21.11. - Ratsastusleikkitunti
Sivu 1 / 1
21.11. - Ratsastusleikkitunti
Ratsastusleikkitunti
La 21.11. klo 12.00-13.00
La 21.11. klo 12.00-13.00
Tervetuloa kaikki lapset ja lapsenmieliset osallistumaan ratsastustunnille, jonka aiheena on ratsastusleikit! Satulat jätetään talliin ja mukaan otetaan varustettu hevonen, kypärä sekä rohkeaa mieltä. Tunnin tarkempi sisältö kerrotaan kehystarinassa, joka ilmestyy luettavaksi viimeistään tapahtumapäivänä. Tunti järjestetään Shelyesin maneesissa, ja mukaan ovat tervetulleita tallilaiset oman hevosensa tai tallin hevosen kanssa (oma hoitohevonen etusijalla niin halutessasi).
PS toivottavasti tasapainosi on kunnossa, koska se pääsee varmasti koetukselle
Osallistuminen tähän topiciin
- Ratsastajan nimi
- Hevostoive(/oma hevonen)
Viimeinen ilmoittautumispäivä on torstaina 19.11.
Osallistujat 6/6
Linnea - Venni
Elisa - Feitli
Anie - Bumi
Ylva - Aage
Sonia - Raffe
Bea - Wilda
Linnea - Venni
Elisa - Feitli
Anie - Bumi
Ylva - Aage
Sonia - Raffe
Bea - Wilda
Tunnin maksaminen
Tunti kuitataan tekstillä tai piirroksella. Jos valitset tekstin, voit kirjoittaa sen esimerkiksi jostakin seuraavista aiheista:
- Alkulämmittelyissä ratsastettiin myös naisten satulassa sekä selkä menosuuntaan päin. Mitä askellajeja menit? Miltä sivuttain tai takaperin ratsastaminen tuntui?
- Tipuit tunnin aikana. Miten se tapahtui?
- Teit tänään jotain, joka on aiemmin jännittänyt sinua. Mikä se oli ja miltä se tuntui?
Tunnista saat osasuoritukset seuraavaan merkkiin:
Tunnin kulku
1. Alkulämmittelyt:
Hevoset saivat kulkea pitkin ohjin ympäri maneesia. Ratsastajat sen sijaan pääsivät jo heti alusta asti lämmittelemään. Ensin pyöriteltiin käsiä ja nilkkoja, sitten lähdettiin kurkottamaan kädellä vastakkaisen jalan varpaisiin sekä hevosen kaulaa pitkin kohti korvia ja kosketettiin myös molemmilta puolilta hevosen häntää.
2. Kuka pelkää eläinlääkäriä:
Kaikilla ratsastajilla oli kädessä raippa. Yksi ratsukko jäi keskelle maneesia ja huusi: "Kuka pelkää eläinlääkäriä". Hevoset liikkuivat maneesin lyhyeltä sivulta toiselle valitsemassaan askellajissa ja välttivät keskellä olevan kosketusta raipalla (ihmiseen). Se, keneen osui raippa, jäi alkuperäisen kiinniottajan kanssa nappaamaan muita.
Kierros 1: Nita aloitti ja antoi ratsastajien kokeilla kerran liikkua päästä päähän ja kääntyä ympäri.
Kierros 2: Elisa jäi hieman kahden hevosen väliin ja joutui ravaamaan suoraan kohti Nitaa! Voi kurja, kiinni jäi!
Kierros 3: Aage ei turhia hötkyillyt, eikä sitä haitannut myöskään kohti kävelevä Feitli, ja niin meillä oli kaksi kiinniottajaa!
Kierros 4: Voi Sonia-parkaa, Raffe olisi mielellään jatkanut eteenpäin pyytämässäsi reippaassa laukassa, mutta Ylva oli skarppina ja ehti koskettaa raipalla reiteen!
Kierros 5: Neljä kiinniottajaa oli aivan liikaa Linnealle ja Anielle, jotka kokeilivat taktisesti pysähtyä, peruuttaa ja kiertää kiinni ottavat ratsukot. Kaiken tämän härdellin keskellä Bea ja Wilda kävelivät kaikessa rauhassa maneesin toista laitaa pitkin maaliviivalle. Hyvä Bea ja Wilda!
3. Kapteeni käskee:
Kapteeni käskee -leikki tuntui tänään olevan monella haastavaa. Ilmassa kenties liikaa innostusta ja liian vähän keskittymiskykyä? Nita seisoi maneesin keskellä, ratsukot puolestaan kiersivät uraa ohjat tuntumalla pitäen hyvät välit.
Kierros 1: "Kapteeni käskee: nosta vasen käsi ilmaan". Kaikki nostivat!
Kierros 2: "Kapteeni käskee: kosketa nenääsi". Ja kaikki koskettivat!
Kierros 2: "Kapteeni käskee: pysähdy". Pysähtyminen tuntui olevan haastavaa, erityisesti Bealle ja Wildalle, jotka joutuivat harmillisesti siirtymään pitkin ohjin uran sisäpuolelle.
Kierros 3: "Nosta oikea käsi ilmaan". Voihan Anie, kapteeni ei käskenyt, ja niinpä jouduitte Bean ja Wildan seuraksi uran sisäpuolelle!
Kierros 4: "Kapteeni käskee: nosta ravi". Hui hui, Sonia! Raffe nosti ravin hieman liiankin tehokkaasti, onneksi juuri ja juuri pysyit selässä! Mutta tule nyt kuitenkin palautumaan uran sisäpuolelle hurjasta kokemuksesta!
Kierros 5: "Tee voltti". Voi Linnea, ei olisi kannattanut ottaa edellä kulkevasta Ylvasta mallia, jouduitte molemmat ulos pelistä! Onnea voittajille, Elisa ja Feitli!
4. Viesti:
Hienoa, tasajoukkueet! Maneesin vasemmalla puolella (pitkittäissuunnassa) olivat Ylva, Anie ja Sonia, oikealla puolestaan Elisa, Bea ja Linnea. Kisassa oli yksi raippa per joukkue, ja jokaisen tuli vuorollaan kiiruhtaa se kädessä toiseen päähän, jossa oli oman joukkueen ratsukko vastaanottamassa raipan, ja tämä puolestaan kiiruhti toisessa päässä olevan luokse. Kun kolmaskin joukkuelainen oli päässyt suoran loppuun, kisa päättyi.
Kierros 1: Ylva ja Elisa. Aage ei totisesti näyttänyt tänään parasta joukkueurheilutaitoaan, vaan jäi heittämällä kakkoseksi Feitlille, joka kipitti ravissa maneesin toiseen päähän.
Kierros 2: Anie ja Bea. Toisella kierroksella vasen joukkue kiri hieman edellisestä kierroksesta tullutta välimatkaa, ja ratsukot olivat perillä lähes samaan aikaan. Jännittävää!
Kierros 3: Sonia ja Linnea. Venni otti todella hyvän startin, mutta voi ei, mitä kävikään! Kurjat kutittavat suitset saivat Vennin nykäisemään pään alas ja rapsuttamaan sitä jalkaansa vasten. Samalla Sonia ja Raffe pääsivät muutaman laukka-askeleen säestämänä maaliin. Hyvä joukkueet, hieno peli kaikilta!
5. Temppurata:
Viimeisenä vuorossa oli maneesiin rakennettu temppurata. Rataan kuului myös pieni leikkimielinen kisa, jonka voittajalle oli luvassa palkinto!
Kuva temppuradasta.
Temppurata alkoi neljällä kartiolla, jotka tuli pujotella (1). Sen jälkeen oli puomeista rakennettu neliö, jonka sisään tuli mennä ja pysähtyä niille sijoilleen (2). Seuraavana vuorossa oli voltti (3) ja sen jälkeen suuntana olikin lyhyt sivu, joka tuli kulkea ravissa (4 tai käynnissä, jos jännitti liikaa). Lyhyen sivun jälkeen kartioiden välissä tehtiin pientä siksak-liikettä (5) ja lopuksi suunnattiin takaisin neliölle, jonka sisään pysähtyessä oli maalissa (6).
Ensimmäinen kierros harjoiteltiin, toinen kellotettiin. Voittajaksi ajan puolesta osoittautuivat - myöskin Kapteeni käskee -mestarimme - Elisa ja Feitli! Onneksi olkoon, palkinnoksi saitte suklaalevyn ja hevosnameja Feitlille.
-----
Huh, siinä oli tämän päivän tunti! Loppuverryttelyt vielä pitkin ohjin uran sisäpuolella, ja sen jälkeen kiitos hevosille. Kiitos myös ratsastajille kivasta tunnista!
PS kaikkien leikkien tulokset on tasapuolisuuden nimissä arvottu (:
Viimeinen muokkaaja, Nita pvm La 05 Joulu 2020, 18:16, muokattu 9 kertaa
Elisa tykkää tästä
Vs: 21.11. - Ratsastusleikkitunti
Ja kehys ilmestynyt, kiitos kaikille! <3
Siivosin topan
- Catu
Siivosin topan
- Catu
Jassu tykkää tästä
Vs: 21.11. - Ratsastusleikkitunti
Mua jännitti ihan hirveästi kun mä olin harjaamassa Venniä valmiiksi Nitan leikkitunnille. Mä en ollut mennyt ikinä kokonaista tuntia ilman satulaa ja Venni oli aika iso joten mua jännitti ihan hirveästi mitä kävisi jos mä tippuisin sieltä. Ehkä olisi pitänyt sittenkin ottaa tunnille vaikka Dimona, minkä selästä olisi ollut matalampi matka alas.
Kuitenkin kun Nita oli saanut puntattua mut Vennin selkään mun jännitys jotenkin hälveni ja oli oikeastaan kiva tuntea vuonohevosen liikkeet mun allani ja tuntui kuin mä olisin ensimmäistä kertaa ratsastamassa koska mulla oli sellainen olo että mä opin jotain uutta vaikka Nita ei edes opettanut vielä mitään. Kun kaikki olivat ratsujensa selissä ja me oltiin kävelemässä uralla pitkillä ohjilla Nita käski jättää ohjat kaulalle ja alkaa pyörittelemään käsiä ja muutaman kerran jälkeen piti pyöritellä nilkkojakin, ennen kuin sai kokeilla kurottaa omia varpaitaan kohden ja sitten kohti oman ratsunsa korvia. Venni ei ihan tykännyt kun yritin koskea sen korviin ja se vähän heilutteli kaulaansa, mikä teki tehtävästä vain vaikeamman.
Kun ratsastajat oli saatua lämmiteltyä me aloitettiin ensimmäisellä leikillä ja Nita oli kiva kun se antoi ekan kierroksen mennä vähän niin kuin harjoittelukierroksena, ennen kuin aloitettiin ihan oikeasti koko leikki. Mä kokeilin ensimmäisen kierroksen ihan vain käynnissä, mutta kun Nita sai Elisan kiinni ja kiinniottajia oli näin kaksi mä uskalsin kokeilla pyytää Venniltä ravia, vaikka vuonohevosen ravi olikin niin pompottavaa, että mä olin ihan varma jotta mä joutuisin maistelemaan hiekkaa. Mä kuitenkin pysyin Vennin selässä vaikka välillä se oli enemmän ihme kuin totuus. Yllätyin myös miten pitkään mä pysyin leikissä mukana ja vasta ihan loppumetreillä kun kiinniottajia oli jo neljä, me jäätiin sen toisen kirjavan hevosen omistajan kanssa kiinni.
Me jatkettiin seuraavana Kapteeni Käskee leikillä ja musta tuntui että mä jouduin tekemään normaalia enemmän työtä kuunnellakseni ja mä tajusinkin yllättävän hyvin mitä Nita huuteli maneesin keskeltä, ennen kuin mun keskittyminen herpaantui ja mä tein voltin silloin kun sitä ei olisi pitänyt tehdä. Mä olin tosi iloinen siitä että Elisa ja Feitli voitti tän leikin ja yritinkin muistaa käydä onnittelemassa toista kunhan tunti olisi ohitse ja mä olisin taas turvallisesti maan kamaralla.
Kun me aloitettiin viesti, mulla oli taas jotenkin hyvä fiilis ratsastamisesta, mutta tietenkin just kun oli meidän vuoro ja mä olin omalla tavallani varma että me voitetaan meidän kierros Venni veti päänsä alas ja alkoi rapsuttelemaan poskiaan etujalkaansa. Mä en ollut valmistautunut siihen ollenkaan joten mä tein kuperkeikan Vennin kaulan kautta maahan ja Nitan varmistettua että mua ei sattunut mihinkään, se tuli punttaamaan mut takaisin Vennin selkään ja tunti saattoi jatkua.
Lopuksi meillä oli vielä temppurata, jossa oli kaikenlaisia pujotteluja ja vaikka mä olisin halunnut mennä sen ihan reippaasti, en mä äskeisen putoamisen vuoksi uskaltanut ja näin ollen me ei oikein loistettu tässäkään lajissa, vaikka Elisa ja Feitli oli taas ihan elementissä ja se voitti toisenkin lajin.
Tän jälkeen me saatiin vielä antaa heppojen kävellä hetki uralla, ennen kuin käännettiin ratsut kaartoon ja liu’uttiin alas niiden selistä ja taputusten jälkeen lähdettiin taluttamaan ratsuja talliin.
Kuitenkin kun Nita oli saanut puntattua mut Vennin selkään mun jännitys jotenkin hälveni ja oli oikeastaan kiva tuntea vuonohevosen liikkeet mun allani ja tuntui kuin mä olisin ensimmäistä kertaa ratsastamassa koska mulla oli sellainen olo että mä opin jotain uutta vaikka Nita ei edes opettanut vielä mitään. Kun kaikki olivat ratsujensa selissä ja me oltiin kävelemässä uralla pitkillä ohjilla Nita käski jättää ohjat kaulalle ja alkaa pyörittelemään käsiä ja muutaman kerran jälkeen piti pyöritellä nilkkojakin, ennen kuin sai kokeilla kurottaa omia varpaitaan kohden ja sitten kohti oman ratsunsa korvia. Venni ei ihan tykännyt kun yritin koskea sen korviin ja se vähän heilutteli kaulaansa, mikä teki tehtävästä vain vaikeamman.
Kun ratsastajat oli saatua lämmiteltyä me aloitettiin ensimmäisellä leikillä ja Nita oli kiva kun se antoi ekan kierroksen mennä vähän niin kuin harjoittelukierroksena, ennen kuin aloitettiin ihan oikeasti koko leikki. Mä kokeilin ensimmäisen kierroksen ihan vain käynnissä, mutta kun Nita sai Elisan kiinni ja kiinniottajia oli näin kaksi mä uskalsin kokeilla pyytää Venniltä ravia, vaikka vuonohevosen ravi olikin niin pompottavaa, että mä olin ihan varma jotta mä joutuisin maistelemaan hiekkaa. Mä kuitenkin pysyin Vennin selässä vaikka välillä se oli enemmän ihme kuin totuus. Yllätyin myös miten pitkään mä pysyin leikissä mukana ja vasta ihan loppumetreillä kun kiinniottajia oli jo neljä, me jäätiin sen toisen kirjavan hevosen omistajan kanssa kiinni.
Me jatkettiin seuraavana Kapteeni Käskee leikillä ja musta tuntui että mä jouduin tekemään normaalia enemmän työtä kuunnellakseni ja mä tajusinkin yllättävän hyvin mitä Nita huuteli maneesin keskeltä, ennen kuin mun keskittyminen herpaantui ja mä tein voltin silloin kun sitä ei olisi pitänyt tehdä. Mä olin tosi iloinen siitä että Elisa ja Feitli voitti tän leikin ja yritinkin muistaa käydä onnittelemassa toista kunhan tunti olisi ohitse ja mä olisin taas turvallisesti maan kamaralla.
Kun me aloitettiin viesti, mulla oli taas jotenkin hyvä fiilis ratsastamisesta, mutta tietenkin just kun oli meidän vuoro ja mä olin omalla tavallani varma että me voitetaan meidän kierros Venni veti päänsä alas ja alkoi rapsuttelemaan poskiaan etujalkaansa. Mä en ollut valmistautunut siihen ollenkaan joten mä tein kuperkeikan Vennin kaulan kautta maahan ja Nitan varmistettua että mua ei sattunut mihinkään, se tuli punttaamaan mut takaisin Vennin selkään ja tunti saattoi jatkua.
Lopuksi meillä oli vielä temppurata, jossa oli kaikenlaisia pujotteluja ja vaikka mä olisin halunnut mennä sen ihan reippaasti, en mä äskeisen putoamisen vuoksi uskaltanut ja näin ollen me ei oikein loistettu tässäkään lajissa, vaikka Elisa ja Feitli oli taas ihan elementissä ja se voitti toisenkin lajin.
Tän jälkeen me saatiin vielä antaa heppojen kävellä hetki uralla, ennen kuin käännettiin ratsut kaartoon ja liu’uttiin alas niiden selistä ja taputusten jälkeen lähdettiin taluttamaan ratsuja talliin.
Linnea- Viestien lukumäärä : 37
Ikä : 15
Join date : 26.09.2020
Karma : 0
Jassu and Nita tykkäävät tästä
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa