7.2.15 Tiukka kouluprässi (maksuja, tack!)

Helpottaakseen herrahevosensa vuokranmaksua Icarus pitänee muutamia ratsastustunteja, joten kaikki kunnon vääntöä kaipaavat, nyt on tilaisuuksien tilaisuus.

Tällä koulutunnilla keskitytään extratarkasti istuntaan ja sillä ratsastamiseen, tehtävinä on temmonmuutoksia askellajien sisällä sekä kasailua. Hiukan kovaa kuorta tarvitaan suorasanaisen opettajamme kanssa, mutta edistystä kaipaaville tunti on oikein passeli. ;---) Hevosen tasolla ei ole merkitystä, sillä tehtävät ovat helposti suhteutettavissa ratsun tasoon.

Mukaan otetaan maksimissaan viisi osallistujaa. Heidän tehtävänään on kirjoittaa lyhyt kuvaus (ja tosiaankin saa olla lyhyt, muutama lausekin riittää!) tunnin kulusta ja fiiliksistä viimeistään tunnin pitopäivänä ilmestyvän minun kirjoittamani tekstin pohjalta. Osallistumisen maksaneista joku saattaa saada ehkä pienen kuvallisen kannustuspalkinnonkin siitä hyvästä että uskaltautui Icaruksen valvovan silmän alle... :-----)


Ja kaksi päivää komeasti myöhässä muistan julkaista kuvauksen .txt-tiedostojen syövereistä niin että maksujakin olisi helpompi suorittaa... :"D

Ratsastustunti alkoi hieman haparoivalla ja epävarmalla meiningillä: opettaja ei tuntenut tuntilaisiaan eivätkä tuntilaiset opettajaansa vaikka samalla tallilla olivat jo yli puoli vuotta naamaansa näytelleetkin. Päivä oli ihanaisesti plussan puolella, aurinkoinen ja täynnä kevättä lupailevaa talitinttien twiittailua mutta tunti pidettiin Icaruksen vaatimuksesta silti maneesissa, mikä luonnollisesti aiheutti hieman närää ja oli naurettavaa kaikkien muiden paitsi miehen itsensä mielestä. Ovikin suljettiin ettei vahingossakaan vuoden ensimmäinen lämmin päivä auringonsäteineen pääsisi piristämään tuntilaisia.

Kun joukkio oli päässyt hieman tutummaksi keskenään uskaltautui Icarus vaatimaan tuntilaisilta enemmän ja kuulostamaan enemmän omalta, tiukkapipoiselta itseltään. "Jemiina missä on ulkokäsi, onko ulkopuolella lainkaan tukea?! Raffekin puskee ympyrältä pois minkä jaksaa, pitäisiköhän tänkin ratsastajan tehdä jotain ulkoavuilla, mitäs luulet...? Pistäkää poneihin vähän vauhtia, tänne on tultu ratsastamaan eikä nukkumaan!" Jos joku on koskaan väittänyt päässeensä Icaruksen tunnilla vähällä, hän valehtelee niin että korvat heiluu. Tunti oli loppuun asti tiukkaa istunnan syynäämistä ja varsinkin ulkoapuihin piti oikeastaan kaikkien kanssa pureutua enemmän tai vähemmän.

Raffe pysyi hienosti tuntumalla alusta loppuun saakka, Sanni sai ratsastettua ruunan tasapainoiseksi ja vaikka Icarus nyt löytää mistä tahansa nipottamista niin tuntiratsukolta suoritus oli mainio. Tevi juoksenteli varsinkin laukkoja nostaessa miten sattui, käpertyen kasaan turpa ryntäiden väliin ja kaahottaen takaosa kilometrin päässä takana. Vasta lopputunnista ruuna malttoi rauhoittua niin että Jemiina pystyi oikeasti keskittymään kunnolla omankin istuntansa harjoittamiseen, ruunikkoherralla oli selkeästi kevättä rinnassa... Dina sen sijaan oli oma ihanainen itsensä ja puksutteli menemään kiltisti kuten kunnon tuntiponin kuuluukin. Se ei varsinaisesti missään vaiheessa kulkenut mitenkään mainittavassa peräänannossa satunnaisia pikkupätkiä lukuunottamatta, mutta Inga-Stina petrasi huimasti omaa istuntaansa tunnin aikana ja loppukäynneissä meno oli jo aivan erilaista kuin alussa: varsinkin painopiste tuntui nyt löytäneen pysyvän oikean sijansa ja ratsastus näytti Dinan pienestä koosta huolimatta mukavalta ja vaivattomalta.

Minä ja Tevi mukaan!

mä ja dina mukaan tännekki!

Molemmat mukana

Tää on just mulle ja ratsuksi Raffe

Sanni mukana!

Ohjetta noudatettu, eli lyhyt on..

Taisi todellakin olla onnenpäiväni, kun olimme Raffen kanssa tavallista paremmassa iskussa. Vaikka tunninpitäjällämme tuntui olevan silmät selässäkin, säästyimme suhteellisen vähällä sättimisellä. Jemiina-parka herätti minussa myötätuntoa – Tevi ei tehnyt tätä hänelle helpoksi. Raffe sen sijaan tuntui herkältä ja miellyttävältä huolimatta siitä, että tehtävät olivat ruunalle melko haastavia. Vaikka mahassani vähän mylvi ennen tuntia, täytyy myöntää, että Icarus osasi hommansa. Tästä sai eväitä jatkoonkin Raffen kanssa kahdestaan työstettäväksi.

Aivan tarpeeksi pitkä on, kunhan saan jonkinlaista osviittaa tuntilaistenkin kannalta niin pystyn tekemään lohdutusartteja Icaruksen rääkättävinä käyneille... : D

Mä könötin alkutunnista ihan kamalassa asennossa - siis jos Icarukselta kysyttiin. Omasta mielestäni mä istuin satulassa niinkuin pitikin, mutta en viitsinyt uskaltanut ruveta väittämään miehelle vastaan, ja korjailin istuntaani mukisematta milloin mihinkin suuntaan. Onneksi Dina oli hyvällä päällä tänään, tamma oli kuin mikäkin malliesimerkki tepsuttaessaan nätisti eteenpäin, peräänannossakin mentiin muutamia pätkiä silloin tällöin.
Loppujen lopuksi tunti ei ollutkaan hullumpi, vaikka oltiinkin kummatkin Dinan kanssa rättipoikki takaisin tallille saapuessa.

Jees tack, Jemiinan tekstiä vielä odotellessa niin että saisin kuvan tehtyä loppuun asti korrektiksi. ;O

Tiesin jo ennen tuntia, ettei siitä tulisi oikein mitään. Tevi steppaili jo taluttaessa puolelta toiselle ja oli selvästi vailla kurinpalautusta lyhyen lomansa jälkeen. Noustuani selkään, tuntui kuin mikään ei tähän poniin tehoaisi. Tevi kaahotti menemään omaa "mukamansa shettisravia" yrittäessäni nolona saada ponia rauhoittumaan. Epäilin vahvasti että se oli lomansa aikana unohtanut jokaikisen avun ja jopa sen mitenpäin yleensä mennään. Icaruksen tiukalla ohjeistuksella sain kuin sainkin ruunan lopulta kulkemaan ja parit näyttävät lisäyksetkin sain irti ponista!