27.4. Jumppasarjatreeniä

Osallistujat (6 / 6)
Freya - Stella
Petter - Della
Amira - Kimi
Cathy - Lidia
Bea - Wilda
Hilla - Feitli
vihreät maksaneet

a) Tarina:

b) Piirros:

c) Runo:

d) Pikamaksu:

Ah, jumppikset! Tämä mielipiteitä jyrkästi jakava tunnin aihe oli aina yhtä mukavaa vetää. Osa porukasta oli into piukeana (kuten esimerkiksi Amira jo alkukaarrossa steppailevan Kimi-poninsa kanssa), kun taas osa oli kauhusta kankeana. Petter näytti silminnähden huolestuneelta joutuessaan Dellan selkään, sillä olihan tamma alkuaikoina ollut melkoinen vieterijänis. Se oli kuitenkin järkevöitynyt siihen pisteeseen, että uskalsin sen aralle esteratsastajallekin antaa. "Volteilla vaan vauhti pois!" olin Petterille tokaissut auttaessani vaaleaverikön puoliveritamman selkään.

"Aloitetaas oikeassa kierroksessa rentoa alkukäyntiä, hengittelette syvään, ja annatte jännityksen valua istuinluistanne hevosta pitkin maneesin hiekkaan! Tänään ei stressata, vaan pidetään hauskaa!", huutelin ja virittelin metsästäjänjakkaraa keskelle maneesia. Olin tällännyt uran sisäpuolelle, molemmille pitkille sivuille viisi ravipuomia, joiden vieressä sokeripalat odottelivat pääsyään tositoimiin. Estekorkeus olisi tänään hyvin matala, mutta siitä vapautuva kapasiteetti valjastettaisiin tänään ratojen tarkkaan ratsastamiseen.

Pyörin jakkarallani siirrellen katsettani ratsukosta toiseen. "Ottakaas sitten alkuverryttelyä ravissa! Huolehtikaa heti alussa pidätteet ja pohkeet läpi, sillä teidän täytyy saada hevoset kuulolle jumppasarjoja varten."

"Ulkopohje, Cathy! Äläkä anna sen laahustaa kaula pitkällä. Vatsalihakset käyttöön, ja ratsastat Lidiaa tuntumalle! Puolipidätteet vielä mukaan, niin saat sen kuulolle. Parempi!"

Pian komensin ratsukot pois uralta ravipuomeille. Toinen pitkä sivu oli poneille, ja toinen taas hevosille, koska askelpituuksissa oli tänään melkoinen haitari.

"Tarkkana käsien kanssa, Hilla! Varo, ettet nosta kättä, niin Feitli ei riko töltille. Ratsasta eteen ja alas, tasainen rytmi puomeilla. Pidä pohje lähellä. Hyvä!"

Pyysin kokorata-leikkaan suunnanvaihtoa varten. Tuntilaiset ravasivat samat puomit vielä toiseen suuntaan, jonka jälkeen oli laukkaverryttelyn vuoro.

"Sitten laukkaverkkaa! Pitäkää vauhti maltillisena, tehkää päätyyn ympyrät jos tarvii, mutta älkää vielä tulko niillä olevia puomeja. Nopeampi väistää hitaampaa!"

Della korskui innokkaasti heti laukkaverryttelyssä. Petter istui kyydissä yllättävän tottuneen oloisesti. Nuoren miehen rauhallinen ja vaisu ratsastustyyli sopi Dellalle hyvin. "Hyvä, Petter! Jalka vielä rennommaksi, ettei kantapää nouse."

Nuori Bea ratsasti hoitoponiaan hyvin, ja kaksikon yhteistyö oli kehittynyt hurjasti. "Tosi hyvin menee, Bea! Pidä huoli tahdista, Wilda pääsee kyllä reippaamminkin. Anna hieman lisää pohjetta, niin laukka rullaa paremmin ja sun on helpompi istua."

Pyysin porukan välikäyntiin ja kävin nostelemassa pitkien sivujen laukkapuomit sokeripaloille niin, että vain puomin toinen pää oli korotettu. Korjailin vielä toisen pääty-ympyrän laukkapuomit kauniiseen viuhkaan.

"Okei! Lähdetään tekemään tätä tehtävää vuorotellen. Kävellään tässä pääty-ympyrässä odottamassa vuoroa, niin ei tule kolareita. Ponit lähtevät ensin noille suoralla oleville puomikavaleteille", ohjeistin ja osoitin juuri nostamiani esteenpuolikkaita, jotka oli aseteltu ponien lyhyeen laukkaväliin sopivaksi. "Sen jälkeen sitten tuonne toisen päädyn pääty-ympyrälle, ja tähdätkää sisäkurviin, niin askelväli on sopiva! Kimi, Wilda ja varmaan Feitlikin tekee radan näin."

Amira, Hilla ja Bea nyökyttelivät ymmärryksen merkiksi.

"Loput sitten ratsastavat uraa pitkin tuonne pääty-ympyrälle, ja tähdätkää puomeilla ulkokurviin. Stella voi mennä suht keskeltäkin, ettei mene kompuroinniksi", selitin. "Pääty-ympyrän jälkeen ratsastakaa tuon toisen sivun puolikavaletit, ne on hevosille sopivin välein tehty. Ja Freya, saat tulla melko isossa laukassa." Silmälasipäinen tyttö nyökkäsi ujosti.

"Aletaas tulla yksi kerrallaan! Seuraava voi lähteä, kun edellinen on aloittamassa pääty-ympyrää. Pidetään sama järjestys, Cathy, sä voit aloittaa kun oot sopivasti siinä linjalla."

Vaaleatukkainen ratsastaja patisti tammanlössykän käynnistä suoraan laukkaan. Lidia oli jo silminnähden energisempi, sillä se tiesi pääsevänsä pian hyppäämään.

"Hyvät puomit, Cathy! Ratsasta tarkasti kulmaan ennen suoralle kääntymistä. Yy, kaa, koo, ja hyppy! Hyvä, pidä asento hiljaa ja kättä aavistuksen verran eteen. Pohje lähellä."
"Rauhallista laukkaa, Petter. Jos se hermostuu puomeilla, niin tee uusi ympyrä. Hyvä! Viimeinen puomi jäi takajalkojen väliin, mutta muuten hyvä. Käsi rauhassa, puolipidätteitä ennen kavaletteja. Yy, kaa, koo, nee, vii. Tosi hyvä jumppasarja siinä! Taputa."
"Pohje lähellä, Amira, ettei Kimi mutkittele. Keskelle jokaista estettä, vaikka ne onkin vinoja. Tahti! Meinasi käydä ahtaaksi, ensi kerralla ota rauhallisemmin. Hyvä asetus ympyrällä, jes, just noin! Sisäreunaan puomeille. Kehu Kimiä!"

Freya ratsasti vuonohevostammaansa varovasti. "Vielä rohkeammin eteen, Freya! Hyvät puomit siinä. Tarkasti kulmaan, just noin. Ja eteen! Yks, kaks, kol, hyppy. Hyvä siinä. Voit istua vähän suorempana, näin pienillä esteillä ei tarvi kovin paljoa yläkroppaa. Hyvä!"
Seuraavaksi vuorossa oli Feitli, joka olisi mieluummin kahlannut pääty-ympyrän puomit jollain epämääräisellä issikka-askellajilla. "Hyvä jumppasarja, Hilla! Tarkasti kulmaan, ja tähtää sisäkurviin puomeilla. Äh, pääsi rikkomaan. Ota uusi ympyrä, ylläpidä laukka! Ratsasta tuntumaa kohti. Noin, parempi!"

Pikkuinen welshtamma kuljetti ratsastajaansa tottuneesti. "Tosi hyvä, Bea! Pidä jalka lähellä, ettei tahti hiivu viimeisillä puomeilla. Hyvä kulma, ylläpidä laukka. Noin! Kehu ponia!" Bea näytti tyytyväiseltä suoritukseensa, ja hänestä huomasi alkujännityksen olevan tiessään.

"Tullaanko toinen kierros?" Cathy huikkasi.
"Jees, tule vain! Nostan äkkiä nämä pääty-ympyrän puomit ylös", vastasin ähisten.

Seuraavaksi tulimme vielä saman tehtävän niin, että pääty-ympyrän puomit olivat kyljellään olevien sokeripalojen päällä. Siitä muotoutui kivat pikku kavaletit, ja ratsut pääsivät nostelemaan vähän jalkojaan. Lopuksi vaikeutin tehtävää vielä nostamalla joka toisesta suoralla olevasta kavaletista molemmat päät ylös, ja laskin joka toisen takaisin puomiksi. Kavaletti, puomi, kavaletti, puomi, kavaletti. Pääty-ympyröillä luvassa oli askeleenpidennys- ja lyhennystehtävät, joissa pointtina oli tähdätä askeleesta riippuen joko ulommas tai sisemmäs. Tehtävä sujui niin mukavasti, että Lidia ilakoi ympyrän jälkeen jopa pienellä ilopukilla Cathyn kikattaessa selässä.

Viimeiselle tehtävälle nostin kaikki suoralla olevat viisi estettä kavaleteiksi, jotta päästiin kunnolla jumppasarjatunnelmaan. Petter pääsi juoksuttamaan Dellaa pääty-ympyrälle tamman kuumuttua niin, että viimeiset kaksi kavalettia kaatuivat kolisten. Nuori mies ratsasti tyylilleen uskollisesti hyvin rauhalliseen tapaan, ja niinpä tammakin rauhoittui pian. Wildalla meinasi hyytyä askel korkeilla jumppasarjoilla, mutta Bea kannusti ponia hyvin, ja tehtävä sujui uusintakierroksella jo ongelmitta. Feitli taas rikkoi viimeisen kierroksen laukasta komeaan passiin innostuneisuuttaan. "Melkein sanoisin, että taputa, mutta älä kuitenkaan, kun tuo oli vahinko!" Nauroin Hillalle äimistellen islantilaistamman liidokasta askelta. Amira ja Kimi selvisivät tehtävistä orin kuumumisesta huolimatta oikein mallikkaasti, ja nuorella ratsastajalla olisi tuntunut olevan menohaluja korkeammallekin radalle.

"Hyvin sujui, tyypit!" Kehuin. "Ottakaas rauhalliset loppuverkkaravit ja antakaa hevosten venyttää."

"Voitte jättää puomit paikoilleen, mutta veisittekö sokeripalat porukalla pois! Seuraavakin tunti hyppää. Kiitos tunnista!" Huikkasin kipittäessäni toimistoon rahastamaan viideltä alkavan tunnin osallistujia.