihdot menivät vähän yli mun taitotason, en oikein tiennyt miten ne tehdään, joten ohjasin ponin vain esteen jälkeen seuraavaan suuntaan ja toivoin parasta.


Viimeinen muokkaaja, Jassu pvm Su 25 Loka 2020, 20:00, muokattu 3 kertaa
Jassu
Jassu
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 557
Join date : 01.03.2014
Karma : 17

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

tarinatempaus2020 - Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu) Empty Vs: Lauantain yleisvakkari (vanha / lakkautettu)

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa