Robinin päiväkirja

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty La 07 Loka 2017, 18:31

JB Robinson Crusoe

vakavasti otettava kouluhevonen isolla Koolla


Viimeinen muokkaaja, Janni pvm Ke 13 Joulu 2017, 19:43, muokattu 2 kertaa
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty La 07 Loka 2017, 18:43

7.10.2017


Janni saapasteli Shelyesin tallin käytävällä kuin tiluksia tarkastellen. Työsoppari oli allekirjoitettu ja kahvit juotu, ja tästä päivästä lähtien Janni oli Shelyesin oma kouluopettaja. Ja perin hyvä olikin, Intermediate tason entinen kansallinen ratsastaja. Nyt oli hänen aikansa tuoda osaamistaan tähän norjalaiseen ponitalliin.

Mustien kiiltonahkasaappaiden kannat kopisivat rytmikkäästi tallin lattiaan, kun Janni kiersi tallin jokaisen kolkan, pysähtyi jokaisen ponin kohdalle ja pää kallellaan arvioi, miten ne toimisivat tunneilla. Melkein kaikki hevoset olivat pörröisiä ja pyöreitä poneja, mutta Jannin mielestä ne varmasti sopisivat hyvin tuntilaisille. Ja oritallissa kiertäessään oli Janni nähnyt Ronin, joka oli oikein potentiaalisen oloinen ori. Jokin Ronissa muistutti Jannin omaa hevosta, Robinia, vaikka Robin ei kyllä ollut yhtään niin fiksukäytöksinen kuin Roni.
"Osaatko sä auttaa? Mä en löydä Dimonan suitsia!" nykäisi yhtäkkiä pieni lettipäinen tyttö Jannin hihasta.

"Nomutta tottakai! Minä olen muuten sivumennen sanoen Janika, teidän uusi ratsastuksenopettaja, mutta sano Janniksi vain!" Janni heläytti pirteästi. Pikkutyttö kertoi Jannille innoissaan, että "minun äiti on Jassun kaveli" ja että "minä saan tänään latsastaa talutuslatsastusta! Vaikkei ole edes tuntipäivä!" Tuntui hyvältä, kun sai auttaa ja jakaa osaamistaan muille. Ehkäpä nämäkin vaahtosammuttimen kokoiset natiaiset, joita hän sai auttaa, olisivat itsekin joskus hänenlaisiaan huippuratsastajia. Sitten hän voisi hymyillä hieman ylpeänä ja tuumia, että siellä ne hänen oppilaansa ratsastavat kunniakierroksta.

Lettipää sai poninsa suitset (jotka löytyivät yllättäen niiden omalta paikaltaan satulahuoneesta) ja Janni jatkoi kierroksensa loppuun. Maneesi oli hieno, iso ja hyväpohjainen, ja siellä oli jopa eristeet ja lämmitys. Mahtavaa, Robinia piti saada treenattua täyspainoisesti ympäri vuoden säästä riippumatta, tuumi Janni.
Ja niin Janika Kortelaisesta ja JB Robinson Crusoesta tuli pysyvä osa Shelyestä.



Viimeinen muokkaaja, Janni pvm Ke 13 Joulu 2017, 19:40, muokattu 1 kertaa
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Jassu lähetetty Pe 20 Loka 2017, 13:27



Janni ja Robin koulutreeneissä kentällä. (EP Jannille)

Anteeksi Robinin naama näyttää ihan ponilta, en vaan oikeesti osaa piirtää isoja heppoja vaikka yritin kattoa varmaan 82095 eri kuvasta mallia:'D
avatar
Jassu
Admin

Viestien lukumäärä : 200
Ikä : 21
Join date : 01.03.2014
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty Pe 20 Loka 2017, 13:29

20.10.2017
Reeniä, reeniä...

(klikkaa kuvaan)


Viimeinen muokkaaja, Janni pvm Ke 13 Joulu 2017, 19:40, muokattu 1 kertaa

_________________
profiilikuva ©Jassu
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty La 02 Joulu 2017, 20:07

2.12.2017


Oli ilta. Talli alkoi hiljetä, suurin osa tallilaisista oli käynyt jo aiemmin päivällä, sillä oli lauantai ja vapaapäivä.
Talliin oli muuttanut vastikään uusia hevosia. Jassu oli ostanut pari uutta puokkia, Dellan ja Lidian, joista ensimmäisenä mainittu vaikutti potentiaaliselta nuorelta hevoselta. Lidia taas oli jo koulutettu, kokenut tuntiratsu. Lisäksi talliin oltiin saatu kaksi uutta yksityistä, kaunis, pieni Blondi-poni sekä suuri, musta fwb ruuna Theo, jonka omisti itseasiassa Suomesta kotoisin oleva mies, Joona.

Saapastelin omissa ajatuksissani tallin yläkerrasta rappusia alas, kunnes törmäsin Joonaan, tähän Theon omistajaan. Kirjaimellisesti, minä törmäsin.
"Anteeksi kamalasti! Ei pitäisi kulkea omissa ajatuksissaan, ei kai sua sattunut?" pahoittelin tietenkin.
"Hah, älä suotta pahoittele, ei mun käynyt kuinkaan", Joona naurahti. "Ratsastamaanko menossa?"
"Kyllä vaan."
"Mahtavaa, niin minäkin! Voidaan treenata yhdessä", Joona ehdotti.
Nyökkäsin. "Meen oritalliin laittamaan Robinia, tuu maneesiin kun oot valmis!"


Puolen tunnin kuluttua kiersi kaksi suurta, tummaa puoliveristä maneesin uraa käynnissä. Tarkkailin Joonaa ja Theoa sivusilmällä. Theolla oli hyvä, näyttävä askel, jokseenkin hätäinen.
Ryhdyimme verryttelemään ravissa. Vilkaisin Theoa, joka hyppäsi pari riemuhyppyä ja ravasi sitten suurta, ponnekasta ravia puhisten.
Tein Robinin kanssa väistöjä, avoja, sulkuja ja laukanvaihtoja. Robin oli hyvä, mutta niinhän se aina oli, Robin oli Robin.
Kun olimme kumpikin Joonan kanssa lopettelemassa, hän heitti ilmoille ajatuksen.
"Vaihdetaanko hevosia loppukäynneiksi? Ihan vaan mielenkiinnosta", hän ehdotti.
Ja pakkohan se oli suostua, halusin tuntea, millainen Theo oli selästä käsin.


Ja Theohan oli ihana. Se puhisi vieläkin, ja jaksoi kävellä loppukäynnitkin suht reippaasti. Jokin siinä viehätti.
Kun talutimme hevosemme ulos maneesista, oli jo pilkkopimeää. Hyvästelin Joonan, joka suuntasi päätalliin, kun me taas Robinin kanssa menimme oritallin (lue: äijäboxin) puolelle, jossa Robinin heppakaverit jo sitä odottelivat. Roni hörisi innoissaan, kun talutin Robinin karsinaansa ja Robin hörähti parhaalle kaverilleen takaisin.

Jätin äijäluolan oripojat odottelemaan iltatallin tekijää, ja lähdin sitten suuntaamaan kohti kotia. Lumi narskui jalkojen alla, kun kävelin autolle. Enää 22 yötä jouluun.

_________________
profiilikuva ©Jassu
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty Ke 13 Joulu 2017, 20:54

13.12.2017

”Lidia reippaammin! Arnen kanssa vatsalihakset töihin, mutta älä jännitä niskasta! Istu keskellä hevosta suorana, leuka ylös, just noin! Nyt on parempi. Taivuta Ronia paremmin kaarteissa!”
Haukankatseeni tarkkaili maneesia harjoitusravissa kiertävää aikuisryhmää. Välillä siemaisin kahvimukista lämmikettä tai oikaisin jalkojani peittävää fleecevilttiä.
”Parempi ulko-ohjan tuki Tranen kanssa! Nyt näyttää Arnen kanssa hyvältä, pidä toi! Eikä yhtään reippaammin sen kanssa, tai lähtee taas hätäilyks.”


”Kuule Janni, osaisitkohan sä noin niinku naisena vastata yhteen mun kysymykseen, mikä mua on askarruttanut?” kysäisi yhtäkkiä hiljaa tuntilaisia kyräillyt Sven, joka istui penkillä vieressäni, turvallisen metrin hajuraon päässä. Se harvoin katseli tunteja, koska se ei erityisemmin välittänyt lapsista, joista suuri osa tuntilaisväestöä koostui. Aikuisten ratsastustunteja se kuitenkin seurasi jopa ihan mielellään, etenkin jos tunnilla näki nättejä nuoria naisia. Kyllä se illan alkeisjatkotuntiin mennessä katoaisi maneesista norkoilemasta, se oli varma.

”Riippuu kysymyksestä. Tyhmät kysymykset saavat tyhmän vastauksen, ja niin eespäin”, tuumin.
”Miksi hitossa kaikki naiset aina kusettaa mua ulkonäöllään?” Sven puuskahti.
”Ja mitäköhän sä tarkalleen ottaen tarkoitat?” kysyin toinen kulmakarva koholla.
”Ne tälläytyy sellasen pakkelikerroksen alle että huhhuh ja valehtelee siten ikänsä, kunnes sitten sulle selviääkin että mimmi jota luulit parikymppiseksi onkin jossain peruskoulussa tai sit vielä pahempaa, ne on jotain keski-iän kriisissä kylpeviä yh mutseja joilla on viis kitisevää kakaraa ja koira.”

”Mitä se sua haittaa, että naiset meikkaa?” hymähdin huvittuneena.
”Tulee huijattu olo”, Sven jupisi. ”Mieti nyt, jos oot menossa tyyliin naimisiin jonkun hyvän näkösen jätkän kanssa jota luulet parikymppiseksi ja sit paljastuukin et se on viistoista??”
”Mitä hittoa Sven? Pitäskö mun huolestuu siks, että oot ollu menossa naimisiin viistoista vuotiaan teinipojan kanssa koska luulit sitä parikymppiseks, vai siks, että sä todellakin luulet että ikäero on noin iso asia?”
”Eeeei ku toi oli vaan esimerkki! Mutta ihan totta, eihän siinä ole mitään järkeä, että on noin paljon ikäeroa? Ei sellaset suhteet vaan toimi!” Sven tokaisi.

”Mulla oli 18-vuotiaana poikaystävä, joka oli 24”, heitin, ”ja hyvin se suhde toimi, oltiin kolme vuotta yhdessä ja meillä oli tosi kivaa.”
”Mikäs siinä, jos se on niille osapuolille ok, mutta en mä pystyisi olla esimerkiksi sun kanssa yhdessä. Ei millään pahalla siis, mut onhan 35 jo aika vanha kuitenkin”, Sven sanoi.
”ANTEEKSI MITÄ, NUORIHERRA STEINBAKK?? ENSIKSI, MINÄ EN OLE VANHA, JA TOISEKSI, OLEN 31 ENKÄ 35! JA NYT, ULOS, HÄIRITSET MUN OPETUSTYÖTÄ!”
Sven vilkaisi mua aavistuksen pelokkaasti, mutta keräsi sitten luunsa kiltisti ja poistui paikalta vähin äänin.

”Vai muka vanha, ja tupenrapinat”, mutisin silmät salamoiden.

_________________
profiilikuva ©Jassu
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Janni lähetetty Ti 09 Tammi 2018, 14:45

31.12.2017

Bilemusiikki jumputti hiljaisella taustalla, ja siihen sekoittui naurunpyrskähdyksiä, kovaäänistä puhetta sekä  televisiosta näkyvän Oslon uudenvuodenjuhlien suoran lähetyksen äänet. Kello näytti hieman yli yhdeksää, ja jengi istui punaisen Alias-laudan ympärillä, korttipinoja käsissään. Tiimalasi valutti vaaleaa hiekkaansa, ja Petter selitti Svenille sanoja.

"Aika!" Iitu huudahti, kun tiimalasin kaikki hiekka oli valunut sen alaosaan. Vuoro vaihtui, Iitu käänsi tiimalasin ja minä nostin pakan päältä kortin ja ryhdyin selittämään siinä lukevaa sanaa parilleni Joonalle. Välillä norjan mukaan sekoittui vähän englantia ja suomeakin, mutta siitä huolimatta me oltiin Joonan kanssa lyömätön pari. Ja niinhän siinä kävi, että peli päättyi meidän voittoomme. Tiukan ratsastusopettajan arvokkuus unohtui, kun yhdyin Joonan voitonkarjaisuun ja otin vastaan tequilan, joita Viivi jakeli kaikille täysi-ikäisille.
"Voittajille", sanoi Joona, kilisti tequilalasiaan kanssani ja kittasi juoman sisäänsä. Tequila valui lämpimänä kurkusta alas. Vieressäni Sven puraisi sitruunaa parin juoman jälkeen. "Aloittelijat", tuhahdin katsahtaen sitruunoita, ja sihautin lonkerotölkin auki.


"Hei, pelataan Hitleriä", joku ehdotti, ja olin heti innolla mukana. Olin aina ollut siinä aika surkea, ja pelin päätyttyä nousuhumala oli jo niin vahva, etten enää edes osannut hämmästellä sitä, mihin Ella ja Sven olivat kadonneet, tai että miten kummassa 14-vuotias Iitu tai 15-vuotias Anton kestivät meitä enemmän tai vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisia täysi-ikäisiä. He istuivat television vieressä jutustellen ja hörppien jotakin laseistaan. Toivoin hartaasti, että se olisi korkeintaan cocacolaa.

Hitler päättyi, ja joukko aloitti seuraavan pelin pelaamisen. Minä päätin jättää sen välistä, hengähtää hetken ja juoda vähän vettä. Nousin ylös, suoristin mekkoni helmaa ja suunnistin tieni naposteltavaa ja juotavaa notkuvalle pöydälle. Kaadoin kannusta muoviseen kertakäyttömukiin vettä ja nostin mukin huulilleni. Vesi oli jo vähän lämmennyttä, mutta hyvää se teki silti.
Joku käveli huoneen poikki taakseni ja laski kätensä olkapäälleni. Hymyilin pienesti huomatessani tulijan olevan Joona, ja Joona hymyili takaisin.

"Säkin lepäät tän kierroksen, vai?"
"Joo, pitää välillä vähä muistaa rauhottaa tahtia" hymähdin ja join toisenkin lasillisen vettä. Jouduin katsomaan Joonaa ylöspäin huolimatta siitä että mulla oli jalassani korkkarit. Muhun verrattuna nuoren (tarkalleen ottaen neljä vuotta nuoremman) miehen oli oltava vähintään 185cm, arvioin mittaillessani Joonaa katseellani.


"Ne alottaa kai kohta pelaamaan trivial pursuitia, tuutko mukaan vai meinaako neiti ratsastuksenopettaja seistä siinä koko illan mua tuijottamassa ja vettä lipittämässä?" Joona naurahti hetken kuluttua.
"Mennään, mennään, iltahan on vasta alussa! Äläkä sano mua toistamiseen neiti ratsastuksenopettajaksi, se kuulosti kamalalta" sanoin heittäessäni kertakäyttömukin roskikseen.
"Entä jos sanon?"
"Silloin neiti ratsastuksenopettaja esittelee sulle vanhan kunnon luuvitosen", heitin ilkikurisesti ja mottasin Joonaa kevyesti kylkeen. Kuten sanottu, ilta oli vasta alussa, ja odotin mielenkiinnolla, mitä se toisi tullessaan.

_________________
profiilikuva ©Jassu
avatar
Janni

Viestien lukumäärä : 19
Ikä : 32
Join date : 04.10.2017
Karma : 1

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Robinin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa