Shelyesin Foorumi
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

22.2.2020 Maaston maisemille

Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Hilla lähetetty Ti 28 Tammi 2020, 12:30

Lauantaina 22.2.2020 olisi aika lähteä vuoden ensimmäiselle maastotunnille! Maasto kestää noin 1h, kaikki tallilla pyörijät ovat tervetulleita, eikä tasovaatimuksia ole, kunhan kaikki perus askellajit onnistuvat. Maksuvaihtoehdot, kehystarina yms. tulevat viimeistään 22.2.
Jassu on lupautunut peränpitäjäksi, jos osallistujia tulee reilummin.

Ratsuja voi toivoa hevos kohtaisesti, tai luonteen kannalta. Yksityisen omistajat voivat normaalisti osallistua halutessaan myös omalla hevosellaan.
Tunnille osallistumisesta saa osasuorituksen alla olevia merkkejä varten.
22.2.2020 Maaston maisemille Tunti3 & 22.2.2020 Maaston maisemille Maasto3
-----------------------------------------
Näin pääset mukaan - poistaa tähän topiciin:
-Ratsastajan nimi
-Mahdolliset toiveet

-----------------------------------------
Osallistujat ja kulkujärjestys
vetäjä:
Hilla - Feitli
Cathy - Raffe
Freya - Stella
Bea - Venni
Camille - Trane
peränpitäjä:
Jassu - Brella (saat vaihtaa halutessasi)
vihreät maksaneet
------------------------------------------
Kehystarina


Kentälle oli ehtinyt jo kaikki osallistujat, sekä tietenkin minä ja Jassu. Kaikki kiristivät satulavyöt ripeästi, ja pääsivät nousemaan satuloihin. Aloin miettiä järjestystä.

-Ehkä hyvä olisi, jos kokemattomammat olisivat edessä, jotta voisimme edetä hyvää tahtia. Perällä ja keskellä, sitten kokeneemmat, mutta ei se kuitenkaan haittaisi vaikka etupäässäkin myös kokeneempia ratsastaisi. kaavailin itsekseni.

-Otetaan järjestys näin: minä, Cathy, Freya, sitten Bea, Camille ja Jassu. Ilmoitin.

Muut nyökkivät myöntävästi.
Nousin ripeästi Feitlin selkään, eikä tamma temppuillut kuten yleensä, taisi tietää, että lähdemme maastoon!
Aloimme järjestää jonoa. Tarkkailin ensin, näyttääkö jo oikeammalta, jonka jälkeen asetuin jonon etunenään.

-Ovatko kaikki valmiita? Jassu kysyi valmiin jonon perältä.

Nainen saikin myöntävän vastauksen kaikilta.
Katsahdin vielä varmuudenvuoksi taakseni, ja yritin kurkkia, onko jono oikein.

-Sitten lähdetään! Ilmoitin valmiina hoputtamaan Feitliä eteen.

Käänsin katseeni eteen, ja lähdimme kohti metsäpolkua. Vaikkei tallipihassa lunta enää juuri ollutkaan, polulla, sitä oli hieman. Hennon maahan tamppaantuneen lumikerroksen päällä ratsastessamme, ei narskuntaa kuulunut juurikaan.

-Jatketaan ravilla! Hymähdin kääntäen päätäni taakse. Siirsimme raviin, tai no, minä reippaaseen tölttiin. Hymyilin ajatellessani pikkusiskoani, jonka kanssa olimme ratsastaneet juuri tämän metsän tyyppisissä paikoissa.
Ravistin kuitenkin päätäni, olin tunnin ohjaaja, en voinut olla ajatuksissani koko ajan!
Puro kulki lähellä polkua, ja sen lorina kuului kavioiden kopseen läpikin.

-Käyntiä!
Ohitimme ison kannon, jonka jälkeen pian aurinkokin esittäytyi hetkeksi.

-Peura! Joku tytöistä huudahti.
Käänsin heti pääni, ja jonnomme takaa tosiaan juoksi peura.

Jatkoimme taas ravilla, itsekkin päätin saada Feitlin ravaamaan ilman lipsumisia tölttiin. Saavuimme pellolle, jossa otimme muutamat laukat.
Polulle palattuamme ravasimme.

-Näyttäisi että pienen matkan päästä on tukki, sen yli saa hypätä, tai ohittaa oikealta, kerroin.
-Muistakaa välimatkat vaikkette hyppäisikään! Muistutin vielä.

Kaikki halukkaat saivat ponit laukkaan ainakin kerran, kun laukkasimme pellolla, ja ne pyörivät hyvin, kaikilla näytti olevan vähintään ihan kivaa, puolimatkassa puhaltavasta kovasta tuulesta huolimatta.

(vähän pikainen, mutta kai me pärjätään)

-----------------------------------------
Maksuvaihtoehdot:

a) Tarina: kirjoita tarina omasta näkökulmastasi
b) Piirros: piirrä kuva maastotunnista.
c) Runo: kirjoita tunnista runo, jossa on vähintään 5 säettä.
d) Pikamaksu: vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä mieltä olit ratsustasi? Oliko valinta juuri täydellinen, vai olisitko kaivannut esimerkiksi jotain räväkämpää?
2. Mistä pidit tunnin aikana eniten? Oliko pellolla laukkaaminen hauskinta, vai rentouttiko ihan vain kävely?
3. Mitä pidit tunnista kokonaisuutena?
4. Miten kuvailisit tunnin aikana näkemiäsi maisemia? Oliko pelto rauhallisen näköinen, vai illan myötä metsä kentties pelottava?

--------------------------------------------------------------

Kiitos maastoseurasta!


Viimeinen muokkaaja, Hilla pvm Su 31 Toukokuu 2020, 08:02, muokattu 14 kertaa
Hilla
Hilla

Viestien lukumäärä : 47
Ikä : 17
Join date : 15.11.2019
Karma : 2

Takaisin alkuun Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty Vs: 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Hilla lähetetty Ma 06 Huhti 2020, 07:57

Kehystarina olis nyt ulkona! (vihdoin!) Pahoittelut viivästyksestä (:

_________________
SHS Tranebær 12/2020 ->
Feítl frá Lofoten 11/2019 -> 8/2020

Hilla
Hilla

Viestien lukumäärä : 47
Ikä : 17
Join date : 15.11.2019
Karma : 2

Takaisin alkuun Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty Vs: 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Bea lähetetty Ti 07 Huhti 2020, 10:06

Maastotunti 22.2.

22.2.2020 Maaston maisemille I5wioPt

Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sää oli muutoinkin mitä parhain maastoiluun. Bea satuloi ratsukseen Vennin, joka oli melko uusi tuttavuus. Kentän aitojen ulkopuolella oli aina hieman jännittävämpi ratsastaa, mutta nopeasti tyttö tottui hallakon keinuviin askeliin. Kun Bea pystyi rentoutumaan satulassa, alkoi hän nauttia tosissaan ratsastuksesta. Venni nosti laukan innoissaan muiden perässä ja Bea olisi voinut vaikka hihkua ilosta.
Bea
Bea

Viestien lukumäärä : 56
Ikä : 15
Join date : 15.11.2019
Karma : 6

Takaisin alkuun Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty Vs: 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Freya lähetetty Ti 07 Huhti 2020, 14:38

Maastoon maisemille
lauantaina 22.2.2020

Kylmä tuuli puhalsi vasten kasvoja. Potkin kävellessäni kivikokkareita, jotka pyörivät alas ja tömähtivät sitten ojan pohjalle. Reppu, joka oli täynnä heppatavaraa painoi selässäni, mutta siitä huolimatta askelsin päättäväisesti soratietä pitkin, jonka loppua ei näkynyt. Mielessäni oli yhtä ajatusten vuoristorataa. Pelko siitä, että maastoratsuni olisi jokin iso tai hermoheikko, jyskytti takaraivossani, mutta perhosten liitely vatsassa kertoi, että todella odotin tuntia, olisi ratsu sitten kuka tahansa.

Ilmoitustaulu kertoi sen. Ratsuni on Stella, joka oli suuri helpotus. Juoksin kaksi rappusta kerrallaan ylös taukotupaan, heitin reppuni lattialle ja hetkessä olin jo Stellan karsinan luona. Tamma hörähti matalasti tervehdykseksi jolloin sydämeni suli. Lämmin tunne täytti mielen, kun Stellan pieni turpa etsi tietään takkini sisään ja namien luokse.
- Höpsö, ei siellä mitään ole, hymyilin.
Namien hamuaminen muuttui takin nyhtämiseksi, joten joudui työntämään tamman pään toisaalle.

Nostin tärisevin käsin Stellan nahkasatulan selkään. Jännitti, vaikka tämä ei ollut ensimmäinen kertani maastossa hoitoponillani. Olinhan jopa laukannut metsässä, mutta tämä taas tuntui uudelta ja jännittävältä. Suitset pujahtivat Stellan päähän nopeasti, vaikka ponin turpakarvat yrittivät tunkeutua solkien väliin. Painoin kypärän päähäni ja vedin hanskat käteeni.
- Onko kaikki valmiita? kuului Hillan ääni käytävältä.
Nyökkäsin. Se olisi menoa nyt.

Höyryävät ratsukot kaartoivat jonossa metsään. Lunta oli maassa vielä vähäisen, elettiinhän vasta helmikuun loppua. Stellan satula narisi allani ja lunta tippui puista reisilleni. Olo oli levollinen, kun viimeisetkin pelon rippeet olivat karisseet tuulen mukana jonnekin kauas. Rentouduin täysin ja nautin vain maisemista. Vasemmalla oli kaatunut puu ja mutkan takana virtasi puro. Sen kuuli äänestä.

Hevosjono kiristi tahtiaan raviin Hillan johtamana. Stellan pehmeä ravi kiidätti minut aivan eri maailmaan, tuntui, kuin olisi leijaillut vain kevyesti pilvien päällä. Kyyristyin hieman selässä, kun oksa taittui pääni korkeudelle vallaten polun.
- Miten menee? Cathy kurkkasi olkansa yli hymyillen.
- Hyvin, nostin peukkuni pystyyn.
Käänsin katseeni taakse, nähdäkseni vilauksen Beasta ja Vennistä. Tyttö kertoi kaiken olevan juuri niin kuin pitikin. Oli aika hiljentään käyntiin.

Aurinko pilkisti puiden takaa pitkästä aikaa. Stella pärski muiden ponien joukossa. Ensimmäiset paluumuuttajat visersivät puissa, lofooteillekin kesä saapuisi. Yhtäkkiä puskasta kuului rapinaa. Stella nosti valppaana korvat pystyyn. Nappasin ponin harjasta kiinni, ja ehdin vain nähdä, kuinka takanamme peura ylitti polun. Sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa, kun jatkoimme matkaa kiemurtelevalla polulla. Olin vielä kyydissä, eikä Stella ollut tehnyt elettäkään lähteäkseen karkuun, mutta sydän pamppaili silti.

Hevosjono kaarsi käynnissä pellolle, jota peitti vielä täysi hanki. Stella nosteli jalkojaan kunnolla, ja se tuntui selässä mukavalta. Hilla ei tuskin ehtinyt edes ehdottaa laukalle siirtymistä, kun hevosrykelmä kiihdytti jo kovempaan askellajiin. Nappasin Stellan harjasta kiinni ja nousin kevyeeseen istuntaan. Tuuli piiskasi vasten kasvoja ja lumi pöllysi hevosten jalkojen alla. Tuntui, kuin olisi lentänyt pilvien yläpuolella. Suljin hetkeksi silmäni ja nautin täysillä. Stellan laukka kiidätti eteenpäin ja mieli tyhjeni. Ratsatsus oli parasta.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niimpä lähdimme köpöttelemmään kohti tallia. Annoin jalkani riippua rentona vasten Stellan kylkiä, joka pärsähteli tyytyväisenä. Ohjat liusuivat pitkiksi nyrkkieni välistä. Ajelehdin mielessäni taas jonnekin kauas. Kesken kaiken Hilla pysäytti hevosjonon.
- Edessä puunrunko, halukkaat saa hypätä (pistäkää taaksepäin)! hän tiedoitti.
Katsahdin Cathyyn. Hän nyökkäsi rohkaisevasti. Niimpä otin ohjat tuntumalle, päättäväisesti nousin jalustimien varaan seisomaan ja suuntasin katseeni puunrungon yli. Tarrasin harjaan kiinni, kun Stella ponnisti esteen ylitse. Ensimmäinen maastoesteeeni ikinä oli ylitetty. Loppumatkan olin yhtä hymyä. Miten voikaan olla näin ihana harrastus ja niin ihanat hevoset?

~ Freya & Stella

_________________
Brynhild Snøbær 19.11.2019 -->
Freya
Freya

Viestien lukumäärä : 48
Ikä : 14
Paikkakunta : Svolvær
Join date : 18.11.2019
Karma : 6

Takaisin alkuun Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty Vs: 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Cathy lähetetty Ti 14 Huhti 2020, 10:34

22.2.2020 Maastoilut

Tarrasin kiinni Raffen valkeasta harjasta ja kampesin itseni selkään. Raffe steppaili malttamattomana paikoillaan - kai vuoden ensimmäisen maaston aiheuttama innostus oli tarttunut siihenkin. Kumarruin pidentämään jalustinhihnoja ja kiskaisin hansikkaita syvemmälle käsiini. Kylmä viima nimittäin puhalsi tallipihan yli, vaikka puolimetrisille nietoksille olimmekin saaneet heittää hyvästit. Kokoonnuimme Hillan ympärille valmiina asettumaan jonoon tytön saneleman järjestyksen mukaisesti.

- Mä meen ensin Feitlillä, mun perään tulee Cathy, sitten Freya… tytön puhe hukkui jonnekin kuulumattomiini. Raffe asteli pyynnöstäni Feitlin kannoille ja hevosletka lähti taivaltamaan käynnissä ohuen lumipeitteen kuorruttamaa polkua pitkin. Satulat narahtelivat hevosten rytmikkään askelluksen tahdissa ja tyytyväisiä pärskähdyksiä kuului eri puolelta jonoa. Vedin syvään henkeä täyttäen keuhkoni raikkaalla talvi-ilmalla ja hairahduin sulkemaan silmänikin muutaman askeleen ajaksi. Metsikön saartaessa meidät joka puolelta ei seesteistä tunnelmaa voinut rikkoa kuin Hillan käsky siirtyä raville.

Raffe eteni tasaisin, matkaavoittavin askelin ja pysytteli tiiviisti edellä tölttäävän Feitlin kannoilla. Polku kaarteli vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle, ja oli paikoitellen niin kapea, että jouduin varomaan polun ylle kaartuvia oksia. Tuulen huminan seasta erotin virtaavan veden lorinaa - pienen matkan päässä kiemurteleva puro oli kaikesta päätellen jo vapautunut jääpeitteestään.

Olimme hidastaneet käyntiin ja olin ennättänyt vaihtaa muutaman sanasen takanani kulkevan Freyan kanssa, kun kovaääninen rasahdus sai ratsuni valpastumaan nanosekunneissa. Tuijotimme Raffen kanssa silmät pyöreinä, kuinka jokin peura pinkoi polun yli kadoten syvemmälle metsään. Ruuna ei reagoinut yllättävään kohtaamiseen kuin muutamalla raviaskeleella, mutta vielä hyvän tovin vilkuili huolestuneena hämärään metsikköön.

Uusi ravipätkä vei meidät laajalle levittäytyvän pellon laitaan. Sydämeni heitti riemusta voltin, sillä aavistin, mitä Hilla oli ehdottomassa seuraavaksi. Kuten arvelinkin, keräännyimme sekalaisena rykelmänä pellon reunaan ja yksi kerrallaan jokainen ratsukko singahti laukalle. Navakka tuuli sai veden nousemaan silmiin ja Raffen harjan hulmuamaan, kun se paiski kovasti töitä päästäkseen hangessa eteenpäin. Annoin ruunalle pohkeita kiriäksemme edellä laukkaavan Vennin rinnalle. Raffe puuskutti äänekkäästi, mutta vastasi eteenajaviin apuihini. Hetkessä olimme saavuttaneet pellon toisen reunan. Jalkoja kivisti kevyen istunnan jäljiltä, mutta kasvoni hehkuivat onnesta.

Ilta oli jo edennyt pitkälle, kun Hilla käänsi suunnan kohti tallia. Laskeva aurinko hohti oranssin eri sävyissä luoden polulle lähes taianomaisen tunnelman. Olin juuri avaamassa suutani hehkuttaakseni ympäröivää maisemaa kaikille kanssaelijöille, kun Hilla yllättäen pysäytti kulkumme.
- Vähän matkan päässä on tukki, jonka saa halutessaan hypätä, hän kertoi seuraavaksi. Ja vielä kysyt! Hilla oli hädin tuskin saanut lausettaan loppuun, kun olin jo kerännyt ohjat tuntumalle. Raffe pyörähti reippaaseen laukkaan ja korvat innokkaassa hörössä ponkaisi hyppyyn. Työnsin käsiäni likemmäs ruunan korvia ja laskeuduin pehmeästi satulaan ruunan jalkojen tavoittaessa maan tukin toisella puolella. Kehuin hevosta ääneen ja rapsutin kaksin käsin sen kellertävää kaulaa. Mikä olisi sopivin tapa juhlistaa ensimmäistä maastoestettäni? Uppouduin mietteisiini odotellessani viimeistenkin ratsukkojen palaamista jonon hännille. Loppumatkan etenimme rauhallisessa käynnissä, ja annoin ohjien valua sormieni välistä pitkiksi. Hämärään metsään ei mahtunut muuta kuin tasainen kavioiden kopse ja tuulen hiljainen humina.
Cathy
Cathy

Viestien lukumäärä : 41
Ikä : 15
Paikkakunta : Svolvær
Join date : 18.11.2019
Karma : 7

Takaisin alkuun Siirry alas

22.2.2020 Maaston maisemille Empty Vs: 22.2.2020 Maaston maisemille

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa