Kimin päiväkirja

Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Ma 18 Marras 2019, 18:45

Berto Primo "Kimi"


risteytysponi ori, 6 vuotias
omistaja Amira Fuglesang
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Ma 18 Marras 2019, 19:25

Oma poni, oikeasti?
18.11

Ilta alkoi jo hämärtää, kun vihdoin ja viimein näin auton valot Shelyesin pihatiellä.
Vihdoinkin, ajattelin jo närkästyneenä. Varpaat oli paleltumispisteessä, samoin sormet ja hampaatkin kalisi. Enää ei ollut kesä, eikä villasukat tai lapaset olisi olleet yhtään pahitteeksi, kun joutu odottelemaan hevosen saapumista tuntikausia jäätävässä Norjan ilmastossa.

Kuljettajana oli joku mies, joka nyt hyppäs ulos autostaan isälle jotain puhumaan. Tallin omistajatar Jassukin oli saapunut paikalle kuuntelemaan keskustelua. Mua se ei vähempää voinut kiinnostaa, vaan suuntasin suoraan avaamaan lastaussiltaa. Mä halusin jo nähä mun ponin. Kun olin just saamassa lastaussillan alas, Jassu, isä ja se kuljettaja saapu paikalle.
"Mä voin auttaa sua" Jassu sanoi heti ja tuli auttamaan lastaussillan kaa, ite taas loin naiseen kiittävän katseen, ja vaikka ääneen sitä en myöntänytkään, kyllä se vähän vaikeeta yksin oli.
"Siinä sulla on terhakka tyttö" kuljettaja totesi nojaillen koppiin. Tuhahdin arvostelevasti, luuli varmaan mua jokskuks kakaraks.
"Jooh, välillä vähän turhankin..." iskä totesi lyhyesti. Silta pamahti alas ja kopista paljastui suloinen, mustaläikkäinen poni, jolla oli päällään siniset kuljetussuojat, pehmustettu riimu ja fleeceloimi. Henkäsin hiljaa ihastuksesta.
"Otetaan sut ulos sieltä" mutisin hiljaa ponin kuopiessa kopin puruihin tunnelia Kiinaan minkä ehti. Varovasti pujottauduin laittamaan riimunnarun kiinni renkaaseen ja irrottamaan Kimin kuljetuskopista. Poni peruutti vähän turhankin vauhdikkaasti kopista ulos ja alkoi heti hiekalle päästyään korskumaan ja steppaamaan mun ympäri.

"Rauhotu vähän" tuhahdin keräten narua tiukemmaksi. Kuljettaja ja isä jäi kattomaan vielä jotain Kimin tavaroita, kun Jassu jo johdatteli mua talliin. Se oli  jo hiljentynyt aikalailla ja paikalla oli enää joitai satunnaisii vakkari hoitajii ja yksityisenomistajii, lähentelihän kello jo seiskaa.
"Täs on Kimin karsina, iltatallintekijä on jo lykännyt sinne vähän heinää, jotta pojalla olis jotain tekemistä kun sä otat noita varusteita siltä pois" Jassu hymyli mulle ystävällisesti.
"Joo. Kiitti" kuittasin hymyillen ja talutin ponin karsinaan. Kun päästin Kimin irti, sen turpa upposi salamana heiniin, ahne poni. Jätin riimunnarun karsinan eteen kerälle ja aloin avaamaan kuljetussuojien tarroja.

Pian homma oli hoidettu, ja Kimin karva paljastui kokonaan. Faija oli raahannut kamat omalle paikalleen satulahuoneeseen, ja mä olin käyny heittää jo kuljetussuojat ja loimen pois. Sen jälkeen se oli lähtenyt kotiin ilman mua, "koska mä voisin yhtä hyvin kävellä sen parin kilsan matkan". Homma oli vähän ärsyttäny, mutta en mä vielä silloin ollu valmis lähtemään kotiin. Kimi oli siistin näköinen, joten en jaksanut enää alkaa harjailemaan sitä.

Katselin ympärilleni vaivihkaa. Ilmoitustaululla luki isolla "Hoitajahaku AUKI", mäkin olin ilmoittautunut siihen. Saa nähdä miten käy. Toimisto, rehuhuone, varustehuone, sitten huomasin käytävän päässä häämöttävät portaat. Siellä olisi luultavasti hoitajien ja yksäreiden omistajien oma tila. Lähin kiipeemään rappusia ja saavuin mukavaan tilaan. Se oli selvästi oleskelutila. Pari tyttöä oleskeli sohvalla ja katseli jotain lehteä. Ne ei kiinnittäny muhun mitään huomioo, joten en mäkää viitsiny moikata. Kaapit oli sieväs rivissä, ja yhdessä luki mun nimi. Tiesin et tääl oli kaapit, sil olin saanut oman avaimeni Jassult päiväl. Mut olihan se aika siistii.

Kello alkoi olla jo kahdeksan, joten päätin lähteä hipsimään kotiin päin. Sanoin moikat Kimil, kietasin kaulahuivin kaulaan ja lähdin kotiin.

Merkintä 1, #Tarinatempaus2019
Aloituspvm 20.11.2019
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Pe 22 Marras 2019, 20:51

Hirmu
22.11

Kolistelin taas vaihteeks kaapil ettimäs Kimin herkkui, ku Inga-Stiina saapu paikalle jo mulle tutuks tulleesee tapaa hymyille.
"Moi" huikkasin sille ja vääntäydyin pystyy. Pamautin kaapin oven kii nii et lukkoki meni kii.
"Moi! Oothan sä valmistautunu?" Inga-Stiina virnisti, oltii sovittu, et tänää kiipeisin ekaa kertaa Kimin selkää.
"Joojoo..." mutisin, en kyl ollu yhtää varma tästki päähänpistost.
"Noniin, cmoon! Kypärä mukaan, kengät jalkaa ja menoks! Ei täs koko päivää oo aikaa!" Inga-Stiina patisteli, ku mä jäin norkoilemaan kaapin luo.
"Tullaan tullaan" vastasin, nappasin kypärän mukaa ja kiiruhdin Inga-Stiinan perää.

Kimin hoito suju ongelmitta, se oli kuin enkeli siin, vaik oliki kahelt puolelt pesaris kii. Se katteli koko aja mitä ne Inga-Stiinan kaa touhuttii korvat söpös hörös ja silmis pieni ponimaine pilke. Varustaminenki oli sujunu yhtä vaivattomasti, Kimi oli käyttäytyny niin hienosti. Jopa sekään ei ollu säikäyttäny nuorta ponii, ainakaa pahasti, ku me oltii Iiässän kans säädetty satulahuopaa egPRO:n Paris-huovaks, sil se mikä Kimil oli, oli valkonen, kisahuopa, nii en halunnu pilaa sitä.

