Shelyesin Foorumi
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

2020/08/26 - 1 - Päivä ennen lähtöä

Siirry alas

2020/08/26 - 1 - Päivä ennen lähtöä Empty 2020/08/26 - 1 - Päivä ennen lähtöä

Viesti kirjoittaja Katya lähetetty To 27 Elo 2020, 22:17

Puiden lehdet alkoivat hiljalleen muuttua vihreästä keltaisen, oranssin ja punaisen eri sävyihin. Tällä leveyspiirillä syksy tuli paljon nopeammin, kuin Suomessa tai Briteissä, ja illat pimenivät, ennenkuin kerkesi edes huomaamaan. Normaalisti se merkitsi aktiivisen kisakauden päättymistä, mutta tänävuonna kovin rutistus oli vielä edessä. Seppele Cupin ensimmäinen osakilpailu olisi viikonloppuna ja Sommersolvervin jäljiltä mulla oli todella hyvä fiilis lähteä Jätkän kanssa taas kisoihin. Onneksi matkaankin oli varattu hyvin aikaa ja meidän kisasuoritukset olisi vasta lauantaina, joten odotin viikonloppua suht rennoin fiiliksin.

Nyt istuin eteenpäin pyrkivän ruunani selässä, kun valmentajani, Miriam, huuteli maneesin laidalta ohjeita.
”Ota ohjia paremmin käteen ja nosta pääty-ympyrälle laukka!”
Tein kuten pyydettiin, mutta Jätkä laukan sijaan vaan vyöryi eteenpäin ravissa ja mun oli pakko alkaa keventämään, jotta pysyin selässä.
”Tolla tahdilla te ette kyllä voita edes säälipalkintoa Suomessa!” Miriam naurahti mulle puoliksi tosissaan. ”Tuu uudestaan ja nyt se laukka saa luvan nousta. Selkeet puolipidätteet ja napakat pohkeet.”
Tällä kertaa laukka nousi paremmin ja sain hyväksyvän katseen Miriamin muuten vakavan ilmeen takaa.

Pikkuhiljaa Jätkä alkoi herkistymään ja siirtymiset sujuivat lopputunnista jopa mallikkaasti. Kisoissa täytyisi siis verrytellä huolella, jotta kentällä ruuna olisi parhaassa mahdollisessa vireessä. Silloin kun Jätkän sai herkäksi avuille, se toimi kuin unelma. Laukanvaihdot, pohkeenväistöt ja jopa takaosakäännökset tulivat kuin apteekin hyllyltä, jos ratsastaja oli selkeä. Siinä mielessä ruuna olisi loistava opetusmestari jollekkin junnulle. Se vain vaati kärsivällisyyttä, ennenkuin Jätkä malttaa alkaa kuuntelemaan apuja päämäärättömän jyräämisen sijaan.

”Kyllä teillä saattaa olla mahiksia. Muistat vaan pitää pään kylmänä, etkä hötkyile, niin hyvä siitä tulee.” Miriam sanoi, kun talutin Jätkää ulos maneesista. Moiset kehut Miriamin tasoiselta valmentajalta sai hymyn nousemaan korviini ja kiitin naista valmennuksesta, ennenkuin hän linkutti kävelykeppinsä kanssa illan pimeyteen hukkuvalle parkkipaikalle. Minä puolestani suuntasin kohti lämmöllään kutsuvaa tallia, jonka sisällä oli täysi tohina päällä.
”Joko sä oot valmis haastamaan meidät?” Joona kysyi ohi kävellessään. Virnistin miehelle ja tuuppasin häntä kevyesti kädelläni.
”Mä laitan rusetin Jätkän häntään, nii sulla on jotai kivaa katseltavaa kunniakierroksella”, huikkasin perään juuri ennenkuin Joona katosi satulahuoneeseen vastapestyjen kisahuopien kanssa. Huomenna oltaisiin jo matkalla Suomeen.

_________________
• Brynhild Snøbær 10.11.2017
• Ryövärin Suomijätkä 30.4.2020
Katya
Katya

Viestien lukumäärä : 61
Ikä : 24
Join date : 07.11.2017
Karma : 1

Joona and Ella-Amalie like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa