77 osumaa on löytynyt haulle 0

Kimin päiväkirja

Ilta alkoi jo hämärtää, kun vihdoin ja viimein näin auton valot Shelyesin pihatiellä.
Vihdoinkin, ajattelin jo närkästyneenä. Varpaat oli paleltumispisteessä, samoin sormet ja hampaatkin kalisi. Enää ei ollut kesä, eikä villasukat tai lapaset olisi olleet yhtään pahitteeksi, kun joutu odottelemaan hevosen saapumista tuntikausia jäätävässä Norjan ilmastossa.

Kuljettajana oli joku mies, joka nyt hyppäs ulos autostaan isälle jotain puhumaan. Tallin omistajatar Jassukin oli saapunut paikalle kuuntelemaan keskustelua. Mua se ei vähempää voinut kiinnostaa, vaan suuntasin suoraan avaamaan lastaussiltaa. Mä halusin jo nähä mun ponin. Kun olin just saamassa lastaussillan alas, Jassu, isä ja se kuljettaja saapu paikalle.
"Mä voin auttaa sua" Jassu sanoi heti ja tuli auttamaan lastaussillan kaa, ite taas loin naiseen kiittävän katseen, ja vaikka ääneen sitä en myöntänytkään, kyllä se vähän vaikeeta yksin oli.
"Siinä sulla on terhakka tyttö" kuljettaja totesi nojaillen koppiin. Tuhahdin arvostelevasti, luuli varmaan mua jokskuks kakaraks.
"Jooh, välillä vähän turhankin..." iskä totesi lyhyesti. Silta pamahti alas ja kopista paljastui suloinen, mustaläikkäinen poni, jolla oli päällään siniset kuljetussuojat, pehmustettu riimu ja fleeceloimi. Henkäsin hiljaa ihastuksesta.
"Otetaan sut ulos sieltä" mutisin hiljaa ponin kuopiessa kopin puruihin tunnelia Kiinaan minkä ehti. Varovasti pujottauduin laittamaan riimunnarun kiinni renkaaseen ja irrottamaan Kimin kuljetuskopista. Poni peruutti vähän turhankin vauhdikkaasti kopista ulos ja alkoi heti hiekalle päästyään korskumaan ja steppaamaan mun ympäri.

"Rauhotu vähän" tuhahdin keräten narua tiukemmaksi. Kuljettaja ja isä jäi kattomaan vielä jotain Kimin tavaroita, kun Jassu jo johdatteli mua talliin. Se oli  jo hiljentynyt aikalailla ja paikalla oli enää joitai satunnaisii vakkari hoitajii ja yksityisenomistajii, lähentelihän kello jo seiskaa.
"Täs on Kimin karsina, iltatallintekijä on jo lykännyt sinne vähän heinää, jotta pojalla olis jotain tekemistä kun sä otat noita varusteita siltä pois" Jassu hymyli mulle ystävällisesti.
"Joo. Kiitti" kuittasin hymyillen ja talutin ponin karsinaan. Kun päästin Kimin irti, sen turpa upposi salamana heiniin, ahne poni. Jätin riimunnarun karsinan eteen kerälle ja aloin avaamaan kuljetussuojien tarroja.

Pian homma oli hoidettu, ja Kimin karva paljastui kokonaan. Faija oli raahannut kamat omalle paikalleen satulahuoneeseen, ja mä olin käyny heittää jo kuljetussuojat ja loimen pois. Sen jälkeen se oli lähtenyt kotiin ilman mua, "koska mä voisin yhtä hyvin kävellä sen parin kilsan matkan". Homma oli vähän ärsyttäny, mutta en mä vielä silloin ollu valmis lähtemään kotiin. Kimi oli siistin näköinen, joten en jaksanut enää alkaa harjailemaan sitä.

Katselin ympärilleni vaivihkaa. Ilmoitustaululla luki isolla "Hoitajahaku AUKI", mäkin olin ilmoittautunut siihen. Saa nähdä miten käy. Toimisto, rehuhuone, varustehuone, sitten huomasin käytävän päässä häämöttävät portaat. Siellä olisi luultavasti hoitajien ja yksäreiden omistajien oma tila. Lähin kiipeemään rappusia ja saavuin mukavaan tilaan. Se oli selvästi oleskelutila. Pari tyttöä oleskeli sohvalla ja katseli jotain lehteä. Ne ei kiinnittäny muhun mitään huomioo, joten en mäkää viitsiny moikata. Kaapit oli sieväs rivissä, ja yhdessä luki mun nimi. Tiesin et tääl oli kaapit, sil olin saanut oman avaimeni Jassult päiväl. Mut olihan se aika siistii.

Kello alkoi olla jo kahdeksan, joten päätin lähteä hipsimään kotiin päin. Sanoin moikat Kimil, kietasin kaulahuivin kaulaan ja lähdin kotiin.

Merkintä 1, #Tarinatempaus2019
Aloituspvm 20.11.2019

Jurin hoitopäiväkirja

Mer ja Juri
Ajan tallille päin, ja mietin mitäköhän on taas tullu tehtyä.
^Otin hoitohepaks Jurin, orin joka pitäis viedä 160cm tasolle esteillä. No, onneks mulle on hevonen joka hyppää samn verran. ^ Mietin saapuessani tallin pihaan. Parkkeeraan ja sammutan moponi, ja lähden talliin. Kävelen pitkin käytävää, ja luen karsinoiden ovista hevosten nimiä. ^Juri, Juri.. ^ toistelen pääni sisällä. En löydä karsinaa tästä tallista, joten lähden toiseen. Löydänkin sieltä Jurin karsinan, ja lähden varustehuoneeseen. Otan sieltä liinan ja suitset. Vien ne karsinalle, ja otan riimun ja narun mukaani. Lähden tarhoille katselemaan hevosia. Käyn kaikki hevoset katseellani läpi, ja otan puhelimestani kuvan Jurista. ^toivottavasti opin nää viel^ mietin käydessäni hevosia jo toistamiseen katseellani läpi. Vihdoin löydän Jurin sen tarhakavereiden ansiosta. Kävelen tarhalle ja sanon "Juri?". Ori nostaa päänsä, ja lähtee kävelemään portille päin. Menen sisälle tarhaan, ja hevonen pysähtyy eteeni. "no hei, mitä poika?" puhelen Jurille. Pujotan riimun orin päähän, ja kliksautan narun, sekä poskilukon kiinni riimuun. Avaan portin ja talutan Jurin ulos. Suljen portin, ja lähden taluttamaan orin tallia kohti. Se alkaa tanssahdella hieman, mutta lopettaa talliin päästyämme. Talutan Jurin karsinaan, ja otan riimun sen päästä. Suljen oven lähtiessäni karsinasta, ja haen harjat. Alan harjata Juria, samalla sen tutkiessa karsinaa ja minua. Saan orin harjattua, ja laitan sille suojat ja suitset. Jätän liinan vielä ulkopuolelle, ja otan kaviokoukun. Talutan hevosen pois karsinasta, ja otan kaviot. Jätän koukun Jurin harjoihin, ja nappaan liinan mukaan. Talutan orin maneesiin, ja pysäytän sen keskelle. Maneesissa on Della, varmaan sen hoitajan kanssa. Talutan Oria muutaman kerran maneesin ympäri, ja vien ohjat maneesin reunalle. Kiinnitän liinan suitsiin, ja otan käyntiä ympyrällä. Vaihdan suuntaa, ja pyydän ravin. Juri lähtee aika reippaasti, mutta annan sen mennä ettei tule ristiapuja. Vaihdan suuntaa, ja pyydän taas ravia. Juri haluais mennä täysiä, mutta en anna. Della lähtee ratsastajineen, joten koko maneesi on meidän käytössä. No, Vähät siitä ilosta, pyydän varovasti laukkaa, ja Juri nostaa nätisti, mutta lähtee pukkipossulaukkaan. Ori pysähtyy kuin seinään, ja hyppää pystyyn. "heei nyt loppu!" sanon kun huomaan orin pelleilevän tahallaan. "Vaikka ollaan kahdestaan, käyttäydy." sanon tiukasti, ja pyydän käyntiin. Ori rentoutuu, ja käsken laukkaan. Juuri kun Juri rentoutuu ja keskittyy, jostain kuuluu kauhea kolaus. Juri jatkaa kuitenkin jännittyneenä, vaikkakin vähän pöllönä. Hidastan käyntiin ja kävelen orin luo." nyt meni hyvin" sanon ja haen orin ohjat. Irrotan liinan ja annan Orin mennä tyhjässä maneesissa. Juri palaa luokseni namien toivossa. Laitan sen ohjat kiinni kuolaimiin, ja lähden taluttamaan maastoon pois tunnin tieltä. Maastossa Juri kävelee rauhassa, ja noin puolentunnin päästä saavumme tallille. Talutan Jurin karsinan eteen, ja otan kaviot. Talutan Jurin karsinaan, ja otan sen suojat ja suitset pois. Alan harjailla oria, ja se nyt saa sen namin. Laitan Jurille loimen, sillä on sen verran vähän asteita. Laitan Orille riimun, ja lukitsen poskilukon. Talutan orin maastoon, ja annan sen kävellä pitkää ja rentoa käyntiä. Lenkki kun ei nyt erityisen raskas ole, saavumme tallille vasta kun tunnit on loppu. Jassu kävelee maneesissa ulos, juuri kun talutan siitä oria. "moikka, miten teillä meni?" nainen kysyy. "ai moi, tota ihan hyvin jos paria pelleilyä ei lasketa" sanon. Jassu halusi kuulla tarkan selityksen pelleilystä, joten selitän koko homman. Kysyn vielä kolauksesta, ja ilmeisesti joku puomi oli pudonnut jossain. Jassu oli tyytyväinen ostokseensa, ja taputtikin sen kaulaa. Vein vielä Jurin tarhaan, ja lähdin talliin siivoamaan karsinan. Katsoin orin koon ostoksia varten.
Putsasin orin suitset, ja katsoin sen kamat läpi. Otin kypäräni, ja lähdin mopolleni jolla ajoin kotiin.

Hm 1 #tarinatempaus2019  17.11. 2019  tarina 1