Ja nyt me seisottii Kimin kaa maneesin keskellä kiristämäs vyötä. Mä kiristin, ku Inga-Stiina piteli Kimiä, joka olis niin paljon halunnu hangata Iiässän ratsastushousut iha likasiks.
"Ootko sä kohta valmis, Kimii on vaikee pidätellä" se naurahti ja työnsi Kimin päätä pois.
"Joo, kiipeen ny satulaan nii voiks roikkuu" sanoin ja otin Inga-Stiinan ojentamat ohjat käsiini. Se nyökkäs mulle vastaukseks ja meni roikkumaan toiseen jalusimeen. Nousin satulaan vaivattomasti ja Kimi oli saman tien lähös ku raketti matkaa.
"Pruuuu" henkäisin ja kiepautin Kimin uudelleen lähtöpaikalle.
"Nyt sä ootat kunnes mä oon saanu jalkkarit jalkaa ja vyön tiukalle" komensin ponia, vaik se tuskin ymmärs sanaakaa mun yksinpuhelust. Ku mä roikuin jo vyössä kii ja Kimi oli ottamas lähöt, Iiäs syöksy apuun pitelee ponii kuolaimest kii.
"Tänks" henkäisin ja sain kuin sainkin kaiken säädettyä, ennenku Inga-Stiinanki oli päästettävä sen ympärillä nyhjäävä poni kävelemään uralle. Kimi käveli kiireist käyntii pää korkeella, yritin puhella sille rauhottavasti ja päästin vähä pidempää ohjaa. Kimi touhotti hirveesti ja käveli jännityneesti, maneesi oli ilmesesti sille uudempi tuttavuus.

Inga-Stiina istu maneesin keskellä jollain korokkeella, kännykkä ojossa valmiin kuvaamaan, jos mä sattuisin tippumaa, kun mä alotin käyntityöskentelyn. Otin alkuun iha taivutteluu volteilla. Kimi kulki hyvin pehmeellä kuolaimella, ja taipui ihan kivasti sisään. Urallakin se käveli nätisti, mut kiireisesti tiuhaa tahtia, vaikka ei kummemmin kaulaansa kaarelle laittanu. Se tuntu kuuntelevan mua hyvin, joten siirsin sen hteken päästä raviin, se oli aika herkkä. Siinä Kimi lähti kiirehtimään. Yritin hidastaa tahtia hitaammalla kevennyksellä ja ääniavuilla. Hetkeks aikaa ori maltto hidasta, mut sit se taas jatko kiirehtimistä.

Ku oltii ravattu jonku aikaa, aloin taas taivuttelee Kimiä. Se totteli mua kivan herkästi ja taipu kivasti sisälle. Huomasin, et Kimi selvästi oli aika taitava, mut se ilmeisesti ei vaan jaksanu työstää samaa asiaa kauan aikaa. Ilmeisesti olin unohtunu vähä matkustamaan Kimin selkään ja yhtäkkiä kun se loikkasiki sivuun jättiloikalla vetäen päätä alas havahduin. Reaktioista vetäsin napakasti ohjista, josta Kimi vaan innostu pukittelemaan.
"Kimi! Pruuuuuut" ähisin tehden puolipidätteit. Nousin joka kerta kevyeen isuntaan, jot en joutuis kaulal ku Kimi pukitti. Sain lopulta vahvoilla pidetteil rauhotettuu Kimin seisomaan aloilleen turpa katsomon seinää hipoen.
"Hitsit ku sä et tippunu, mut läheltä liippasi!" Iiäs virnisteli maneesin keskustasta. Se oli noussut seisomaan ja nyt se katto antaumuksella sen puhelinta, ilmeisest Kimin pukittelua.
"Sain susta hyvää matskuu!" tyttö virnuili heiluttaen kädessä olevaa puhelintaa.
"Just..." tuhahdin pieni hymy kuitenkin huulillani. Jatkoin ravis taas uraa pitkin. Keventelin iha ku mitää ei ois tapahtunu rauhassa Kimin pienessä poniravissa ja jatkoin taas taivuttelua lisäten pitkille sivuille tempon hidastuksen.

Kimi oli ennen välikäyntei ottanu viel pari ylllätyspyräystä laukkaan ja pukitellu, mut täl kertaa olin ollu paremmi hereil, kiitos Kimin pienest muistutuksest, et hei, eipä nukuta siel seläs. Ku oltiin kävelty välikäynnit, ajattelin alkaa ottaa laukannostoi. Iiässällekki siitä mainitsin sen ohi ravates.
"Nii mä ajattelin ottaa koht laukkaa, et pidä puhelin valmiin" virnistin sille ja se näytti mulle peukkui.
"Ofc!" se virnuili.

Huokaisin syvään ja istuin satulaan. Kimi tuntu heti tietävän et mikä oli homman nimi ja oli pyrähtämäs laukkaan. Mä kuitenki olin vähä valmistautunu johonki tämmösee ja tein vahvan pidätteen. Kimi pysy kuuliaisest ravis sen seurauksen, vaik tiesin sen haluuvan laukata pään viskonnast päätelle. Rentoutin itseni ja keskityin. Seuraava kulma, ajattelin. Annoin Kimin ravata lyhyen sivun päätyyn, sitten tein puolipidätteen ja annoin laukkapohkeet. Kimi lähti laukkaan ku tykki. Pidätin sitä kuitenki istunnal sen verran, et pian se laukkas iha mukavasti, mut reippast. Ihan yhtäkkii Kimi heittäytyki hankalaks. Se vetäs päänsä alas niin reippasti, etten ehtiny reagoimaan ja alko hyppimään kummallisia loikkia, jois oli mukan pukki. En ehtiny tekee mitää, ku tunsin jo mätkähtäväni maahan kauniin älähyksen saattelemana.
"Hahaa! Sain sen videolle!" kuulin Inga-Stiinan riemuitsevan, kun kömmin ylös ja pudistelin hiekkaa housuist. Kimi oli jääny seisomaa hölmistyneen näkösenä mun vieree ja nuuhkimaa mua.
"Voi ponilurjus!" toruin sitä, mut se näytti nii hölmöltä, et en voinu olla nauramat.

Laskeuduin ratsailt jalat iha hellinä.
"On se kyl riiviö" mä päivittelin löysätessäni vyötä ja nostamas jalustimii.
"Se on kunnon hirmu!" Inga-Stiina virnisteli voitonriumusen siit, et se oli kai saanu videol molemmat tippumiset. Kimi oli siis heittäny mut toisenki kerra alas seläst saman laisil pukkiloikil, mut kolmatta kertaa se ei onneks tehonnu. Kuitenki Kimii laittaes pois vähä syyhytti, pieni pirulline enekeliponi oli saanu heitettyy mut kaks kertaa selästä alas, ja mä muka luulin olevani roikkumise maailmamestari! No ehkä ne taidot karttuis täs Brellan ja Kimin kaa puhailles... Aika näyttää, mitä kaikkee meille viel tuleekaa käymää.

Merkintä 4, #Tarinatempaus2019, aloituspvm 20.11.19
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Ma 16 Joulu 2019, 20:18

Lumipäiviä
10.12

Saavuin Shelyyn kirpeässä pakkassäässä. Ajatukset oli ihan sotkussa ja fiilis maas. Kimin kanssa ei ollu viimeaikoina menny hyvin. Se oli tiputtanut mut joka tunti monta kertaa ja riekkunut iha huolel. Pitäs varmaa laittaa se vaa takas suomeen ja ostaa joku toinen poni. Äh, en mä oikeesti tiedä. Jos tilanne ei täst mikskää Kimin kaa muutu, se lähtis takas suomeen. 

Suuntasin suoraan tarhoille, missä Kimi lämmitteliki pienessä aurinkoläikäs, ku muuten tääl oli niin kylmää ja valkosta. Vanssit ei ollu hyvä idea lumi- tai varsinkaa jääkeleille... Nappasin portinpielestä sinisen narun mukaan ja liukastelin tarhan alkumetrit Kimin luo. Nappasin narun riimuun ja lähin kohti oritallia. Kimil oli hokit kaikis jalois, jote se suunnillee veti mua perässä jäisil kohil, ku ei millää voinu kävellä rauhas. Oli siinäki mulla poni.

Talliin päästessä vastaan tulvahti lämmin hevosentuoksuinen tuulahdus. Talutin Kimin suoraan pesarille, mut käytäväl oliki jonku kottarit.
"Väistä vähän" tiuskasin vähän ärtyneesti karsinassa ahertavalle ihmiselle. Se kääntyi vähä hölmistyneen näkösen kattomaan mua ja selän takaa kurkkivaa Kimiä.
"Voitko siirtää noita kottareita?" kysyin uudelleen.
"Öh joo voin, sori" se sanoi ja vilkaisi muhun siirtäessään kottarit sivuun.
"Tänks" kuittasin sille lyhyesti ja talutin Kimin pesariin. Kiinnitin sen molemmilta puolilta ja lähdin hakemaan ponin kamoja, ja vaihtamaan omat vaatteeni ratsastusvaatteisiin.

Ku palasin mahtavan varustekasan kaa Kimin luo nojaili se kottariheppu pesarin seinään. Vilkaisin sitä ja jatkoin puuhiani. Laitoin satulan telineeseen, suitset naulaan ja otin harjaboxista harjan, jolla aloin sukimaan Kimiä.
"Ootko uus täälläpäi?" se kysy multa hetken päästä.
"No enny tiiä. On täs jonku aikaa tullu pyörittyy, mut ei hirvee kauaa" tyydyin hymähtämään sille siirtämättä katsettakaan pois orini pehmoisesta ja pörröisestä talvikarvasta.
"Okei. Oon Christian" se tokaisi.
"Amira" kuittasin siirtyen Kimin kaulan ali toiselle puolelle.
"Ja sä taidat omistaa tän villikön" Christian naurahti ja taputti Kimiä lautaselle.
"Joo..." hymähdin. 
"Näin sut ratsastamas yks päivä, näytti villiltä teidän meno" se jatkoi, oli kai huomannut mun kummastuneen ilmeen.
"Joo... Kyl se välil pitää sellasta showta..."
"Lisäks hoidan Brellaa" lisäsin viel.
"Ketä sä hoidat? Vai omistatko jonkun yksärin?" kysyin nostaen katseeni Christianiin.
"En mä. Oon vannonu etten nouse noiden eläimien selkään vaikka mikä ois, ties mitä vielä tekevät" se naurahti vinosti.
"Aaa..." mä en kyl ihan ymmärtäny sen logiikkaa, kai se sitte oli tääl vaa rahan takii, tai en mä vaa tiiä. Nostin satulan Kimin selkään ja suoristin satulahuovan. Oliha se kuitenki iha mukava ku oli joku juttukaveri.

Talutin Kimin maneesin keskelle kaartoon ja kiristin satulavyötä. Se oli oppinut, että kun mä nousen selkään ja kiristän satulavyötä pitää seisoa nätisti paikoillaan. Me oltiin opetettu se Kimille Iiässän kaa. Laskin jalustimen alas ja ponnasin selkään. Kimi oli lähös jo, mutta pidätin sitä ja kiersin sen ympäri samaan kohtaan, mistä oltiin lähetty. Laskin toisenkin jalustimen alas ja tarkistin vielä satulavyön. Sitten päästin Kimin kävelemään uralle.

Kimi kipitti tutuilla tikitysaskelillaan uralla, kun keräilin ohjia kasaan. Alotin tunnin ihan perustehtävillä, eli taivuttelemalla ja ottamalla ravi - käynti - pysähdys siirtymisiä. Ohjasin Kimin voltille ja asetin, Kimi taipui kivasti. Se tuntu olevan kuulolla hyvin, kun pidätin, ori jäi seisomaan kuuliaisesti paikoilleen.
"Oho, ootko oppinukki jotai?" hymähdin ja taputin Kimii kaulalle antaen sille merkin lähteä käyntiin. Lyhyellä sivulla otin pysähyksestä suoraan ravinnoston, mut suoraan sanottuna Kimi kuumu siit liikaa, joten päätin jättää ne suosiolla pois. Siirtymisissäki Kimi kuunteli mua kivasti, vaikka kiirehtiki vähän turhan paljon.

Ku olin saanu Kimin kuuntelemaan mua kunnolla, otin sen raviin. Aloititettiin ravityöskentely taivuttelulla ja asettamalla volteil. Kimi totteli mua hyvin, kun käänsin sen voltille ja aloin asettamaan. Se oli tosi kuuliaisel pääl tänää ja kumma kyl tuntu kerranki olevan kunnol kuulol ja sillee oikeesti yrittää. Ku Kimi alko taipuu hyvin, aloin ottaa tempon lisäystä pitkille sivuille. Annoin Kimille pohjetta ja se lähti kipittämään kovempaa. Otin hieman ohjasta kiinni ja annoin samaan aikaan pohjetta hieman. Kimi teki pukkiloikan hermostuessaan, kun ei ymmärtäny mitä mä tarkotin.
"Noniin Kimi rauhassa, nyt" puuskahdin, kun en meinannu saada Kimii takas hallintaan. Aikamme siinä sitte hengähdettiin turpa seinässä ja jatkettiin sitten treenejä. Pyysin Kimin raviin ja jatkoin tehtävää. Täl kertaa annoin pohjetta ja otin ohjal pidätteitä vuorotellen. Nyt Kimi ymmärs sen mitä halusin ja alko mennä nätisti pidempiä askeleita. 
"Jessss, hyvä poni" taputin orii kaulalle ja päästin ohjat pitkiks välikäyntei varte.

Hetken pääst keräsin ohjat taas ja pyysin Kimin raviin. Se kulki rennosti allani kaula kaartuen hieman muotoon. Istuin harjoitusravii ja annoin laukka-avut. Kimi syöksähti laukkaa, mun pidätteet ei mennyt läpi, joten kannustin sitä laukkaamaan kovempaa, jot ori ei ainakaa pukittelis, kosk sit mun peli ois menetetty. Kimi sai rallitella maneesin ympäri sen kolme kertaa, ja sit mun pidätteet alko mennä läpi. Otin Kimin käyntiin ja annoin sen tasata hengityksen. Sit otin ponin uudelleen ravin kautta laukkaan. Käänsin Kimin ympyrälle ja aloin kokoomaa laukkaa. Se suju yllättävän hyvin ja pian Kimi laukkaski nättiä, vahvaa laukkaa ympyrällä kaula kaarella asettaen sisälle. Hymyn kare kohos naamalle ja pysy siinä.

Liu'uin Kimin selästä alas, löysäsin vyöt ja nostin jalkkarit ylös. Taputin Kimii viel kaulalle, oli jääny tosi hyvä fiilis tunnist, Kimi oli ollu tosi hyvänä. Talutin orin tallii ja otin silt kamat pois. Kimi oli hikine, ja kelloki alko olla paljo, jote heitin sille fleecen niskaa ja jätin karsinaan heinien kaa. Vein kamat omille paikoille ja kipusin sitte ullakolle oleskelutilaan. Siel näin Christianin istumas sohval kattomas puhelinta. Istuin tämän viereen.
"Mä jo ajattelin et olit lähteny kotiin" poika virnisti mulle.
"En mä ny viel" naurahin vähän. Oikeastaa ei Christian ollu iha nii ärsyttävä mitä alkuu luulin.
"Teilhä näytti menevän tänää iha hyvin Kimin kaa?" Christian naurahti hieman.
"Ai häh? Olitsä kattoo ku mä ratsastin sil?" kurtistin hieman kulmiini.
"Joo, iha sattumalta eksyin maneesii" se naurahti vähän.
"Jaa-a. Mut kyl meil ny iha jees meni" myönsin.
"Eks oikeesti huomannu mua? Kolistelin siel iha huolel" Christiania nauratti näköjään vähä.
"No enpä tainnu" mä naurahin vähäsen.

Merkintä 5, #Tarinatempaus2019, Aloituspvm 20.11.19
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Ti 17 Joulu 2019, 21:37

Kuvauksellista
14.12

Käytiin tänään ottaa mun valokuvausta harrastavan faijan kanssa parit kuvat Kimin kaa. Alkuun tosin annoin sen juosta vähän irtona maneesissa, kun ketään ei näkyny mailla eikä halmeilla. Kimi innostu siit vähä liiakski ja yhes kaartees se sitte kaatus. Säikähyksel selvittii, ja Kimi näytti enimmäkseen erittäi hämmentyneelt tilanteesta, nousi pystyn ja kävi sit uudelleen piehtaroimaan. Vähän hölmö. Ku otin Kimin kiinni, se oli saanu purettuu onneks kaiken ylimääräsen virtansa pois. Harjailin Kimin sitte hienoks ja mentii tyhjään tarhaan ottaa kuvia. Eihän se helppoo ollu pitää Kimii paikoillaan ilman riimuu, mut mun supertaitavan faijan kans taidettii onnistuu siin ihan hyvi. Onneks oltiin juoksutettu energiapommia ennen kuvausta, sil muuten siit ei luultavasti ois tullu yhtikäs mitään. Kimiin olin kyl supertyytyväinen! Ja kuvatki oli ihan jees. 

Kimin päiväkirja 14776487

Merkintä 6, #Tarinatempaus2019, aloituspvm 20.11.2019
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Ke 18 Joulu 2019, 21:26

Siis mitä, esteitäkö?
18.12

Inga-Stiina ilmesty maneesiin, juuri, ku mä olin säätämäs satulavyötä selästä.
"Moi!" se tervehti mua.
"Moih" ähkäisin pidätellen Kimiä.
"Sää muuten hyppäät tänään esteitä" Iiäs sano ja lähti hakee estetolppia ennenku mä olin kerenny sanoo mitää.
"Siis mitä? Hyppään? Esteitä?!" mä kauhistuin.
"No esteitä esteitä!" kuuluin jostain maneesin katsomon laidalt Iiässän ääni. Pyysin Kimin käyntiin uralle.
"Et oo tosissas! Tää on ihan seko jo muutenkin!" 
"Oon mä, sä hyppäät tänään esteitä" tyttö sano määrätietosesti kantaen jo ekoja tolppia hiekalle. Kimi seuraili sen puuhia korvat uteliaasti hörössä.

Ohjasin Kimin kohti estettä. Alkuvaikeuksist oli selvitty ja ori laukkas eteenpäinpyrkivästi ja voimakkaasti. Kolme, kaksi, yksi, laskin laukka-askelia ja viimeisellä varauduin nousemaan esteistuntaan. Kimi kuitenki kiels ja oli lähel, et mä en pudonnu sieltä.
"Uudestaan, samantien! Nyt ajat eteen ennen estettä!" Iiäs huuteli maneesin keskeltä ohjeita kuin ratsastuksenopettaja. Nostin uuden laukan ja ohjasin esteelle. Ajoin Kimiä juuri ennen estettä reippaasti eteen, ja olin varma, et täl kertaa se hyppäis. Eipä hypännyt ja pian mä olin persuksillani maassa ihmettelemäs et mitä tapahtu.

Kiipesin uudelleen Kimin selkään ja täl kertaa Iiäs ojensi mulle superminiä raippaa.
"Äh, ehkä sil on joku estekammo tyyliin" puuskahdin masentuneesti.
"No ei varmana oo! Mehän irtohypyttettiin sitä eilen. Ja Kimihän loikki kun mikäki jänis niiden esteiden yli! Ja nyt sä yrität tota uudelleen" Iiäs sanoi päättäväisesti. Eikä siinä muu auttanu ku totella. Nostin jälleen laukan ja ohjasin esteelle. Täl kertaa tunsin Kimin selvästi epäröivän, jote just ennen estettä annoin sille pienen raipan näpäytyksen lautaselle. Se tuntu auttavan ja ori liiteli esteen yli mahtavalla pompulla.
"Hyvä! Kehu!" Iiäs sano. Taputin Kimiä kaulalle ja siirsin sen käyntiin. Huomasin, ku Inga-Stiina käveli nostamaan estettä.
"Älä nosta paljoo, muista et hypätää vast ekaa kertaa" kurtistin hieman kulmiani.
"En en, mut Kimil näyttää olevan vähän ponnua matkas, ja tää on nyt vaan 40 senttine" tyttö sanoi.

Lähestyin estettä. Kimi tuntu jotenki erilaiselt, se laukkas innokkaasti korvat hörössä kohti estettä. Ehkä se oli päässy vauhtiin. Poni hyppäs esteen yli taas komealla ilmavaralla.
"Jes! Hyvä poika!" kehuin, vaikka Kimi vetäskin heti esteen jälkeen pään alas ja pukitti.

Oltiin Kimin kans hypätty estettä viel muutamia kertoja, kunnes Kimin temput alko olee jo sen verran hurjii, et oli aika lopettaa. Ennen ku se kuumuis lisää. Kimi oli kyl ollu tosi super, muuta ei voi sanoo, vaik kyl meil on pitkä kehitys edessäpäin, ennen ku voin ees haaveilla kisakentist. 

Kimin päiväkirja 14776663
Merkintä 10, #Tarinatempaus2019, aloituspvm 20.11.19 
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Pe 27 Joulu 2019, 21:32

Valittaja
26.12

Oli jo puolivoittoa päästä Shelyesiin päivällä  valoisaan aikaan, ja tuntui urakalta, että vielä ponit saisi ratsastettua ennen pimeää.

Kopistelin rappuset ylös ullakolle ja heitin kamat kaappiin.
"Moi! Kuka sä oot? Mä oon Hilla. Hoidan Feitlii" kuulin äänen takaani. Käännyin hitaasti kohti äänen lähdettä ja katselin tätä hetken. Tyttö oli ehkä suunnilleen mun ikäseni. Sen uteliaat silmät tarkkailivat mua.
"Amira. Omistan Kimin, hoidan Brellaa" vastasin hieman kylmästi ja käännyin pois lukitsemaan kaappia. Nyt ei kyl huvittais tutustuu uusiin ihmisiin. 
"Okei! Aika siistii et sul on oma poni!" se Hilla sanoi.
"Nojoo" kohautin harteita, otin kypärän maasta ja lähdin kohti rappusia.
"Minne meet?" tyttö kysy ja lähti mun perään.
"Ratsastaa" vastasin sille.
"Mä ajattelin kans just mennä ratsastaa! Voidaan mennä yhessä!" se hymyili hilpeänä.
Et oo tosissas.
"Öööö... No siis..."
"Joo, nähään maneesis!" Hilla huikkas ja oli jo hävinnyt matkoihinsa. Justiinsa. Näinhän sen pitikin mennä. Tuhahdin ja lähdin hakemaan Kimiä tarhasta.

Nostin orille satulan selkään, suoristin satulahuovan ja kiinnitin satulavyön. Nappasin koukussa roikkuvat suitset käsivarrelle. Lämmitin hetken kuolaimia, ja laitoin ne sitten Kimille päähän. Laitoin turparemmit ja leikaremmin kii, otin riimun ja ohjat pois kaulalta, vedin hanskat käteen ja kypärän päähän. Sitten olin valmis, lähin taluttaa Kimii maneesiin. Maneesin keskel otin takin pois ja heitin sen katsomoon. Kiristin vyötä, jolloi Kimi meinas napata mua jalast.
"Nyt kunnolla" komensin ponii, kiristin satulavyön loppuun ja ponnasin selkään. Maiskautin ja poni lähti kävelee uralle.

Samassa se Hilla saapu maneesiin. Kimi oli ottamas spurtin, mut nopeilla reflekseil onnistuin jotenki pitää sen käynnissä.
"Moi!!" se kailotti ylipirteesti.
"Jos hypätään tätä rataa mikä täs on" kysyin katellen neljän esteen rataa.
"Joo!" Hilla ilmotti hymyillen. Ku Hilla alotti alkukäynnit, aloin mä Kimin kans ravailee, sil alko nimittäi tulla jo vähän tylsää. Alotin perinteisesti taivuttelul.

Ku olin mielestäni saanu alkuverkat tehtyy, aloin ottaa laukkaa ympyräl. Istuin satulaa ja annoin Kimille merkin nostaa laukka. Ori nosti kuuliaisesti laukan.
"Ai sä otat jo laukkaa" Hilla sano.
"Mäkin voisin jo alottaa laukkahommat!" se jatkoi innoissaan. Kun mun keskittyminen herpaantu hetkeks, päätti lumet pudota katolta ja Kimi ottaa yllättävän spurtin suoraa sivulle.
"Iih" yritin haparoida Kimin harjasta otetta nopeasti, mutta ennen pitkää huomasin olevani maassa.
"Se oli komee alastulo!" Hilla virnuili.
Just joo... Mulkaisin hieman Hillaa. Pitelin edelleen Kimin ohjista kiinni, nousin ylös ja kiipesin uudelleen ponin selkään. Huokaisin ja pyysin Kimin raviin. Lyhyellä sivulla nostin laukan ja kaarsin Kimin ympyrälle alkaen asettamaan. Kimi asetti nätisti sisälle, muutaman ympyrän jälkeen pidätin ponin käyntiin ja taputin kaulalle kiitokseksi.
"Ootko valmis? Ajattelin alkaa hyppää" kysyin ohimennen Hillalta.
"Joo alan olee pikkuhiljaa" se vastas mulle hymyillen pirteästi. Nyökkäsin ja pyysin Kimin laukkaan. Se totteli mua kiltisti. Ohjasin ponin ensimmäiselle esteelle, joka ylitettiin kummallisella loikalla. Sitten tiukasti vasempaan ja suoristus esteelle. Kimi tuntu hyvältä, mut yhtäkkii poni teki viimehetken kiellon, joka tuli mulle ihan puskista. Tipuin suoraan ponin kaulan yli okserin päälle, voin sanoa et se ei kyllä mukavalta tuntunut.

"Ugh" murahdin noustessa ylös. Kimi oli rallitellut muutaman kierroksen, mut tullut sitten mun viereen seisomaan. Nappasin ponin kiinni ja kiipesin uudelleen satulaan.
"Sattuko? Ei varmaan kun kiipesit jo selkään! Mutta se oli nätti tippuminen!" Hilla puheli.
"Mmm" mutisin sille ja nostin Kimille laukan. Ohjasin ponin uudelleen okserille ja kannustin sitä reippaasti eteen. Nousin kevyeen isruntaan vasta juuri ennen estettä ja tällä kertaa Kimi hyppäs esteen yli hyvällä ilmavaralla. Ohjasin ponin napakasti kolmannelle esteelle, joka ylitettiin hieman epäröiden. Neljännelle esteelle oli melko hankala tie, joka kuumotti hirveesti, mutta Kimille tiukka käännös tuntu helpolta ja esteestä selvittiin puhtaasti.
"Jessssss" kehuin ja taputin oria kaulalle. Siirsin sen käyntiin ja jäin kävelemään ympyrälle ja kattelee, kun Hilla hyppäs.

Hillal ja Feitlil oli menny aika keskinkertasesti. Näköjään issikoiltaki löytyy ponnuu. Mitenköhän Brella hyppäis? 
"Ajattelin nostaa näit" tokaisin tytölle, ku se oli saanu Feitlin käyntiin. 
"Ööö no siis minkä kokosiks? Ku me hypätään Feitlin kaa vast ekaa kertaa. Nii ei viittitä kauheen korkeit ottaa!" Hilla selitti.
"Jotai kuuskyt - seiskyt luokkaa" vastasin sille liukuen alas Kimin selästä.
"Öööö... No me ei viittitä sit enää hyppää ku jotai yksittäisii. Mut sä voit kyl nostaa ittelles" tyttö hymyili.
"Mmmm" mumisin sille nostellen puomei korkeemmalle.

Kiipesin takasin Kimin selkään ja nostin ympyrällä sen kaa laukan. Käänsin katseen esteelle ja Kimi otti heti suunnan kohti sitä. Kimi laukkas kivan pehmeetä ja matkaatavottavaa laukkaa. Ensimmäinen este suju yllättävän hyvin, mut käännöksessä Kimi oli vähän hidas, ku avut ei meinannu mennä perille. Kuitenkin okseristakin selvittiin ehjin nahoin, vaikka tulikin tosi kummalline hyppy ja vaikka poni osottikin mieltään pukittamalla aika hurjasti. Kolmoseste oli helppo pysty, joka ylitettiin mutkitta. Sitten kaarre neloselle, Kimi ei olis millään halunnut suoristua, jolloin mua alkoi kuumottaa este kovasti. Vauhditin Kimiä esteen lähestyessä hurjaa vauhtia. Neljä, kolme, kaksi, yksi, nyt. Laskin ja nousin kevyeen istuntaan Kimin ponnistaessa esteelle. Ori hyppäs esteen hyvällä ilmavaralla ja mun oli vaan pakko hymyillä.
"Super!" kehuin ja taputin Kimii pitkään antaen sen jolkotella vähän.

"Me täst mennää" Hilla ilmotti mulle. Se oli alottanu loppuverkat vähä aikasemmin ku mä. Maneesissa ilmeisesti kävi joku viima, kun yhtäkkii Kimi loikkas jäätävät pukit. En tietenkää ollu yhtään varautuu, jalustimet irtos jaloista ja lensin maahan niin, et pää kolahti ikävästi seinään.
"Ai saa" tuhahdin. Sehän oli ilmalento.
"Noniin Kimi ei mitään hätää" nousin ylös ja rauhoittelin ponia. Olisi varmaan parempi mennä loppukäynnit loppuun maastakäsin.

Harjasin Kimin hikistä karvaa. Sen verran rankka treeni oli ollu, et ponin hiki oli hieman noussu pintaan. Samassa kuulin oven kolahtavan ja näin blondin nutturan, Hilla...
"Moih! Miten sun käynnit meni?" se kysy.
"Iha ookoo kait" kohautin harteita.
"Voi kun mullakin olisi tollanen villinlännenponi!" se huokaili ihastuneena, kun mä väsäsin talliloimee Kimin selkään. Poni käänteli korviaan innokkaasti joka suuntaan.
"Mmhh" mutisin.
"Mut oikeesti! Feitli oli niiiiin kiva hyppää! Ja se hyppäs niin nätisti! Ja se vaan oli niin ihanaa, et en ehkä kestä. Mä haluisin jo hyppäämään uudelleen! Tiiäks jo muuten niist harkkakisoist? Mä osallistun niihin Feitlillä, luokkiin..." Hilla selitti lakkaamatta. Harkkakisat? Uskaltaisinkohan osallistuu niihin Kimin kaa. Ainakin pitäs treenaa, oikeen urakalla.
"Millon ne on?" kysäisin nopeesti.
"Kait kahesviides ekaa" tyttö sanoi mietteliäästi. Sitten se jatkoi selitystään. Niihin olis siis joku kuukausi. Vajaa. Ehkä me niihin päästäisiin. Saa nähä.
"Oho, kello onki jo noin paljon! Mun pitää mennä! Törmäillään!" blondi oli kerennyt hävitä, ennen ku mä kerkesin sanoo mitään.

Hiippailin väsyneenä ullakon rappuset ylös taukotupaan ja huomasin Christianin istumassa sohvalla kahvimuki kädessä ja puhelin toisessa.
"Ärgh mun pää räjähtää ihan kohta!" valitin sille heti sisään päästyäni. En edes tervehtinyt. 
"Ai meniks ratsastus huonosti?" Christian kysy virnistellen.
"No mieti. Mä tipuin jotain kolme kertaa Kimin selästä ja löin pääni. Ja se Hilla seuras mua koko päivän ja puhu ja puhu ja puhu! Mä en kestä sitä tyyppiä!" jatkoin valittamista hieman tulistuneena.
"Tarviin buranaa" tuhahdin vielä.
"Voi harmi" se mutristi suutaan. Menin penkomaan kassiini ja lopulta löysin kun löysinki buranan sieltä. Vedin sen naamaani ja istuin sitte Christianin viereen sohvalle.
"Nyt mä tarviin kahvia" huokaisin.
"Sitä on tos pannul" Christian hymyili mulle.
"Hyvä" hymähdin, raahustin pannun luo ja kaadoin siitä söpöön heppamukiin kahvia.
"Noniin" huokaisin palatessani takas sohvalle.
"Huoh... Mä en oikeesti tiiä mitä mä teen Kimin kaa... Putoon suunnilleen aina" huokaisin Christianille tuijottaen kahvimukia mun kädessä.
"Varmaa myyn sen takas sen entiselle omistajalle... Tai en mä oikeesti tiiä... Tuntuu et oon niin yksin täs maailmas..." jatkoin valitusta.
"Nomuthei muista et sul on aina mut" Christian virnisteli. Hymyilin sille vähän ja hörppäsin kahvia.
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Jassu lähetetty Ke 15 Tammi 2020, 23:57



Kimillä oli vaihteeksi kenkkuilupäivä. Amiran huumori alkoi olla lopussa.

EP Amiralle tarinatempauksessa kultamerkkiin yltämisestä! I love you
Jassu
Jassu
Admin

Viestien lukumäärä : 266
Join date : 01.03.2014
Karma : 4

http://hiirenkolo.net/shelyes

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Amira lähetetty Pe 24 Tammi 2020, 15:29

Serkku
24.1.2020

Mun serkku, Elea oli tullut meille pariks viikoksi. Se ei osannut norjaa, mutta englanti ja ranska sujui, joten eiköhän se pärjännyt. Elea oli mua vuoden nuorempi, mutta paljon pidempi, sillä oli brunet hiukset, vähän niinku mulla, mutta paljon pidemmät ja sen silmätkin oli saman väriset, meren siniset. 

Heti ensimmäiseksi me suunnattiin kohti talleja, tietysti. Just ku me päästiin tarhoille, Christian ilmaantui jostain paikalle. Täst ei voinut seurata mitään hyvää. 
"Moi Amira ja..." Se tervehti meitä.
"Moi Christian. Tää on Elea, se on mun serkku. Se ei osaa norjaa, mut se ymmärtää enkkuu" kerroin Christianille. Se nyökkäsi ja väläytin sille nopean hymyn.
"Terve, oon Christian" Christian vaihto sujuvasti englantiin.
"Elea, hauska tutustua!" Elea hymyili sille. Christian virnuili sille siihen tyyliin, miten aina.
"Ootko pitkäänki täällä?" Christian kysyi. 
"No jotain pari viikkoo, en oo vielä ihan varma" Elea vastasi. Tuijotin noita kahta alkaen jo kyllästyy. 
"Tuutko nyt hakemaan Kimin?" kysyin närkästyen hieman.
"Joo, mennään!" se hihkaisi innoissaan ja me pujottauduttiin aidan ali hakemaan Kimiä. Christian jäi nojailemaan aitaan ja kattelee meitä.

Christian seurasi meitä oritalliin, missä laitoin Kimin kummaltakin puolelta kiinni pesariin. Avasin kaikki klipsit ja vedin loimen pois Kimin päältä. Viikkasin sen siististi ja ripustin Kimin karsinan oveen, sillä aikaa kun Elea etsi Kimin varusteita ja Christian nojaili seinään katsellen meiän touhuja. Ennen pitkää Elea löysi Kimin satulan ja suitset ja ripusti ne odottamaan lähemmäs pesaria. Mä nappasin vielä Kimin harjaboxin mukaan ja kipitin sitten sukimaan poniani. Oli helpotus, kun oritallia oli remontoitu, sillä nyt kamoiki pysty säilyttää siel. Ja siit oli tullu ny myös paljon hienomman näkönen. Elea otti myös harjan ja alkoi sukimaan Kimiä toiselta puolelta. Kimi kuitenkin laittoi korvansa luimuun ja alkoi huiskimaan häntäänsä siihen malliin, että se ei tykännyt, joten katsoin parhaaksi antaa Elealle jotain muuta tekemistä.
"Jos sä lämmität noita kuolaimii sil aikaa kun mä harjaan Kimin loppuun?" sanoin Elealle nyökäten kohti kuolaimii.
"Joo! Sopii!" tyttö hymyili ja nappasi suitset käsivarrelleen alkaen lämmittää kuolaimia.
"Aiotko pistää Elean Kimin selkään?" kuulin Christianin kysyvän mun selän takana norjaksi. Käännyin katsomaan Christiania pää kallellaan. Oliko se tullut hulluksi? 
"Tottahan toki!" ilmoitin virnistäen iloisesti. 
"Sä et oo tosissas. Ekanaki Kimi hyppäis pystyyn niin et Elea tippuis, sen jälkeen se laukkais varmaan sen päältä ja lopuks vielä kävis piehtaroimaan tytön päälle, et henki lähtis varmasti" Christian naurahti. Munkin oli pakko hymyillä. 
"No ehkä en sitte laita" naurahdin Christianille iloisesti. Jokin Christianissa oli alkanu tehä muhun vaikutusta. 

Käännyin ottaakseni Kimin satulan käsivarsilleni, jotta oisin voinu laittaa sen Kimin selkään, mut silloin näin Elean ja Christianin juttelemassa toisilleen. Christian ilmeisesti sano Elealle jotain hauskaa, kun se alkoi kikattamaan. Tuijotin niitä hetken, jolloin mun hyvä fiilis katosi kokonaan. Lopulta nostin satulan käsilleni ja asetin Kimin selkään. Yritin tyynnytellä itteeni sillä, että Christianhan oli tunnetusti tallin naistennaurattaja, mutta en voinut mitään sille, että tunsin kateuden pistoksen sydämessäni.

Talutin Kimin maneesiin, jossa kaarsin sen kaartoon. Elea etsi jostain ittelleen jakkaran maneesin keskelle, sillä aikaa kun mä kiristin Kimin vyötä.
"Voiks tulla pitää Kimii siks aikaa kun mä nousen selkään. Se on räjähtävää sorttia" mutisin Elealle laskien jalustimia alas.
"Joo!" se ilmoitti pirteästi ja nappasi Kimiä ohjista kiinni. Nyökkäsin sille hyväksyvästi ja kiipesin selkään. Kimi oli lähössä samantien, mut Elea piti sen hyvin paikoillaan. Ohjasin Kimin uralle heti, kun sain ohjat käteen ja jalustimet jalkaan. Elea siirtyi maneesin keskelle kattelemaan.
"Voitko laittaa mulle kolmen askeleen sarjan tolle sivulle? Esteet on tuolla" kysyin, osoitin maneesin toista sivua ja sen jälkeen puomeja ja esteitä. 
"Joo, voin! Mihin korkeuteen?" se sanoi ja lähti hakemaan tolppia katsomosta. 
"Alotetaan nelkytsenttisistä" 

Kerättyäni ohjat käteen pyysin Kimin raviin. Se siirtyi kuuliaisesti reippaaseen raviin. Käänsin Kimin voltille käyttäen pohjetta. Se oli tosi herkkä suusta ja hermostu jos sitä jäi vetää, joten olin kattonu sileellä paremmaks vaihtoehoks käyttää painoapui melkee pelkästään. Vein käden hieman sivulle asettaen Kimiä, mutta pidin sen silti pohkeella isolla voltilla. Orin kaula asettui heti kivasti hieman puolikuumaiseen muotoon. Hymähdin tyytyväisenä ja jatkoin suoraa uraa.

Kimi oli toiminut koko tunnin melko hyvin. Heti, kun annoin ponille laukkapohkeet, se lähti laukkaan kuin tykinkuula. Hetken ajaksi menin toimettomaksi joutuessani satulan etukaaren päälle, mutta pian pääsin suoristautumaan. Istuin syvälle satulaan ja pidätin. Kimi laittoi korvat luimuun ja hyppäsi suoraan ylös pää kaarella. Irvistin ja yritin ottaa pidätteitä ja saada Kimin takaisin hallintaan, orin vetäessä päänsä alas ja jatkaen laukkaa viskoen perustaan tiuhaan tahtiin. Yhtäkkiä Kimi teki jonkun äkkikäännöksen, jossa mä en pysynyt mukana ja lensin kauniissa kaaressa suoraan selälleni maahan. 

Nousin seisomaan pudistellen vaatteitani hiekasta. Syrjäsilmällä huomasin Elean ottaneen Kimin kiinni puhelin toisessa kourassa. Se oli kai sitten saanut nauhalle. Elea talutti Kimin mun luokse.
"Ootko ok?" se kysyi huolestuneena.
"Joo oon" mutisin ja kiipesin Kimin selkään uudelleen. Nostin heti laukan. Nousin hieman irti satulasta ja annoin Kimin vain laukata. Parin kierroksen rallittelun jälkeen Kimi malttoi kuunnella mua. Istuin syvälle satulaan ja käänsin ponin voltille. Asetin, jolloin Kimi kääntyi puolikuuksi ja hakeutui muotoon. Hymy kaartui mun huulille. Elea kuvasi mua. Tästä sai takuulla hyvää matskuu.

Ohjasin Kimin sarjalle reippaassa laukassa. Lähdin mukaan hyppyyn Kimin ponnistaessa. Ensimmäinen este meni hyvin. Otin pidätteen hieman liian myöhään, jolloin Kimi ei enään ehtinyt lyhentää askeltaan ja sarjan toinen osa hypättiin kompuroiden ja siihen tuli tiputus. Hidastin Kimin käyntiin ja taputin hieman. Elea nosti esteen ja sit mä nostin taas laukan. Ohjasin Kimin uudelleen sarjalle. Tällä kertaa muistin tehdä pidätteet oikeissa kohtaa ja selvitimme sarjan ilman suurempia ongelmia. Taputin ponia kaulalle.

"Nosta seitkytsenttiseks kasikytsenttiseks" sanoin päättäväisesti. Kuuskytsenttiset oli menny hyvin, joten halusin kattoo miten Kimi hyppäis korkeempii. 
"Ootko ihan varma?" Elea kysyi.
"Joojoo" vastasin ja pidättelin Kimii, joka ois jo halunnu mennä. Elea teki työtä käskettyä. Nostin laukan ympyrällä ja ohjasin sitten sarjalle. Keskityin. Kannustin hieman Kimiä ja juuri ennen estettä otin pienen pidätteen. Lähdin hyppyyn ja me suoritettiin este puhtaasti. Otin pidätteen ja kaheksakytsenttisen esteen edessä painoin pohkeeni kiinni Kimin kylkiin. Se lähti hyppyyn epäröimättä ja hyvällä voimalla. Lähdin mukaan. Kimi laskeutui puhtaasti esteen toiselle puolelle ja mä sädehdin. Taputin Kimiä vuolaasti ja annoin sen laukata hetken rennosti.

Treeni oli menny hyvin ja taluttaessani Kimiä takaisin talliin sädehdin. Tästä ois hyvä jatkaa huomisiin kisoihin. Pujotin riimun Kimin kaulalle ja aloin availemaan solkia. Samassa ovi kävi ja Christian saapui sisälle. Mä olin just menos sen luo, kun Elea syöksyi sinne. Mä harmistuin samantien ja käänsin selkäni jatkaen Kimin purkamista.

Kun Elea saapui taas mun luo tuijotin sitä murhaavasti.
"Voitko lopettaa Christianin kanssa flirttailun?" tiuskaisin sille ranskaksi ja tuijotin sitä silmiin.
"Mitä ihmettä? Flitttailun? Enkö mä edes saa tutustua täälä ihmisiin?"
"Tutustua? Phah, kyllä mä tiedän nää jutut!" tiuskaisin.
"Joopa joo!" se nappasi Kimin satulan ja suitset käsivarsilleen ja lähti kiikuttamaan niitä paikoilleen. Käänsin sille selkäni ja jatkoin Kimin harjaamista. Christian oli ilmeisesti tarkkaillut meitä samalla, kun siivosi karsinoita, se nimittäin tuli mun luo kummastuneena. Mä toivoin, ettei se ymmärtänyt ranskaa. 
"Mitä ihmettä toi oli?" se kysyi.
"Ei mitään" mumisin vaivautumatta kääntämään katsettanikaan pois Kimin läikikkäästä karvasta.
Amira
Amira

Viestien lukumäärä : 26
Ikä : 16
Join date : 02.11.2017
Karma : 1

Takaisin alkuun Siirry alas

Kimin päiväkirja Empty Vs: Kimin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa